Hankesuunnitelma, ajosimulaattori, Liikenneliikelaitos HKL

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Ajosimulaattorin hankkiminen kehittää ja parantaa liikenneliikelaitoksen (HKL) raitiovaunun- ja metrojunankuljettajien ajokoulutuksen järjestämistä selkeästi kustannustehokkaalla ratkaisulla. Ajokoulutuksen kehittäminen nykyaikaisen teknologian avulla mahdollistaa perinteistä ajoharjoittelua laajempien ja kattavampien tilanneharjoittelujen mukaan ottamisen koulutukseen. Ajosimulaattorin myötä taataan ja mahdollistetaan HKL:n kuljettajakoulutuksen toteuttaminen tilanteessa, jossa kaluston käyttö matkustajaliikenteessä jatkuvasti tehostuu ja käyttöaste nousee.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Ajosimulaattorin hankinta tukee Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita.

Hankkeen lähtökohdat

HKL kouluttaa palvelukseen otettavat raitiovaunun- ja metrojunakuljettajat yhteistyössä Stadin ammattiopiston kanssa oppisopimuskoulutuksena. Kuljettajaoppilaiden koulutuksesta huomattava osa on ajoharjoittelua joko suljetulla radalla tai matkustajaliikenteen seassa.

Koulutusta järjestetään myös jo työssä oleville kuljettajille jatko- ja täydennyskoulutuksena mm. käytettävän kaluston muutosten yhteydessä.

Kuljettajien ajoharjoittelun järjestäminen sitoo HKL:n kaupunkiraideliikennekalustoa ja ratakapasiteettia. Koska tuotantokalustoa ja metron ratakapasiteettia ei tehostetun liikennöinnin ja kunnossapidon vuoksi ole päivittäin käytettävissä, tapahtuu merkittävä osa ajoharjoittelusta öisin.

HKL on kehittänyt kuljettajakoulutuksen sisältöä ja järjestämistapaa kokonaisvaltaisesti viimeisten vuosien aikana. Erityisesti länsimetron liikenteen lisäyksestä aiheutunut kuljettajatarve merkitsi suurta haastetta HKL:n kuljettajakoulutukselle.

Hankkeen vaikutusten arviointi

Ajosimulaattorin avulla HKL pystyy edelleen nykyaikaistamaan ja kehittämään kuljettajakoulutusta. Ajosimulaattoria voidaan käyttää sekä perus- että jatkokoulutukseen.

Kuljettajakoulutukseen sitoutuvan tuotantokaluston vähentäminen tukee kaluston käyttöasteen nostoa. Ajosimulaattorin avulla on mahdollista korvata ensi vaiheessa ainakin 35 % nykyisistä ajoharjoittelun harjoitteista. Tämä alentaa tarvetta varata tuotantokalustoa kuljettajakoulutukselle vähentäen kaluston kulumista ja kunnossapitokustannuksia. Ajoharjoittelun siirtäminen simulaattorilla tapahtuvaksi vie vähemmän sähköä kuin tuotantokalustolla kouluttaminen.

Ajosimulaattorikoulutus myös parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta, kun se mahdollistaa erilaisten harvinaisempien ja vaativampien liikennetilanteiden harjoittelun, joita perinteisessä ajoharjoittelussa ei pystytä turvallisuuden tai kustannusten tai muiden syiden takia toteuttamaan. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin johtavien tapahtumaketjujen läpikäynti sekä harjoittelu ajosimulaattoriharjoitteiden avulla edesauttaa liikenneturvallisuuden parantumista sekä yhdessä muun tehostuvan ajo-opetuksen kanssa alentaa vahinkotapauksista aiheutuvia kustannuksia.

Ajoharjoittelu on myös mahdollista järjestää ajosimulaattorilla nykyistä joustavammalla aikataululla, kun tuotantokaluston saatavuus ja ratakapasiteetin rajoitukset eivät ole rajoitteina koulutuksen järjestämiselle. Yksi kouluttaja pystyy simulaattorikoulutusmallissa myös kouluttamaan kerralla useampia oppilaita samanaikaisesti. Itseopiskelun mahdollisuudet kasvavat ajosimulaattorin myötä. Ajosimulaattorin avulla HKL:n kuljettajakoulutuksen tehokkuus ylipäänsä nousee ja koulutuksen läpivienti nopeutuu ja muuttuu sujuvammaksi.

Kansainvälisistä verrokkikaupungeista saatujen kokemusten perusteella simulaattorikoulutus on myös vaikuttanut kuljettajien ammatti-identiteettiä ja oman työn arvostusta vahvistavasti ja siten parantanut työhyvinvointia.

Edellä selvitetyn perusteella ajosimulaattorihankkeen takaisinmaksuajaksi on arvioitu noin viisi (5) vuotta. Hankkeen toteuttamisesta syntyy selviä kustannussäästöjä sekä HKL:lle että koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle.

Hankkeen toteuttaminen

Hankkeessa hankitaan sekä metrojuna- että raitiovaunuajosimulaattori. Kumpikin ajosimulaattori sisältää opettajan ohjauspöydän, neljä ohjaamoa, joissa on mallinnettu valitun kalustotyypin ohjaamo, ja esityspäätteen. Metrojuna-ajosimulaattorissa mallinnetaan M300-metrojunan ohjaamon toiminta ja raitiovaunuajosimulaattorissa Artic-raitiovaunun ohjaamo.

Ajoharjoittelua varten metrorata mallinnettaisiin koko laajuudeltaan, mukaan lukien länsimetron laajennus Kivenlahteen saakka. Raitiotieradasta mallinnetaan opetuksellisesti keskeiset reittiosuudet ja tiedossa olevia, esimerkiksi haastavuuden tähden valittuja, erityistapauksia. Hankintaan sisällytetään optiot useampien kalustotyyppien ja laajempien ratakokonaisuuksien mallintamisesta.

Koulutuksen hyvän vaikuttavuuden saavuttamiseksi ohjaamot hankitaan mahdollisimman realistisella liikkeen simuloinnilla. Tavoitteena on kuuden vapausasteen liike, jolloin kukin ohjaamo pystyisi mallintamaan sekä kaikkien kolmen akselin suuntaista heiluntaa että kyseisten akselien suuntaista kiintyvyyttä ja hidastumista.

Hankesuunnitelman perusteella hankittavassa järjestelmässä otetaan huomioon muokattavuus jatkokehitystarpeita varten. Jatkokehitystarpeisiin kuuluu esimerkiksi, että hankkeessa varaudutaan siihen, että simulaattorikoulutukseen voidaan liittää uusia kalustotyyppejä ja uusia rataosuuksia.

Hankkeen kustannusten muodostuminen ja rahoitussuunnitelma

Hankkeen suunnitteluun on käytetty helmikuun 2019 loppuun mennessä 53.000 euroa.

Suurimmat kustannukset hankkeessa muodostuvat ajosimulaattorien tarvitseman ohjelmiston räätälöintikustannuksista, jotka sisältävät mm. valittujen kalustotyyppien ominaisuuksien ja simuloitavan ympäristön mallintamisesta. Simulaattorien tarvitsemat fyysiset laitteet ovat tähän verrattuna pienempi kustannuserä.

Simulaattorin tilaratkaisua harkitaan myöhemmässä vaiheessa ja tästä aiheutuu kustannuksia, jotka on otettu huomioon kustannusarviossa.

Hankkeen toteutus sijoittuu vuosille 2019-2021 niin, että vuodelle 2019 on arvioitu kustannuksia kohdistuvan 0,3 milj. euroa, vuodelle 2020 1,4 milj. euroa ja vuodelle 2021 0,3 milj. euroa.

Hankkeeseen on budjetoitu HKL:n talousarvion 2019 investointisuunnitelmaan vuodelle 2019 yhteensä 1,5 milj. euroa.

Vuosien 2020-2021 osalta hankkeen kustannukset huomioidaan talousarvion 2020 investointisuunnitelmassa, jonka HKL:n johtokunta hyväksyy elokuussa 2019.

Hankkeen vaikutus HKL:n käyttötalouteen ja takaisinmaksuaika

Hanke aiheuttaa 8 vuoden poistoajalla tasapoistoina 0,25 milj. euron vuotuisen lisäyksen HKL:n poistokustannuksiin.

Simulaattorin käyttökuluiksi on arvioitu 0,06 milj. euroa vuodessa.

Investoinnin rahoittamisesta aiheutuu korkokuluja noin 0,3 milj. euroa laina-aikana (korkokanta 3 % ja laina-aika 8 vuotta).

HKL on arvioinut, että simulaattorien käyttö kuljettajakoulutuksessa tehostaa koulutusta ja säästää koulutusmenoja 0,5 milj. euroa vuodessa. Laskelmassa oletuksena on 60 kuljettajan kouluttaminen vuosittain.

Simulaattorihankinnan vaikutus HKL:n käyttötalouteen edellä mainituilla oletuksilla on keskimäärin 0,15 milj. euroa vuodessa ensimmäisten 8 vuoden aikana.

Simulaattorihankinnan takaisinmaksuaika on noin 5 vuotta.

Päätös tullut nähtäväksi 29.03.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.