Vahingonkorvaus, autovaurio, 10.2.2019, Puolaharju 43, Marjalahdentie 15
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.6.2019 § 195 (ajoneuvovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.6.2019 (195 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 13.6.2019 päätöksellään (195 §) hylännyt 10.2.2019 noin kello 18.35 Puolaharju 43 ja Marjalahdentie 15 välisellä tieosuudella tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Kaupunkiympäristölautakunta on 5.5.2020 päätöksellään (259 §) päättänyt hylätä toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.6.2019 (195 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on pyytänyt, että kaupunkiympäristölautakunta käsittelee hakijan oikaisuvaatimuksen uudestaan hallintolain 50 §:n nojalla. Pyynnön perusteena on poikkeavuudet saaduissa tiedoissa vahinkopaikalla suoritetuista kunnossapitotoimista. Hakija on oikaisuvaatimuksen uudelleenkäsittelypyynnössä toistanut oikaisuvaatimuksessa esitetyn vaatimuksen vahingonkorvauksesta 10.2.2019 Puolaharju 43 ja Marjalahdentie 15 välisellä tieosuudella tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyen. Oikaisuvaatimuksen mukaan vahinko on aiheutunut kaupungin kunnossapitotoimien laiminlyönnistä. Kaupunki ei ole riittävällä tavalla ennakoinut sääennusteita tai huomioinut katujen paksua lumikerrosta. Hakija on noudattanut tieliikennelain edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Kaupunki on hankkinut asiaan uuden selvityksen hakijan oikaisuvaatimuksen uudelleenkäsittelypyynnön johdosta.
Lautakunta ottaa huomioon kunnossapitopiirin 13.5.2020 antaman uuden, aiemmat selvitykset korvaavan selvityksen vahinkopaikan alueella suoritetuista kunnossapitotoimista. Saadun selvityksen mukaan on vahinkopaikan alue aurattu 4.2.2019 sekä sen jälkeen, kun lämpötilat romahtivat 11.2.2019. Kunnossapitopiirin antama selvitys perustuu aliurakoitsijalta saatuihin tietoihin (ote gps- kartasta).
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan on lumensyvyydeksi mitattu 39 cm 4.2.2019. Lumensyvyydeksi on 7.2.2019 mitattu 46 cm, ja 10.2.2019 mitattu 31 cm.
Säähavaintotietojen perusteella on aurauskynnys vahinkopaikalla ylittynyt torstaina 7.2.2019. Toimenpideaika on aurauksen osalta III-hoitoluokan kaduilla kolme vuorokautta kuitenkin niin, ettei kunnossapitotoimia tarvitse aloittaa viikonlopun aikana. Näin ollen olisi kaupungin tullut aloittaa auraustoimet vahinkopaikalla viimeistään tiistaina 12.2.2019. Kaupungin aliurakoitsija on suorittanut kunnossapitotoimia vahinkopaikan alueella jo 11.2.2019.
Tärkein sääennusteen luotettavuuteen vaikuttava asia on ennusteen pituus. Tammi-ja helmikuun 2019 sääolosuhteet Helsingissä olivat poikkeukselliset. Kaupunki on menetellyt kunnossapidon osalta lain esitöissä kuvatulla tavalla, ja huolehtinut ensin liikenteellisesti keskeisistä alueista (HE 281/2004 vp, s. 17).
Edellä esitetyin perustein ei kaupunki ole laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää vahinkopaikan aluetta tyydyttävässä kunnossa.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta tietoa tai selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että kaupunkiympäristölautakunnan aikaisemman päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §.
Hallintolaki (6.6.2003/434) 50 §.
HE 281/2004 vp, s. 16-17.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisupyynnön uudelleen käsittelystä
Hallintolain (6.6.2003/434) 50 §:n perusteella viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:
1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen; 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen; 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai
4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Päätös voidaan korjata edellä mainitussa 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata edellä mainitussa 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.
Hallintolain (6.6.2003/434) 52 §:n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Ko. tapauksessa on asianosainen tehnyt aloitteen asian uudelleen käsittelystä.
Kaupunkiympäristölautakunta on ratkaissut hakijan asian 5.5.2020 (259 §) päätöksellään. Hallintolain 52 §:n mukaan aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Oikaisuvaatimuksen uudelleenkäsittelypyyntö on saapunut 11.5.2020 eli säädetyssä määräajassa.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi kirjeitse 17.6.2019. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.6.2019 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristölautakunta 05.05.2020 § 259
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.6.2019 (195 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 13.6.2019 päätöksellään (195 §) hylännyt 10.2.2019 noin kello 18.35 Puolaharju 43 ja Marjalahdentie 15 välisellä tieosuudella tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 10.2.2019 Puolaharju 43 ja Marjalahdentie 15 välisellä tieosuudella tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Lautakunta yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan on vahinkopaikan alue aurattu ja hiekoitettu vahinkoa edeltävänä päivänä lauantaina 9.2.2019 kello 06. Alue on myös aurattu ja hiekoitettu vahinkopäivänä sunnuntaina 10.2.2019 kello 06. Selvityksen lisätiedoissa on kerrottu, että ajoradat höylätään tarvittaessa sään lauhtumisen myötä.
Hakijan oikaisuvaatimuksen johdosta on selvitetty ajoratojen höyläysajankohta. Kunnossapitopiiriltä saadun tiedon mukaan on III-luokan ajoradat höylätty maanantaina 11.2.2019 toimenpideaikojen puitteissa. Kunnossapitopiiri on edelleen todennut, että vahinkopaikka sijaitsee kunnossapidetyllä III-luokan katualueella.
Edellä esitetyin perustein ei kaupunki ole laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää vahinkopaikan aluetta tyydyttävässä kunnossa.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta tietoa tai selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §.
Esittelijä
Lisätiedot
Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 310 22093
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 13.06.2019 § 195
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui ajettaessa 10.2.2019 klo 18.35 Puolaharju 43 ja Marjalahdentie 15 välisellä tieosuudella. Ajoradalla oli arviolta noin 30 cm kerros lunta tiukkaan painuneena ja seassa oli jääkokkareita. Rengasurat olivat lähes asfalttiin saakka suojakelin ja uudelleen jäätymisen johdosta. Jään ja lumen paine aiheuttivat repeämän muovisiin moottorin pohjalevyihin ja lisäksi välijäähdyttimen liitäntäputki/tiivisteet vaurioituivat. Hakija on esittänyt kaupungille 967,44 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun, tarpeet.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikan kunnossapito hoidetaan III-luokan mukaisesti. III-luokan ajoradoilta poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I ja II-luokan ajoratojen jälkeen. Aurauksen lähtökynnys on 7 cm lumen ja 5 cm sohjon osalta. Toimenpideaika on aurauksen osalta kolme vuorokautta kuitenkin niin, ettei kunnossapitotoimia tarvitse aloittaa viikonlopun aikana. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on kuusi tuntia, kuitenkin niin, että klo 15-7 aikavälillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 13 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa 0,5°C ja 3,1°C välillä ja sademäärä on ollut 2,5 mm. Vahinkopäivää edeltäneenä päivänä lämpötila on vaihdellut 2,7°C ja 1,6°C välillä ja sademäärä on ollut 5.9 mm. Perjantaina 8.2.2016 lämpötila on vaihdellut 0,7°C ja 2,4°C välillä ja sademäärä on ollut 0,5 mm.
Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan äkillisen lämpenemisen ja vesisateen seurauksena kadut alkoivat sohjoontua. Kunnossapitokalusto on ollut tällöin lähes vuorokauden ympäri työssä ja työt on aloitettu vahinkopäivänä klo. 6.00. Polanteet muodostuivat sään vuoksi niin kovaksi, etteivät ne irronneet pohjia myöten paitsi niistä kohdista, joissa se oli pehmentynyt. Tästä johtuen katuja ei saatu jokaiselta osaltaan samanlaiseen kuntoon.
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tällöin kuljettajan on erityisesti otettava huomioon tien kunto, sää, keli ja näkyvyys. Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella hoidetaan. Vahinko on sattunut hoitoluokkaan III kuuluvilla kaduilla. Vahinko on sattunut sunnuntai päivänä, jolloin kunnossapitotoimia ei olisi III-luokkaan kuuluvilla ajoradoilla tarvinnut suorittaa. Tästä huolimatta alueella ollaan aloitettu kunnossapitotoimet vahinkopäivänä klo 6.00 koko kaluston voimin. Runsaista sateista johtuen sohjoa muodostui jatkuvasti ja työ oli tästä johtuen hidasta.
Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § 6 luku 1§
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (267/1981) 3 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Katriina Pönkä, lakimiesharjoittelija, puhelin: 09 310 22765
Päätös tullut nähtäväksi 10.06.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 09 310 22093