Oikaisuvaatimus, alueidenkäyttömaksu, kaivuulupa, Kornetinkuja 5, Asunto Oy Helsingin Pitäjänmäentie 11

Alueiden käytön ja -valvonnan yksikön päällikkö päätti hylätä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 b §:n 2 ja 3 momenttien mukaisista maksuista tehdyn muistutuksen laskusta nro 2830061315.

Alueenkäyttömaksua ei muuteta muistutuksen johdosta. Alueenkäyttömaksun laskutus ei ole ollut virheellinen vaan se on perustunut maksuvelvollisen ilmoittamaan työn laajuuteen sekä aikaan, jolloin alue on ollut maksuvelvollisen käytössä työmaana.

Muistutuksen kohteena oleva maksu

Maksuvelvolliselle on määrätty 24.10.2018 päivätty maksu (laskun nro 2830061315) kadulla tai yleisellä alueella tehtävästä työstä tehdyn ilmoituksen käsittelystä, työn valvonnasta ja alueen käyttämisestä työmaana. Maksuvelvolliselle on lähetetty laskusta maksumuistutus 29.4.2019.

Työ on suoritettu Pitäjänmäen kaupunginosassa osoitteessa Kornetinkuja 5 lupanumerolla KP1702055.

Muistutus

Maksuvelvollinen on tehnyt maksusta muistutuksen, joka on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 14.11.2018. Maksuvelvollinen on tehnyt maksumuistutuksen johdosta täydentävän muistutuksen, joka on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 8.5.2019.

Kyse on kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (669/1978, jäljempänä kunnossapitolaki) 14 b §:n 2 ja 3 momenttien perusteella määrätystä maksusta. Ennen muutoksen hakemista maksun määräämiseen maksuvelvollisen on kunnossapitolain 18 §:n 3 momentin mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa maksulipun saamisesta muistutus maksun perimisestä päättävälle kunnan viranomaiselle. Muistutus on saapunut määräajassa.

Muistutuksessa vaaditaan alueenkäyttömaksun kohtuullistamista siten, että maksuvelvolliselta peritään alueenkäyttömaksua yhteensä 146,25 euroa. Maksuvelvollinen kiistää alueenkäyttömaksun laskussa perityn 12 333,76 euron osalta. Maksuvelvollinen myöntää samalla laskulla perityt ilmoitus- ja valvontamaksut yhteensä 680 euroa.

Maksuvelvollinen katsoo, ettei häneltä olisi pitänyt periä alueenkäyttömaksua 146,25 euroa ylittävältä, sillä kaivettu ala on ollut 50 m² eikä 100 m² kuten laskussa on todettu. Alueenkäyttömaksun pitäisi olla siten puolet 100 m² alueelta perittävästä maksusta. Maksuvelvollisen mukaan alueenkäyttömaksua ei tulisi myöskään periä alkuperäisen kaivuilmoituksen mukaista 9 päivää pidemmältä ajalta.

Maksuvelvollisen mukaan se ei ole valtuuttanut urakoitsijaa tekemään laskun mukaista merkittävää maksusitoumusta kaupungin kanssa, eikä sitä ole voitu sitoa laskun mukaiseen maksusitoumukseen kaupungin toimesta. Maksuvelvollinen valtuuttanut urakoitsijan ainoastaan hakemaan kaivuluvan maksuvelvollisen kiinteistöille kaukolämpöputken siirtämiseksi. Kaivualueella tehty työ ei ole myöskään johtunut maksuvelvollisesta vaan sähköyhtiön vaatimuksesta siirtää kaukolämpöputki maksuvelvollisen kiinteistöltä yleiselle alueelle.

Maksuvelvollinen toteaa urakoitsijan täyttäneen kaivetun alueen jo syksyllä 2017, ja maksuvelvollinen on pyrkinyt saamaan kaivetun alueen lopulliseen kuntoon talven aikana. Maksuvelvollinen ei kuitenkaan ole löytänyt asfaltointiurakoitsijaa asfaltoimaan aluetta, minkä vuoksi paikalla on tehty varatäyttö toukokuussa 2018. Alue on saatu asfaltoitua vasta lokakuussa 2018.

Maksuvelvollinen huomauttaa muistutuksessa lisäksi siitä, että lasku on toimitettu väärälle taholle, kun se on lähetty toisen osakeyhtiön osoitteeseen eikä maksuvelvollisen osoitteeseen.

Maksuvelvollinen vaatii lisäksi kaupungilta hyvityksenä 60 % asfaltointiurakoitsijan laskusta eli 2 160 euroa. Vaatimus perustuu siihen, että maksuvelvollisen lukuun on kaupungin vaatimuksesta kunnostettu ja asfaltoitu yhteensä 125 m² alue, kun varsinainen kaivualue on ollut vain 50 m². Maksuvelvollinen vaatii lisäksi tekemistään vihertöistä hyvityksenä 1 000 euroa, sillä maksuvelvollinen on kaupungin vaatimuksesta kunnostanut omien vihertöidensä yhteydessä kaupungin yleisellä alueella sijaitsevaa nurmikkoa noin 100 m² alueelta.

Kunnan oikeus periä maksu

Kunta voi periä maksun, joka perustuu kunnossapitolain 14 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta kunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Lisäksi kunta voi periä aikaan, alueen laajuuteen ja alueen keskeisyyteen perustuvan kohtuullisen maksun alueen tilapäisestä käyttämisestä kunnossapitolain 14 a §:ssä tarkoitetulla tavalla työmaana, jos alue rajataan pois yleisestä käytöstä. Kunnossapitolain 14 b § 3 momentin mukaan maksua ei peritä siltä ajalta, jonka alue on työmaana työstä vastaavasta riippumattomasta syystä, jota ei voida ennakoida.

Kunnossapitolain 14 a §:ssä tarkoitetuksi ilmoitusvelvolliseksi on määritelty työstä vastaava. Kunnossapitolakia koskevan hallituksen esityksen (281/2004) mukaan työstä vastaavalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun työtä tehdään. Työstä vastaava voi valtuuttaa urakoitsijan tekemään ilmoituksen kunnalle, mutta tämä valtuutus ei siirrä kunnossapitolaissa tarkoitettuja vastuita työstä vastaavalta urakoitsijalle.

Kunnossapitolain 14 a § 3 momentin mukaan työstä vastaavan on saatettava työmaana käytetty alue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon.

Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta on päättänyt 11.11.2014 § 431 kunnossapitolain mukaisesta taksasta ja maksujen määräämisen periaatteista lain 14 b §:n 2 ja 3 momenttien osalta. Lautakunnan päätöksen mukaan alueenkäyttömaksu on päiväkohtainen, ja se riippuu sekä alueen sijainnista että työalueen laajuudesta. Maksu on porrastettu alle 60 m², 60 m² – 120 m² ja yli 120 m² laajuisiin töihin.

Alueenkäyttömaksun veloitus alkaa, kun alue otetaan pois yleisestä käytöstä. Veloitus päättyy, kun työ on valmis, sen valmistumisesta on tehty kirjallinen ilmoitus ja alue on hyväksytysti vastaanotettu.

Asiassa saatu selvitys

Maksuvelvollinen on 26.9.2017 päivätyllä valtakirjalla valtuuttanut urakoitsijan hakemaan kaivulupaa. Ilmoitus yleisellä alueella tehtävästä työstä on tehty 26.9.2017. Ilmoituksessa työn laajuudeksi on merkitty 100 m². Maksuvelvolliselle on ilmoituksen perusteella annettu 29.9.2017 päätös yleisellä alueella tehtävästä työstä ajalla 27.9.–5.10.2017 eli 9 päivän ajaksi.

Maksuvelvollinen on tehnyt 29.5.2018 ilmoituksen lisäajasta sekä kaivutyön toiminnallisesta kunnosta. Alueen vuokrausta on jatkettu ilmoituksen perusteella 6.10.2017–31.8.2018 eli 330 päivän lisäajaksi 11.6.2018 annetulla päätöksellä.

Maksuvelvollinen on tehnyt 24.8.2018 toisen ilmoituksen lisäajasta. Alueen vuokrausta on jatkettu ilmoituksen perusteella 30.9.2018 asti eli 30 päivän lisäajaksi 30.8.2018 annetulla päätöksellä.

Maksuvelvollinen on tehnyt 24.9.2018 kolmannen ilmoituksen lisäajasta. Alueen vuokrausta on jatkettu ilmoituksen perusteella 31.10.2018 asti eli 31 päivän lisäajaksi 25.9.2018 annetulla päätöksellä.

Paikalla on järjestetty aloitusvalvonta 29.9.2017. Alueidenvalvonnan tarkastaja on tehnyt paikalla valvontakäyntejä 17.10.2017, 2.11.2017, 19.12.2017, 30.1.2018, 24.5.2018 sekä 12.7.2018. Alueidenvalvonnan tarkastaja on huomauttanut maksuvelvollista ja urakoitsijaa työmaan puutteellisesta kunnosta, toiminnallista tilaa koskevan ilmoituksen puuttumisesta sekä alueenkäyttömaksun kertymästä sähköpostitse 19.12.2017 sekä 30.1., 1.2. ja 24.5.2018.

Alue on saatettu toiminnalliseen tilaan 29.5.2018. Asfaltointi on tehty lokakuussa 2018. Maksuvelvollinen on 18.10.2018 ilmoittanut työn valmistuneen 17.10.2018. Alueenkäyttömaksun veloitus on päättynyt samana päivänä. Loppuvalvonta on järjestetty 19.10.2018.

Maksuvelvolliselta on veloitettu ilmoituksen käsittely- ja valvontamaksu sekä alueenkäyttömaksu 384 päivän ajalta 27.9.2017–29.5.2018 ja 1.6.–17.10.2018.

Päätöksenhakijaksi on alueen käyttöä koskevissa päätöksissä merkitty maksuvelvollinen ja työnsuorittajaksi urakoitsija. Ilmoituksissa ja annetuissa päätöksissä laskutusosoitteeksi on ilmoitettu toisen osakeyhtiön osoite. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään maksuvelvollisen postiosoitteeksi on niin ikään merkitty toisen osakeyhtiön osoite.

Perustelut koskien muistutuksessa esitettyjä asioita

Maksun periminen maksuvelvolliselta

Maksuvelvollinen on valtuuttanut urakoitsijan tekemään puolestaan ilmoituksen kaivutyöstä kunnalle. Maksuvelvollinen on merkitty kaivuilmoitusta koskevassa päätöksessä päätöksenhakijaksi, ja urakoitsija on suorittanut kaivutyön maksuvelvollisen lukuun. Lisäaikailmoitukset ovat merkitty maksuvelvollisen tekemiksi. Maksuvelvollinen on näin ollen kyseisessä kaivutyössä kunnossapitolain 14 a §:ssä tarkoitettu työstä vastaava.

Maksuvelvollinen on vedonnut siihen, että kaivutyö on johtunut sähköyhtiön vaatimuksesta siirtää kaukolämpöputki. Sähköyhtiö ei käsiteltävässä asiassa ole osapuolena, vaan maksuvelvollinen on edellä esitetysti kyseisessä kaivutyössä työstä vastaava ja työn tilannut taho.

Kaupungilla on kunnossapitolakiin perustuva oikeus periä maksu yleisen alueen käytöstä työmaana. Alueenkäyttömaksussa ei ole kyse sopimusperusteisesta velvoitteesta, vaan kyseessä on lakiin perustuva maksu. Maksu peritään työstä vastaavalta. Muistutuksen kohteena oleva maksu peritään näin ollen maksuvelvolliselta.

Alueenkäyttömaksun perusteena oleva alueen laajuus

Alueenkäyttömaksun perusteena oleva työn laajuus perustuu lähtökohtaisesti tehtyyn ilmoitukseen. Kyseistä työtä koskevassa ilmoituksessa alueeksi on ilmoitettu 100 m². Maksuvelvollinen on mitannut kaivetun alueen laajuudeksi noin 50 m², minkä vuoksi se katsoo, ettei alueenkäyttömaksua tulisi periä isommalta alueelta.

Työalue ei kuitenkaan muodostu yksinomaan kaivetusta alueesta, vaan siihen lasketaan mukaan myös työkoneiden viemä alue, ja kaivutöiden ohjeelliseksi leveydeksi katsotaan 3 metriä. Alueidenvalvonnan tarkastajan johtotietoihin perustuvien laskelmien perusteella työalue on ollut noin 115 m². Laskutuksessa on käytetty ilmoitettua 100 m² alaa.

Laskutuksen perusteena käytetty alue ei näin ollen ole virheellinen, vaan se on perustunut tehtyyn ilmoitukseen. Ottaen huomioon, että alueenkäyttömaksun suuruus on sama 60 m² – 120 m² töissä, peritty alueenkäyttömaksu vastaa myös tosiasiallisesti työssä käytetystä alueesta perittävää maksua.

Alueenkäyttömaksun perusteena oleva aika

Alueenkäyttömaksun perusteena oleva työ ei ole valmistunut alkuperäisen ilmoituksen mukaisessa 9 päivän ajassa, vaan alueen käyttö työmaana on jatkunut aina 17.10.2018 asti. Maksuvelvollinen on lisäksi hakenut työlle lisäaikaa kolmeen otteeseen. Alueenkäyttömaksua on peritty siihen asti, kun maksuvelvollinen on saanut alueen asfaltoitua ja ilmoittanut työn valmistumisesta kaupungille.

Maksu on kertynyt myös lähes koko talvikauden 2017-2018 ajan, sillä kaivualuetta ei ole saatettu toiminnalliseen tilaan kuin vasta 29.5.2018. Maksuvelvollista ja urakoitsijaa on huomautettu tilanteesta useaan otteeseen, joten ne ovat olleet tietoisia maksun kertymisestä sekä siitä, että kaivualueen ei ole katsottu olevan toiminnallisessa tilassa. Maksuvelvollinen on täyttänyt kaivualueen huomautusten johdosta 29.5.2018.

Maksuvelvollinen on vedonnut siihen, että hänellä on ollut vaikeuksia löytää asfaltointiurakoitsijaa asfaltoimaan aluetta keväällä ja kesällä 2018. Kunnossapitolaki edellyttää työstä vastaavaa saattamaan alue työtä edeltäneeseen kuntoon. Kaivualueen uudelleenasfaltointi ja muu ennallistaminen ovat siten olennainen osa kaivutyötä, ja asfaltointityön ajoittaminen ja asfaltointiurakoitsijan hankkiminen kuuluvat osaksi kaivutyön järjestämistä. Maksuvelvollisen esittämää vaikeutta löytää asfaltointiurakoitsijaa ei sen vuoksi voida katsoa olevan laissa tarkoitettu työstä vastaavasta riippumaton syy, jota ei voida ennakoida.

Aika, jolta alueenkäyttömaksua on peritty, ei näin ollen ole virheellinen, vaan se on perustunut työn tosialliseen kestoon. Asiassa ei ole myöskään sellaista kunnossapitolaissa tarkoitettua työstä vastaavasta riippumatonta ja ennakoimatonta syytä, jonka vuoksi alueenkäyttömaksua jätettäisiin perimättä.

Muut väitteet ja vaatimukset

Maksuvelvollinen on huomauttanut siitä, että lasku on toimitettu väärään osoitteeseen. Kyseinen osoite on kuitenkin ilmoitettu kaupungille työtä koskevissa ilmoituksissa, ja se on myös julkisissa rekistereissä merkitty maksuvelvollisen osoitteeksi. Maksuvelvollinen on lisäksi saanut laskun ja oikea-aikaisesti tehnyt siitä muistutuksen. Laskua ei näin ollen voida katsoa toimitetun väärään osoitteeseen.

Maksuvelvollinen on vaatinut kaupunkia hyvittämään osan maksamastaan asfalttiurakoitsijan laskusta sekä tekemistään vihertöistä. Kaupunki ei ole tilannut maksuvelvolliselta töitä, eikä kaupungilla ole sopimusta maksuvelvollisen kanssa. Alueen ennallistaminen sekä asfaltin että viheralueen osalta kuuluu osaksi kaivutöiden tekemistä. Kaupunki ei myöskään ole vaatinut tai edellyttänyt maksuvelvollista kunnostamaan viheralueita siinä laajuudessa, jossa maksuvelvollinen on työn toteuttanut.

Käsiteltävänä oleva alueenkäyttömaksu perustuu kunnossapitolakiin sekä kaupungin lain perusteella päättämään taksaan, eikä siitä voida myöntää muita kuin lakiin perustuvia tai taksapäätöksessä määriteltyjä vähennyksiä. Alueenkäyttömaksun tavoitteena on katujen ja yleisten alueiden pysyminen niille varatussa yleisessä käytössä, kaivantojen lyhyt aukioloaika ja töiden yhteensovittaminen, ja maksu perustuu kadun ja yleisen alueen tilapäiseen sulkemiseen pois yleisestä käytöstä. Maksuvelvollisen esittämät vaatimukset eivät ole sellaisia perusteita, joilla alueenkäyttömaksua voidaan alentaa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 8.2 §:n 1 kohdan nojalla tehdyn kaupunkiympäristön asiakkuusjohtajan päätöksen 1.6.2017 § 9 mukaan kunnossapitolain 14 b §:n 2 ja 3 momenttien mukaisten maksujen perimiseen liittyvistä muistutuksista päättää alueiden käyttö ja -valvonnan yksikön päällikkö.