Talousarvioaloite, peruskoulujen ja lukioiden koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä perusopetuksen oppilasmäärän kasvu vuosittain on keskimäärin noin 2,5 %. Helsingin peruskouluissa opiskeli lukuvuonna 2018‒19 yli 1 000 oppilasta enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukuvuonna 2018 - 19 suomenkielisissä peruskouluissa oli 39 417 oppilasta ja ruotsinkielisissä 3 700. Helsingin kaupungin suomenkielisten koulujen keskimääräinen ryhmäkoko on 21 vuosiluokilla 1‒6 ja 18 vuosiluokilla 7‒9. Ruotsinkielisten koulujen keskimääräinen ryhmäkoko on 18 vuosiluokilla 1‒9. Lukuvuonna 2018‒19 Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa työskenteli 594 ja ruotsinkielisissä peruskouluissa 90 koulunkäyntiavustajaa.

Helsingin kaupungin lukioiden opiskelijamäärä on kasvanut. Lukuvuonna 2018‒19 kaupungin suomenkielissä lukioissa lukiotutkintoa suoritti 7 328 opiskelijaa ja ruotsinkielisissä lukioissa 1 294. Opiskelijamäärä kasvoi 124 opiskelijalla. Lukioiden kurssien ryhmäkoot vaihtelevat oppiaineittain. Pakollisilla ja syventävillä kursseilla ryhmäkoot ovat yleensä suuria, noin 25‒35 opiskelijaa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella laajasti eri oppiaineita, kuten harvinaisia kieliä, ylioppilaskokeisiin valmentavia kertauskursseja ja lukiodiplomeita. Näiden kurssien ryhmäkoot ovat pieniä, ja ne toteutetaan yhdistämällä ryhmiä kampuksittain tai kaupungin yhteisinä opintoina. Opiskelijan oppimisen tuki toteutetaan lukioissa aineenopettajien, erityisopettajien, opinto-ohjaajien sekä opiskeluhuollon henkilöstön yhteistyönä. Oppimista tukevia ratkaisuja haetaan kehittämällä pedagogisia menetelmiä, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä. Lukioissa ei ole koulunkäyntiavustajia.

Perusopetuksessa koulunkäyntiavustajatoiminnan tavoitteena on turvata oppilaiden osallistuminen opetukseen sekä huolehtia iltapäivätoiminnan ohjaamisesta. Resurssin käytön suunnittelussa ja resursseja kohdennettaessa on otettava huomioon, mikä tukitoimi on tarpeellinen oppilaan opetukseen osallistumisen turvaamiseksi, miten opetus tulee järjestetyksi oppilaan iän ja edellytysten mukaisesti, onko oppilaalla tarvetta erityiseen tukeen, ja edellyttääkö oppilaan opetukseen osallistuminen mahdollisesti avustajapalveluita tai muita tukitoimia.

Vaikutusten arviointi

Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 yksi keskeinen painopiste on nuorten syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Kaupunginhallitus on 19.3.2018 tekemällään päätöksellään kohdistanut erillismäärärahan inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen sekä erityisopetuksen kehittämiseen. Hanke on yksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kaupunkistrategiahankkeen 2017–2021 Mukana-ohjelman toimenpiteistä. Tavoitteena on kehittää perusopetuksessa inklusiivisen koulun toimintarakenteita siten, että mahdollisimman moni oppilas opiskelee lähikoulussaan ja saa siellä tarvitsemansa tuen. Lukioiden erityisopetuksen kehittämishankkeessa mallinnetaan erityisopettajan ja aineenopettajan yhteistyötä.

Kaupunginhallitus on 29.10.2018 tekemällään päätöksellään myöntänyt vuoden 2019 talousarviossa lisämäärärahan esi- ja perusopetuksen erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrän lisäämiseen. Kaupunginhallituksen osoittamat lisämäärärahat mahdollistavat joustavuuden resurssien käytössä. Kun ryhmässä olevien aikuisten määrä lisääntyy, on oppijoille enemmän aikaa ja tuki kohdentuu yksilöllisemmin. Myös oppijoiden muuttuviin tilanteisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeammin.

Aloitteessa esitetään viiden miljoonan euron määrärahaa koulunkäyntiavustajien määrän lisäämiseen peruskouluissa ja lukioissa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, että opetuksen järjestäjällä olisi mahdollisuus kohdentaa mahdollinen lisämääräraha tarpeen mukaan koulunkäyntiavustajapalveluiden lisäksi erityisopettajien, oppilaan ohjaajien ja/tai oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstön palkkaamiseen. Jos kyseisellä lisämäärärahalla palkattaisiin pelkästään koulunkäyntiavustajia, se ei olisi tarkoituksenmukaista oppimisen tuen tehokkaan toteuttamisen kannalta. Lisäksi lukioihin olisi muodostettava uusi ammattiryhmä.

Tukimuotoja, kuten tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, tulkitsemis- ja avustajapalveluita sekä erityisiä apuvälineitä voidaan käyttää kaikilla tuen tasoilla joko yksittäin tai samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Myös yhteisopettajuudella ja joustavilla opetusjärjestelyillä voidaan tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä. Hyvä perusopetus ja oppimisen tuki tasoittavat oppimisen eroja ottamalla huomioon sekä tukea tarvitsevien että hyvin edistyvien tarpeet.

Lukiokoulutuksessa oppimisen tuki on tarkoituksenmukaista toteuttaa olemassa olevan henkilöstörakenteen puitteissa, jolloin resursseja kohdennetaan lukion tarpeiden mukaisesti esimerkiksi erityisopetuksen tai opiskelijahuollon palveluihin. Koska uusi lukiolaki vahvistaa erityisopetusta lukiokoulutuksessa, lisäresurssi lukioiden osalta olisi tarkoituksenmukaisinta kohdistaa ensisijaisesti kokoaikaisten erityisopettajien määrän lisäämiseen.

Vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa ei ole esitetty koulunkäyntiavustajien määrän lisäämistä.