Poikkeamispäätöshakemus, Vartiokylä tontti 45196/20, Viilarintie 5, liikenneliikelaitos
Vartiokylä, Viilarintie 5, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin 45196 tontteja 20 ja 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavoista nro 12400 ja 12153 seuraavasti:
- Poiketaan tontin nro 45196/2 käyttötarkoituksesta T siten, että tontilla on mahdollista harjoittaa varikkotoimintaa.
- Tonttia 45196/2 koskevaa kaavamääräystä ”rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään puolet käytetystä rakennuskorkeudesta” ei tarvitse noudattaa.
- Poiketaan rakennusalueen rajasta tontilla 45196/20 siten, että rakentaminen saa ylittää rajan tarvittavilta osin.
- Poiketaan yhdellä kerroksella rakennuksen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta I tontilla 45196/20.
- Poiketaan maanalaisille johdoille varatuista alueen osista tarvittavilta osin.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Alueet, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuväylinä tai pysäköintiin, on istutettava tai jätettävä läpäiseväksi pinnaksi.
- Rakennuspaikan hulevesien viivyttämistä varten on toteutettava viivytysalue.
- Varikkoalueelta valuvia hulevesiä varten on rakennettava tarvittaessa öljynerotuskaivo.
- Geoenergian tai muun uusiutuvan energian hyödyntämiseen alueella tulee varautua.
Hakija
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos
Rakennuspaikka
45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin 45196 tontit 20 ja 2
Hakemus
Hakija hakee lupaa Raide-Jokerin varikkotoiminnan edellyttämän varikkorakennuksen (9 500 k-m2) ja pysäköintialueen rakentamiseen poiketen voimassa olevista asemakaavoista 12400 ja 12153 siten, että
- Poiketaan tontin 45196/2 käyttötarkoituksesta T.
- Poiketaan tontin 45196/2 kaavamääräyksestä ”rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään puolet käytetystä rakennuskorkeudesta”.
- Poiketaan rakennusalueen rajasta tontilla 45196/20.
- Poiketaan rakennuksen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta I tontilla 45196/20.
- Poiketaan maanalaisille johdoille varatuista alueen osista.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että
1. Rakennuspaikalle rakennetaan Raide-Jokerin varikko. Varikko käsittää tonteille 45196/20 ja 45196/2 toteutettavan kokonaisuuden, joka koostuu varikkorakennuksesta, varikkopihasta raiteineen ja muusta ulkoalueesta. Suurin osa varikkorakennuksista ja -toiminnoista sijoittuu tontille 45196/20. Varsinainen varikkorakennus sijoittuu molemmille tonteille. Varikkorakennukseen keskitetään Raide-Jokerin raitiovaunujen säilytys- ja huoltotoiminta. Varikolla on tilat vaunujen säilytykselle, päivittäisille tarkistuksille ja vaunujen puhdistukselle sekä säännölliselle huollolle ja tarvittaville korjauksille.
2.-3. Raideliikenteen katuliittymän ja toiminnan kannalta varikkorakennus ulottuu tontille 45196/2 ja rakennukset ylittävät rakennusalueen rajan. Viilarintien varteen muodostuu vapaata tonttialuetta.
4. Sosiaali-, toimisto- ja tekniset tilat muodostavat kaksikerroksisen osan varikkorakennukseen. Kaksikerroksinen ei ylitä huoltohallin räystäskorkoa.
5. Uusien rakennusten ja -toimintojen vuoksi tontilla kulkevia maanalaisia johtoreittejä joudutaan muuttamaan.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 1.2.2017 vahvistettu asemakaava nro 12400 ja 11.9.2013 vahvistettu asemakaava nro 12153. Asemakaavan 12400 mukaan korttelin 45196 tontti 20
- on yhdyskuntateknisten huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET)
- tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,5
- rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 1
- tontilla on maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia
- alueen hulevedet tulee kerätä ja käsitellä siten, etteivät ne aiheuta haittaa purkuvesistöissä
- rakennusten enimmäiskorkeudet ovat:
- kunnallisteknisillä rakennuksilla 12 m
- varikkoliikenteen valvomolla 25 m
- katoksia tai vastaavia rakennelmia saa sijoittaa 8 m rakennusalan ulkopuolelle tontin pohjoisreunalla.
- autopaikkojen vähimmäismäärät:
- toimistotiloilla 1 ap/60 k-m2
- teollisuustiloilla 1 ap/100 k-m2
- varastotiloilla 1 ap/250 k-m2.
Asemakaavan nro 12153 mukaan korttelin 45196 tontti 2
- on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T)
- tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,5
- kerrosalasta saa enintään 25 % käyttää toimisto- ja vastaavia tiloja varten
- rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään puolet käytetystä rakennuskorkeudesta
- rakennusten enimmäiskorkeus on 16 m
- saa rakentaa yhden kellarikerroksen
- ei saa sijoitta laitosta, joka aiheuttaa asuinympäristössä hajua tai muuta ilman pilaantumista tai josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla 55 dB(A)
- autopaikkojen vähimmäismäärät:
- toimistotiloilla 1 ap/60 k-m2
- teollisuustiloilla 1 ap/100 k-m2
- varastotiloilla 1 ap/250 k-m2.
Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, jota kehitetään yhdyskuntateknisen huollon, tietoliikenteen ja liikenteen käyttöön, sekä toimitila-alueeksi, jota kehitetään ensisijaisesti toimitilojen, tuotannon, varastoinnin, satamatoimintojen, julkisten palvelujen ja opetustoiminnan sekä virkistyksen käyttöön. Alueelle saa rakentaa liikenteen hoidon ja yhdyskuntateknisen huollon kannalta tarpeellisia tiloja ja laitteita.
Tontin 45196/20 asemakaavan mukainen rakennusala rajoittuu länsireunastaan Viilarintiehen. Tontilla on nykyään linja-autovarikon laaja, asfaltoitu kenttä. Tontin eteläosassa on suuri, kaksikerroksinen linja-autojen huoltorakennus, joka tullaan purkamaan poikkeamispäätöksen myötä. Nykyisen varikkorakennuksen ja Viilarintien välissä kasvaa koivuja, mutta muuten varikkoalueella ei ole juurikaan kasvillisuutta.
Nykytilanteessa tontilla 45196/2 on maakaasujen jakeluasema liikennealueineen Viilarintien varrella. Muuten tontti on rakentamaton. Tontin keski- ja itäosassa on metsäistä kallioaluetta. Kallion korkeimmat alueet ovat avoimia ja puusto on lähinnä mäntyä, katajaa ja pieniä lehtipuita. Matalammalla ja alueen reunoilla on kangassekametsää, pääosin koivua, mäntyä ja kuusta. Metsäalue rajoittuu itäpuoleltaan Viilarintiehen ja kaikilta muilta sivuiltaan asfaltoituihin varikko- ja piha-alueisiin.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (7.3.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot pelastuslaitokselta, Helsingin liikenneliikelaitokselta (HKL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helen Oy:ltä, Helsingin seudun liikenteeltä (HSL), Gasum Oy:ltä, Auris Kaasunjakelu Oy:ltä ja Suomen Kaasuenergia Oy:ltä.
Helen Oy toteaa lausunnoissaan (8.3.2019 ja 25.3.2019), että metrovarikon kaukolämmön DN125 syöttöjohto jää suunnitellun raitiovaunujen varikkorakennuksen alle.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) toteaa lausunnossaan (29.3.2019), että heillä ei ole huomautettavaa. Alueella on aiemmin ollut yleisiä hulevesiviemäreitä. Viilarintien hulevesiviemärin rakentamisen ja asemakaavamuutosten myötä alueen hulevesiviemäreitä ei enää voi pitää yleisinä viemäreinä.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä toteaa lausunnossaan (8.4.2019), että HSL kannattaa poikkeamisluvan myöntämistä. HSL on aikaisemmin lausunut Helsingin kaupungille Raide-Jokerin varikon hankesuunnitelmasta (HSLH 22.1.2019 §11). Tämä lausunto pätee edelleen. Lausunnossa HSL toteaa, että Raide-Jokerin suunnittelu on perustunut sen omaan varikkoon eikä sen liikennöinti ole mahdollista, mikäli varikkoa ei toteuteta.
Alueella valmistellaan kaavamuutosta, joka mahdollistaisi raitiovaunuvarikon rakentamisen. Tämä kaavamuutos on kuitenkin vasta OAS-vaiheessa. Mikäli kaavamuutoksen voimaantuloa odotettaisiin, Raide-Jokerin liikennöinnin aloitus tulisi viivästymään suunnitellusta. Liikennöinnin aloittamisen edellytyksenä on se, että varikon rakentaminen aloitetaan vuonna 2019. Raide-Jokerin uusien pikaraitiovaunujen toimitus uudelle varikolle on tarkoitus aloittaa vuonna 2022. Varikon tulisi pystyä vastaanottamaan Raide-Jokerin vaunut ensimmäisestä valmistuvasta vaunusta lähtien.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Hakijalle on toimitettu saapuneet lausunnot (sähköposti 17.4.2019). Hakija ilmoittaa vastineessaan, että Helen Oy:n kaukolämpöjohto on otettu huomioon suunnittelussa ja se siirretään.
HSY:n lausunnosta on keskusteltu lausunnonantajan kanssa ja todettu, että lausunnossa tarkoitettu 500 mm hulevesiputki Viilarintieltä rakennuspaikalle on poistunut käytöstä eikä sitä tarvitse huomioida jatkosuunnittelussa.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska sen ei voida katsoa aiheuttavan haittaa asemakaavoitukselle. Alueella on vireillä asemakaavanmuutos (osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.2.2019), jonka tavoitteet ovat poikkeamispäätöksen mukaiset. Haettu toimenpide on myös Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen. Yleiskaavassa rakennuspaikka on osoitettu osin yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, jota kehitetään yhdyskuntateknisen huollon, tietoliikenteen ja liikenteen käyttöön, ja osin toimitila-alueeksi, jota kehitetään ensisijaisesti toimitilojen, tuotannon, varastoinnin, satamatoimintojen, julkisten palvelujen ja opetustoiminnan sekä virkistyksen käyttöön. Lisäksi hanke vastaa Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteisiin, joiden mukaan liikenneinvestoinneilla huolehditaan koko liikennejärjestelmän toimivuudesta ja kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan.
Tontin 45196/2 käyttäminen varikkotoimintaan poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta T on mahdollista hyväksyä, koska varikkotoiminnat aiheuttavat pienemmät vaikutukset lähiympäristöönsä kuin kaavamääräyksen mukainen teollisuustoiminta aiheuttaisi. Hakemuksen mukana on meluselvitys, jonka avulla on arvioitu tulevan raitiotievarikon meluvaikutukset. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 150 m etäisyydellä. Raitiovaunuvarikon tieltä louhitaan nykyinen kumpu pois. Kumpu ei suojaa lähimpiä asuinrakennuksia metrovarikon melulta, joten sen poistolla ei ole vaikutusta lähimpien asuntojen melutasoihin. Melumallinnuksen perusteella päivä- ja yöajan ohjearvot eivät ylity sisällä tai ulkona, vaikka melumallinnuksessa on otettu huomioon varikkotoiminnasta aiheutuvan melun erityispiirteet. Yöajan (22–7) keskiäänitaso on selvästi alle ohjearvon. Raide-Jokerin varikon toiminnasta aiheuttava melu voi sisältää muusta taustamelusta erottuvia kolahduksia, jotka ovat lähimpien asuinrakennuksien luona enimmillään noin 59 dB. Raide-Jokerin varikko ei tuo muutosta tai lisää nykyistä lähiympäristöön kohdistuvaa melutasoa. Teollisuustontin kaavamääräyksen sallima melutaso alittuu.
Hakijan selvityksen mukaan varikolla ei tehdä tärinää aiheuttavia toimintoja. Tehdyn arvion perusteella voi todeta, että varikon alueella tapahtuvat raitiotieliikenteen ajoon ja huoltoon liittyvät toiminnot eivät aiheuta alueen läheisyydessä sijaitsevissa asuinkiinteistöissä havaittavia tärinä- tai runkomeluvaikutuksia.
Raitiotievarikosta on tehty myös hulevesiselvitys, joka on ollut hakemuksen liitteenä. Varikon hulevedet johtuvat lopulta Mustapuron uomaan. Mustapuro on arvokas kaupunkipuro, jossa kutee taimen. Rakennuspaikan hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa pyritään viivyttämään sadevettä ja sulamisvesiä, jonka takia kaikki alueet, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuväylinä tai pysäköintiin, on istutettava tai jätettävä läpäiseväksi pinnaksi. Hulevesien laadusta huolehditaan tarvittaessa mm. öljynerotuskaivoilla ja hulevettä viivyttävillä rakenteilla. Näin varikosta ei aiheudu merkittävää vaikutusta Mustapuroon.
Raitiotievarikon liikennevaikutukset ovat melko vähäiset. Liikennetuotos koostuu alueella työskentelevien ja raitiovaununkuljettajien työmatkaliikenteestä, alueelle suuntautuvasta huoltoliikenteestä sekä vierailuliikenteestä. Varikolla työskentelee noin 25 henkilöä ja kuljettajia tulee työvuoroon keskimäärin noin 25 henkilöä/työvuoro. Vuorokaudessa näistä aiheutuu noin 100 saapuvaa ja lähtevää matkaa. Huoltoliikennettä varikolle tulee arviolta noin 10–30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raitiovaunuvarikko aiheuttaa melko vähäisen määrän henkilöauto- ja huoltoliikennettä Viilarintielle, jonka nykyinen liikennemäärä on noin 10 300 ajon./vrk. Linjaliikenteessä olevaa raitiotiekalustoa liikkuu varikon liittymässä arviolta noin 80 vaunua vuorokaudessa. Raiteilla liikkuvaa huoltokalustoa kulkee muutamia vaunuja vuorokaudessa.
Poikkeamisen myötä louhitaan tontilla 45196/2 kallioiden kaakkoisosa. Avokalliot häviävät kokonaan ja metsäalueen puustosta jää jäljelle hieman alle puolet. Tontti on kuitenkin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, ja asemakaavan mukaisen rakentamisen toteutuessa tontille nykytilanteessakin metsä- ja kallioalue todennäköisesti häviäisivät. Yleiskaavan 2016 edellyttämä viheryhteys otetaan huomioon vireillä olevassa asemakaavassa, joka koskee koko varikko- ja teollisuusaluetta Kauppamyllyntiestä etelään.
Tontin 45196/2 kaavamääräyksestä ”rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään puolet käytetystä rakennuskorkeudesta” sekä rakennusalueen rajasta tontilla 45196/20 voidaan poiketa, koska rakennuspaikka sijaitsee suurten, varikkotyyppisten rakennusten alueella. Lähimmät rakennukset ovat metrovarikon halleja, jotka ovat myös hyvin laajoja rakennuksia.
Rakennuksen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta I poikkeaminen tontilla 45196/20 on perusteltua, koska rakennuksen maksimikorkeus noin +21 mmpy sisältää sekä korkeita, yhden kerroksen korkuisia varastohalleja että sosiaali- ja toimistotiloja kahdessa kerroksessa. Samankokoisen massan sisällä on siis sekä kaksi- että yksikerroksisia osia.
Maanalaisille johdoille varatuista alueen osista on perusteltua poiketa, koska tonttien kunnallistekniset verkostot on suunniteltu uudelleen poikkeamishakemuksen liitteenä olleen suunnitelman mukaisesti.
Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa (kaupunginhallitus 10.12.2018) painotetaan, että uusiutuva energia ja energiatehokkuus pyritään yhdistämään Helsingissä optimaalisella tavalla rakennuksissa ja alueellisesti. Eräs asemakaavoituksen keskeinen toimenpide on uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä kiinteistökohtaisen, alueellisen ja keskitetyn uusiutuvan energian tuotannon edistäminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Raitiovaunuvarikolla on paljon kattopinta-alaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi aurinkoenergian keräykseen. Tästä syystä poikkeamispäätöksessä edellytetään, että geoenergian tai muun uusiutuvan energian hyödyntämiseen alueella tulee varautua.
Poikkeamisen erityinen syy on joukkoliikenteen palvelutason parantaminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. 15a kohta
Rakennusvalvontataksa 2019, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 29.05.2019
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 263 ja 264 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 263 (Maksun osalta) ja 264 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Laura Hietakorpi, arkkitehti, puhelin: 09 310 37047