Lausuntopyyntö, logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistaminen - toimeenpanosuunnitelma, liikenne- ja viestintäministeriö

Kaupunginhallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvan logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamisen kehittämissuunnitelman toimenpidesuunnitelmasta:

Yleiset kommentit

Toimenpidesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat kaupungin näkökulmasta kannatettavia. Suunnitelmassa on otettu huomioon useita kaupungin aiemmassa lausunnossaan 5.3.2018 antamia kommentteja. Toimenpidesuunnitelmaa tulisi kuitenkin edelleen täsmentää ja tarkentaa satamatietojen vaihtoon, lähilogistiikan kehittämiseen ja kokeilujen vakiinnuttamiseen liittyen.

Satamatiedonvaihto

Toimenpidesuunnitelman seitsemäs toimenpide pyrkii kehittämään alusten lähtö- ja saapumistietoja. Tämän toimenpiteen toteuttaminen liitetään EU:n Single Window -direktiivin toimeenpanoon (Single Window environment and repealing directive 2010/65/EU).

Tällä hetkellä Euroopan Unionin jäsenmaat ovat valitettavasti toteuttaneet hyvin epätasaisesti Single Window -järjestelmiään. Suomella on ollut käytössä jo lähes neljännesvuosisadan oma Single Window -järjestelmä, PortNet, joka täyttää myös EU:n direktiivin vaatimukset. PortNetin ja muiden eurooppalaisten satamatietojärjestelmien kehittämien on kuitenkin pysäytetty odottamaan muiden Euroopan Unionin maiden Single Window -järjestelmiä.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan Suomen tulisi selkeästi asettaa oma kunnianhimoinen tavoite koko maan satamia kattavalla yhteiselle, avoimelle ja ajantasaiselle satamatietojärjestelmälle, joka kattaisi sekä PortNetin että laajemman, myös satamien yritystoimijat huomioivan Port Community System -järjestelmän. Kansallisen järjestelmämme tulee kyetä sopeutumaan erilaisiin muiden maiden järjestelmiin avoimien rajapintojen avulla. Tarvittaessa tällaiseen edelläkävijyyteen tulee hakea lupa Euroopan komissiolta.

Rakennettaessa Suomen omaa satama- ja meritietovaihtoarkkitehtuuria, Suomen tulisi ottaa aktiivisesti osaa Ruotsin Sea Traffic Management -hankkeeseen. On ensiarvioisen tärkeää, että Itämeren merellisen tiedon vaihtoalustat perustuvat samaan arkkitehtuuriin.

Lähilogistiikan kehittäminen

Helsingin kaupunki julkaisi vuonna 2014 citylogistiikan toimenpideohjelman, jossa oli 11 tavoitetta tai kehitysprojektia citylogistiikan tehostamiseksi. Ohjelman tavoitteena oli tehostaa logistiikkayritysten toimintaa ja samalla vähentää haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja kaupunkiviihtyvyyteen.

Työn pohjaksi tehtiin kattava selvitys alan kehitystarpeista. Yksi merkittävimmistä ongelmista oli pysähtymispaikkojen puute katujen varrella jakelu- ja huoltoliikenteelle. Oleellinen osa tätä kehitystyötä olisi selkeä lainsäädäntö jalkakäytäville ja pyöräteille pysähtymisen kieltämisestä. Uuden tieliikennelain myötä asiaan ei tullut muutosta. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan kaupungeille tulisi antaa mahdollisuus kokeilla alueellisesti jalkakäytävien ja pyöräteiden pysähtymiskieltoa. Samalla kaupunki varaisi jakelu- ja huoltoliikenteelle riittävästi omia kadunvarsipaikkoja, joiden käyttö olisi mahdollista erillisellä jakeluliikenteen pysäköintitunnuksella.

Kokeilutoiminnasta pysyviin muutoksiin

Toimenpideohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on erilaisia yhteistyöhankkeita, kokeiluja tai pilotteja. Käytäntö on osoittanut, että valitettavan harva kansallinen kokeilu johtaa käytännön muutoksiin, koska hankkeet eivät elinkaarensa aikana ehdi syvällisesti ymmärtää ongelma-aluetta ja kehittää usein vaativiakin ratkaisuja. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että logistiikka on kansainvälistä toimintaa, jolloin kotimaan kokeilut harvemmin jäävät vallitseviksi standardeiksi.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten kokeilutoiminnan ohella tai sen sijasta voidaan tehdä myös pysyviä muutoksia. Logistiikan digitalisaation hankeportfolion tulisi siis sisältää vähemmän, mutta isompia ja vaikuttavampia hankkeita.

Helsingin kaupunki ehdottaa, että kokeilujen lisäämisen sijasta siirrytään isoihin hankkeisiin, joissa luodaan ongelma-alueita ratkaisemaan kattava yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana julkiset toimijat, elinkeinoelämä sekä tutkimuslaitokset/kehittäjät. Yhteistyöverkoston tavoitteena ei ole luoda pilotteja vaan vaikuttaa suoraan toimivien organisaatioiden toimintamalleihin ja hankintoihin. Nämä hankkeet ovat luonnollisesti isompia ja kestävät pidempään, mutta huolellisella valmistelulla ja mahdollisella EU-tuella hankkeita on kaupungin näkemyksen mukaan mahdollista toteuttaa.