Vihdintie – Huopalahdentie bulevardikaupunki, kaavarunko

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä liitteen 3 mukaisen 4.6.2019 päivätyn Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungon jatkossa laadittavien asemakaavojen, asemakaavamuutosten ja poikkeamispäätösten pohjaksi
• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin noin 4 km:n pituiselle suunnittelualueelle on laadittu kaupunkiympäristölautakunnan kesällä 2018 hyväksymien suunnitteluperiaatteiden pohjalta kaavarunko. Tavoitteena pikaraitiotiehen tukeutuvien, tehokkaiden ja ilmastoviisaiden, nykyistä kaupunkirakennetta täydentävien, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentaminen Huopalahdentien ja Vihdintien varrelle. Tavoitteena rakentaa alueille asuntoja noin 14 000 helsinkiläiselle (noin 560 000 k-m²). Uudelle toimitilarakentamiselle on kaavarungossa esitetty varauksia noin 180 000 k-m².

Kaavarunkokartassa esitetään yleispiirteisesti alueen kortteli- ja viherrakenne, tärkeimmät liikenneratkaisut sekä palveluiden sijoittuminen. Kaavarungossa on lisäksi esitetty rakentamista koskevia yleisiä reunaehtoja ja laatutavoitteita. Kaavarungon selostuksessa on kuvattu tarkemmin suunnittelun tavoitteita, reunaehtoja ja vaikutuksia. Kaavarungon valmistelun pohjaksi on lisäksi laadittu useita eri asiakokonaisuuksia koskevia selvityksiä, jotka ovat esityslistan liitteenä.

Sijainti

Suunnittelualue on Munkkiniemen aukiolta Huopalahdentietä pitkin Haagan liikenneympyrään ja Vihdintietä pitkin Valimoon ja Kaupintien risteykseen ulottuva, noin 4 km pituinen vyöhyke Länsi-Helsingissä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 137 ha.

Kaavarungon tarkoitus

Kaavarunko on asemakaavaa yleispiirteisempi ja yleiskaavaa yksityiskohtaisempi, ohjeellinen maankäyttösuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Kaavarunko toimii lähtökohtana alueelle 2020-luvun aikana vaiheittain laadittaville asemakaavoille ja asemakaavan muutoksille. Alueen toteuttamisen arvioidaan kestävän noin 10-15 vuotta. Alustavat asemakaava-alueet ja kaavoituksen aikataulut on esitetty selostuksen liitteenä.

Kaavarungon keskeinen sisältö

Huopalahdentiestä pyritään luomaan Munkkiniemeä, Munkkivuorta ja Niemenmäkeä toisiinsa yhdistävä ”vetoketju”. Bulevardin varren keskeisten paikkojen väliset yhteydet muodostavat toimivan asuin- ja työpaikka-alueiden verkoston. Munkkiniemen ostoskeskuksen rooli alueen kaupallisena keskuksena vahvistuu. Huopalahdentien uusi linjaus sekä Turunväylän uusi liittymäratkaisu vapauttavat tilaa täydennysrakentamiselle.

Haagan liikenneympyrän tilalle rakennetaan uusiin liikennejärjestelyihin perustuvaa korttelikaupunkia kahden risteävän pikaraitiotien solmukohtaan. Riistavuorenpuistossa Vihdintien puoleisessa reunassa nykyisiltä ilmajohdoilta vapautuvalle alueelle rakennetaan asuntopainotteista, tiivistä umpikorttelikaupunkia. Riistavuorenpuiston korkeimmat kalliometsäalueet jyrkänteineen säilytetään. Valimon aseman ympäristöön muodostetaan sujuva joukkoliikenteen vaihtopaikka pitkämatkaisten bussien, pikaraitiotien ja junan matkustajille. Aseman seudun luonne muuttuu aktiiviseksi kohtaamispaikaksi, keskustatoimintojen alueeksi, jossa maankäyttö on tehokasta. Valimon aseman pohjoispuolella Valion teollisuustoimintaan varattu alue muuttuu pääosin asumiseen. Kaupintien eteläpuolella ja Vihdintien bulevardin itäpuolella olevat alueet varataan pääosin asumiseen ja metsäiseksi viheralueeksi.

Alueen viher- ja virkistysrakenteen lähtökohtana on, että suunnittelualueen viheralueet muodostavat ympäröivien alueiden viheralueiden kanssa luontevan jatkumon ja toimivan verkoston. Kaavarunkoa suunniteltaessa on pyritty kiinnittämään huomiota myös ekologisten verkostojen jatkuvuuteen. Uusille rakentamisen myötä muodostuville puistoille kehitetään kunkin paikan ja maiseman identiteettiä korostava luonne.

Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa alueella autoriippumaton ja aikatauluista vapaa liikkuminen. Tämä varmistetaan tarjoamalla suoria, sujuvia joukkoliikenneyhteyksiä tihein vuorovälein niin kantakaupunkiin kuin ympäröiviin kaupungin alakeskuksiin. Huopalahdentien ja Vihdintien kautta kulkeva pikaraitiotie muodostaa uuden joukkoliikenteen runkoyhteyden, joka mahdollistaa liikkumisen bulevardikaupungin alueelta keskustaan ja kaupunkiraitioverkon kautta kaikkialle kantakaupunkiin. Jalankulkuverkosto on tiheä, jotta eri toimintojen lähisaavutettavuus kävellen on hyvä. Pitkämatkainen pyöräily kulkee pääkaduilla ja ratojen varsilla, paikallisia pyöräyhteyksiä on myös korttelirakenteen sisällä. Autoliikenteen pääkatuverkon muodostavat samat kadut kuin nykyään. Pääkatuverkon suunnittelun tavoitteena on säilyttää sen nykytilaa vastaava ajoneuvoliikenteen sujuvuus.

Uusia julkisten palvelujen tontteja on varattu Vihdintien ympäristössä neljälle uudelle päiväkodille. Kaksi näistä tonteista on mitoitettu siten, että niille on sijoittavissa myös uusi koulu. Huopalahdentien ympäristössä uudet julkiset palvelut sijoittuvat pääosin kaavarunkoalueen läheisyyteen. Tällä alueella on suunniteltu nykyisten koulu- ja päiväkotitonttien laajentamista. Mahdolliselle läntisen Helsingin sote-keskukselle varataan paikka Haagan liikenneympyrän yhteydestä. Alueen kaupalliset palvelut sijoittuvat raideliikenteen solmukohtiin Valimoon ja Haagan liikenneympyrän alueelle, Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristöön sekä bulevardin varrelle rakennusten ensimmäisiin kerroksiin, raitiotiepysäkkien ympäristöön painottuen. Talin liikuntapuisto säilyy edelleen alueen tärkeimpänä liikuntapalveluiden alueena.

Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupunki tulee olemaan suunnannäyttäjä ilmastoviisaan kaupunkisuunnittelun ja aluerakentamisen saralla. Alueelle laadittavissa asemakaavoissa tullaan edellyttämään tätä koskevia toimenpiteitä mm. uusituvan energian hyödyntämisen sekä rakentamisen energia-, materiaali- ja vihertehokkuuden osalta.

Kaavarungon valmistelun yhteydessä alueelle on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa on tarkasteltu alustavasti mm. alueen rakennettavuutta, katujen tasausta, vesihuollon järjestämistä, hulevesien käsittelyä ja tulvanhallintaa. Kaavarunkotyön aikana on tehty Helen Sähköverkko Oy:n kanssa yhteistyötä ja laadittu alustavat periaatetasoiset suunnitelmat avojohtojen kaapeloimisesta, sähköaseman siirrosta ja keskijänniteverkon muutoksista. Liikenteen ja teollisuuden ympäristöhäiriöiden sekä maaperän pilaantuneisuuden osalta tehdyt alustavat tarkastelut tarkentuvat asemakaavavaiheessa.

Päätökset kaavarunkoratkaisun pohjana

Helsingin yleiskaava (2016) tuli voimaan 5.12.2018. Yleiskaavan liikennejärjestelmä perustuu laajaan, koko kaupungin kattavaan pikaraitiotieverkkoon, moottoritiemäisten sisääntuloväylien bulevardisointiin sekä kävelyn ja pyöräilyn priorisointiin.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 todetaan, että yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu aloitetaan Vihdintien bulevardista ja että alueen pikaratikan suunnittelu etenee päätösvaiheeseen valtuustokauden aikana.

Kaavarunko toteuttaa osaltaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä maankäytön-, asumisen ja liikenteen kehittämistä koskevaa sopimusta (ns. MAL-sopimus), Helsingin kaupungin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteuttamisohjelmaa (ns. AM-ohjelma) sekä Helsingin hiilineutraaliusuuteen tähtäävää HNH 2035 –ohjelmaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Vihdintie–Huopalahdentie bulevardikaupungin alueen suunnitteluperiaatteet 5.6.2018.

Vuorovaikutus kaavarungon valmisteluaikana

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaisesti.

Vireilletulosta ja OAS:n, kaavarunkoluonnoksen sekä valmisteluaineiston nähtävilläolosta on ilmoitettu verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat sekä lähialueen kotitalouksiin jaetulla ilmoituksella.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavarunkoluonnos olivat esillä kaupungin verkkosivuilla 27.2.–24.3.2019. Lisäksi kaavarunkoluonnos valmisteluaineistoineen oli esillä Kerro kantasi -verkkosivulla 27.2.–24.3.2019.

Asukastilaisuudet pidettiin keskustakirjasto Oodissa 5.3.2019 ja Munkkivuoren ostoskeskuksessa 7.3.2019. Yhteenveto asukastilaisuuksista on vuorovaikutusraportin liitteenä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• Liikenneliikelaitos (HKL)
• Liikennevirasto
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
• Uudenmaan ELY-keskus
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
• sosiaali- ja terveystoimiala
• kaupunginkanslia.

Viranomaisille järjestettiin työneuvottelu 28.3.2019. Työneuvotteluun osallistuivat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helen Oy:n, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuollon, kaupunginkanslian sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan edustajat. Yhteenveto viranomaisten kannanotoista esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta saatiin yhteensä noin 530 kpl. Näistä pääosa saatiin Kerro kantasi -kyselyn kautta (502 kpl). Lisäksi palautetta tuli suunnittelijoille kirjeitse ja sähköpostilla sekä suullisesti asukastilaisuuksissa. Riistavuoren metsän säilyttämisen puolesta saatiin vetoomus, jossa oli 45 allekirjoittanutta.

Mielipiteet kohdistuivat mm. viheralueiden ja luontoarvojen säilymiseen, rakentamisen sijoittumiseen, määrään ja kaupunkikuvaan, palveluiden riittävyyteen, liikenteen sujuvuuteen sekä joukkoliikenne-, pyöräily ja kävely-yhteyksiin. Osa palautteen antajista vastusti liian suurisuuntaiseksi ja kalliiksi kokemaansa hanketta, osa ilmaisi olevansa tyytyväinen suunnitelmiin.

Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Saatu palaute on huomioitu kaavarunkotyössä mm. siten, että viheralueiden rajauksia on tarkistettu Riistavuoressa, Munkkivuoren koillisosassa ja Valimon aseman koillispuolella.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavarungon toteuttaminen edellyttää kaupungilta merkittäviä esipainoitteisia investointeja niin katuverkkoon kuin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Alustavasti kaavarungon mukaisesta maankäytön toteuttamisesta on arvioitu aiheutuvan kustannuksia seuraavasti (Alv 0 %):

Uutta kerrosalaa kohden kustannuksia aiheutuu noin 400 euroa/k-m2.

Esirakentamisinvestoinnit koostuvat kaupunkibulevardin ja raitiotien toteuttamisen edellyttämistä johtosiirroista, pohjanvahvistuksista sekä alueellisesta louhinnasta.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavarungon perustelut ilmenevät liitteenä olevasta kaavarungon selostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Alueen asemakaavat tullaan laatimaan osa-alueittain. Munkkivuoren ostoskeskuksen asemakaavamuutoksen on tarkoitus käynnistyä jo kuluvana vuonna ja Haagan liikenneympyrän ympäristön kaavamuutoksen vuonna 2020. Muiden kaavamuutosten aloittaminen ajoittuu arviolta vuosien 2020–2028 välille. Alustava asemakaava-aluejako ja aikataulutus on esitetty selostuksen liitteessä ”Vihdintien ja Huopalahdentien alustavat asemakaava-alueet ja aikataulut”.

Alueen maankäytön toteuttaminen edellyttää kaupungilta ennakkoinvestointeja katuverkkoon, raiteisiin ja yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Sähköverkon muutostöiden suunnittelu ja vaiheistus määritetään jatkosuunnittelussa etupainotteisesti. Kaavarungon mukainen maankäyttö edellyttää johtosiirtoja, pohjanvahvistuksia ja alueellista louhintaa.

Kaavarunkoalue kuuluu kaupunginkansliaan perustettuun toteuttamisprojektiin.

Kaupunkiympäristölautakunta 04.06.2019 § 297

10.04.2019 Käsitelty

Päätös tullut nähtäväksi 18.06.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §