Lainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry:lle

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin ja sopimuskoulujen (aikaisemmin korvaavat koulut) välillä on ollut katkeamatta toistaiseksi voimassaoleva sopimus aina peruskoulu-uudistuksesta vuodesta 1977 lähtien. Sopimusta on aika ajoin tarkistettu esim. lainsäädännön muutosten yhteydessä. Sopimuskoulut ovat itsenäisiä yhteisöjä, jotka toimivat osana kaupungin kouluverkkoa, ja ovat aikanaan hankkineet koulutoimintaan soveltuvat tilat ostamalla, rakentamalla tai vuokraamalla. Koulujen koululainoilla toteuttamat investoinnit on kirjattu kouluyhteisöjen taseeseen, ko. yhteisöjen omaisuudeksi.

Yksityinen opetuksen järjestäjä saa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja asetuksen perusteella valtion maksamana kotikuntakorvaukset perusopetuksen oppilaiden kunnilta. Kaupunki maksaa yksityiselle opetuksen järjestäjälle sopimuskorvausta tilastointiajankohtina kotikunnaltaan helsinkiläisten oppilaiden osalta tämän sopimuksen mukaisesti ja noudattamalla opetuslautakunnan hyväksymiä korvauksen laskentaperiaatteita.

Koska koulujen tulot muodostuvat lähes yksinomaan kotikuntakorvauksista, joihin ei sisälly tilojen hankkimiseen tai peruskorjauksiin liittyvät kustannukset, kaupunki ja sopimuskoulut ovat sopineet osana koulusopimusta, että kiinteistöjen peruskorjauksiin tulee ensisijaisesti hakea kaupungin koululainaa. Muita rahoituslähteitä sopimuskoulujen hankkeisiin ei käytännössä myöskään ole tarjolla. Koululainoja ei sopimuskouluihin sovellettavien lainaehtojen mukaisesti lyhennetä niin kauan kuin lainoitettava kohde on sopimuskoulukäytössä.

Lauttasaaren yhteiskoulun lainahakemus

Lauttasaaren yhteiskoulu on yksityinen sopimuskoulu, joka on valmistunut vuonna 1968 ja toimii osoitteessa Isokaari 19. Lauttasaaren yhteiskoulua ylläpitää Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, joka on hakenut lainaa käyttövesi- ja viemäriverkoston peruskorjaukseen, sähköpää- ja ryhmäkeskuksen uusimiseen ja luokkien ilmanvaihtokanavien suurentamiseen.

Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry on aiemmin toimittanut kaupungille vuosille 2016–2023 ulottuvan korjaussuunnitelman, jonka puitteissa on alustavasti ohjelmoitu ao. vuosille tiedossa olleita korjaustarpeita. Lainahakemuksessa kuvatut työt on priorisoitu tänä vuonna toteutettaviksi.

Kaupunginhallitus on aiemmin ko. korjaussuunnitelmaan liittyen myöntänyt päätöksillään 8.5.2016, 449 §, 3 100 000 euron ja 4.6.2018,
402 §, 1 300 000 euron lainat suunnitelman mukaisiin korjauksiin. Yhdistyksen hallitus on kokouksessaan päättänyt anoa vuodelle 2019 suunniteltuja toimenpiteitä varten uutta koululainaa. Koulukiinteistön tekninen arvo on arvioitu kaupungin toimesta 22.4.2016, ja ko. arvioon perustuva kiinteistön vuokraoikeuden vakuusarvo riittää kattamaan nyt haetun ja aiemmin myönnettyjen lainojen yhteismäärän.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta lausunnossaan 8.5.2018, 93 §, piti tärkeänä, että oppimis- ja työympäristöt ovat terveelliset ja turvalliset. Uusi lvis-remonttiin kohdennettu laina on jatkumoa edellisiin ja osa laajaa koulukiinteistön peruskorjausta.

Kaupunkiympäristön toimialan rakennetun omaisuuden hallinnan 14.2.2019 antaman ja 12.3.2019 täydentämän lausunnon mukaan nyt rahoitettavaksi esitetyt korjaukset ovat tarpeelliset koulun toiminnan kannalta. Hankkeen kokonaiskustannukset ylittyivät 390 000 euroa alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesta kustannustasosta. Kaupunkiympäristön toimialan mukaan kustannusylitys on hyväksyttävissä rakennusalan nykyinen tilanne huomioon ottaen. Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry:n teettämät tutkimukset sekä korjaussuunnitelmat on laadittu asianmukaisesti pätevillä asiantuntijoilla ja suunnittelijoilla ja niiden kustannukset vastaavat kaupungin kouluhankkeiden kustannustasoa. Em. perusteella rakennetun omaisuuden hallinta puoltaa Lauttasaaren yhteiskoulun lainahakemusta.

Komission tiedonannon (2016/c 262/01) mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään julkisen tahon rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, ei pidetä valtiontukisäännösten mukaisena taloudellisena toimintana. Myönnettävä laina ei siten myöskään sisällä kiellettyä valtiontukea.

Päätös tullut nähtäväksi 28.03.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.