Hankinta, rakennuksien purkutyö, Mäntyniementie 2

HEL 2019-004180
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 48

Hankinta, rakennuksien purkutyö, Mäntyniementie 2

Tekninen johtaja

Päätös

Tekninen johtaja päätti

- purkaa kolme Mäntynimentie 2:ssa sijaitsevaa rakennusta ehdolla, että niiden purkamiseksi saadaan tarvittavat viranomaisluvat.

- hyväksyä kolmen rakennuksen purkuun käytettäväksi arvonlisäverottomana enintään 650 000 euroa.

- oikeuttaa kaupunkiympäristön, rakennukset ja yleiset alueet, ylläpito-päällikön allekirjoittamaan hankkeeseen kohdistuvat sopimukset sekä hankkeen vastuuhenkilön vastaanottamaan purkuhankkeen.

Päätöksen perustelut

Helsingin Meilahdessa, osoitteessa Mäntyniementie 2, 00250, Helsinki, sijaitsee kaupungin omistama ja hallitsema maa-ala, jolla on kolme rakennusta.

Ylätalo
(pysyvä rakennustunnus 42139)
Alatalo
                                      (42114)
Venevaja
                                      (42169)

Kaupungin hallitus on 11.3.2019 tehnyt varauspäätöksen em. tasavallan presidentin virka-asunnon itäpuolella sijaitsevan yhteensä n. 2,7 hehtaarin maa- ja vesialueen varaamisesta Suomen tasavallan presidentti-instituution 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävää lahjoitusta varten.

Rakennusten purku on perusteltua, koska Helsingin kaupunki ei ole löytänyt rakennuksille eikä tontille sellaista käyttötarkoitusta joka riittävällä tavalla varmistaisi tasavallan presidentin kanslian lakisääteisen velvollisuuden huolehtia tasavallan presidentin käytössä olevan Mäntyniemen kiinteistön turvallisuudesta.

Myöskään tasavallan presidentin kanslialla ei ole osoittaa rakennuksille soveltuvaa käyttötarkoitusta.

Purettava ylätalo ja siirrettävä alatalo sijaitsevat noin 40 m päässä tasavallan presidentin virka-asunnon tontin rajasta. Venevajasta on tontin rajalle matkaa vain noin 12 m.

Asuinrakennus ja päärakennus ovat voimassa olevassa asemakaavassa sr-1 merkinällä ja venevaja sr-2 merkinnällä. Rakennusten purkamiseksi tullaan hakemaan poikkeamislupa. Asiaa on valmisteluvaiheessa alustavasti esitelty asemaakaavoitusta hoitaville tahoille, sekä Helsingin kaupungin museon ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajille.

Meilahden huvila-alueen erityispiirteet sekä kohteen suojeluarvot huomioiden rakennusten purkaminen/siirtäminen pyritään suunnittelemaan kaikissa tilanteissa siten, että toimenpiteiden vaikutukset alueen ja rakennusten kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin minimoidaan.

Rakennusten vuokrasopimukset ovat päättyneet 31.1.2009. Rakennuksille ei ole löydetty sellaista kaupungin omaa käyttöä, jossa tasavallan presidentin virka-asunnon turvallisuusnäkökohdat voitaisiin ottaa huomioon.

Kaikista rakennuksista on tehty rakennushistorialliset selvitykset sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus.

Rakennuksien purkamisesta on saatu tarjous kaupungin omalta liikelaitos Staralta.

Ylätalo (n. 201 m²) on alun perin rakennettu 1-kerroksisena hirsirunkoisena 1800-luvun lopulla. Rakennusta on myöhemmin laajennettu ja korotettu lauta / rankarakenteisena.

Nykyisin rakennus on 2-kerroksinen peltikattoinen ja lautaverhoiltu, eikä sen alkuperäinen muoto ja rakenne ole nähtävissä. Rakennus on 1980- luvun lopulla peruskorjattu kauttaaltaan nykyiseen asuunsa päiväkotikäyttöön. Tuolta ajalta on peräisin myös rakennuksen nykyinen verhoilu sekä julkisivun ovet ja ikkunat. Rakennuksessa on suora sähkölämmitys.

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen hirsikehikko otetaan purkutöiden yhteydessä talteen käytettäväksi siirrettävän alatalon korjausmateriaalina ja / tai myöhemmin korjausmateriaalina kaupungin muissa suojelluissa ja peruskorjattavissa kohteissa.

Kaksi rakennuksessa olevaa kaakeliuunia ja käyttökelpoiset ovet ja ikkunat annetaan Staran Kierrätyskeskukselle myytäväksi tai muuten uudelleen käytettäväksi. Purkutöiden yhteydessä mahdollisesti löytyvä muu hyväkuntoinen historiallinen materiaali (esim. vanhat ovet karmeineen) inventoidaan ja otetaan talteen muissa kohteissa myöhemmin käytettäväksi.

Alatalo (n. 234 m²) on osin 2-kerroksinen hirsirunkoinen lautaverhoiltu peltikattoinen rakennus, joka on suunniteltu kesähuvilaksi 1880-luvun puolivälissä ja sitä on laajennettu ja muutettu 1910-luvulla. Tehtyjen tutkimisten perusteella rakennuksen hirsirungon on todettu olevan jonkin verran lahovaurioitunut ja lisäksi sitä on vaurioitettu esim. aukotuksin myöhempien korjausten yhteydessä. Rakennus on sisäpuolelta peruskorjattu päiväkotikäyttöön 1980-luvun lopussa ja siinä on suora sähkölämmitys.

Rakennus tullaan purkamaan sääsuojan alla varovasti käsin, hirsirungon osalta koneavusteisesti, tarkasti merkiten ja dokumentoiden sekä varastoimaan kaupungin toimesta toistaiseksi Staran toimesta. Purun yhteydessä hirsirungon lisäksi talteen otetaan ja identifioidaan muu uudelleen käytettävissä oleva materiaali esim. neljä kaakeliuunia, vanhat ovet ja ikkunat sekä vanhoja katto- ja välipohjarakenteita sekä kiilakiviperustus.

Varastoitu rakennus tullaan kilpailutuksen perusteella myöhemmin myymään uudelleen rakennettavaksi Meilahden alueelta osoitettavalle vuokratontille.

Venevaja (40m²) on lämmittämätön ja eristämätön harjakattoinen punamulta- maalilla käsitelty rakennus joka sijaitsee likimain rantaviivassa. Siinä on puurakenteinen runko, lautaverhoilu ja bitumikermikate. Se on rakennuttu 1900-
luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä ja kunnostettu 1980-luvun lopulla.

Rakennuksessa ei ole LVIS- tekniikkaa eikä kiinteitä perustuksia.

Venevajan edessä sijaitseva kivirakenteinen laituri jää sijoilleen.

Purkutöiden jälkeen kohteessa tehdään maisemointitöitä myöhemmin määriteltävässä laajuudessa.

Päätös tullut nähtäväksi 04.04.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Eero Nuotio, kehityspäällikkö, puhelin: 09 310 71239

eero.nuotio@hel.fi

Päättäjä

Sari Hilden
vs. tekninen johtaja

Liitteet (pdf)

1. Tarjous 23.1.2019
2. Kustannusyhteenveto

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.