Vahingonkorvaus, autovaurio, 12.5.2019, Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteys
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.6.2019 § 192 (ajoneuvovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.6.2019 (192 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikkö on 12.6.2019 päätöksellään (192 §) hylännyt 12.5.2019 Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksessä noin kello 17.30 tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksessä 12.5.2019 tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan on risteyksessä sijainneen kivetetyn suojatien kohdalla ollut terävä kohta, johon hakija on ajanut, ja jonka johdosta hakijan ajoneuvo on alkanut tärisemään ajaessa. Ajoneuvon vanne ja/tai rengas on/ovat vaurioituneet. Hakija on esittänyt näytöksi aiheutuneesta vahingosta verkkosivun ostoskorilaskelman osoittaman hinta-arvion neljästä renkaasta maastoautoon (BMW X6). Hakija on ilmoittanut vahingon määräksi yhteensä 2815,22 euroa. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Lautakunta yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Pelkkä Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksen lievästi vaurioitunut kunto ei yksistään perusta kaupungin vahingonkorvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu aktualisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt pitää kadun ajoneuvoliikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Lakipalvelut-yksikön päällikkö on päätöksessään viitannut kunnossapitopiirin antamaan selvitykseen asiassa. Selvityksessä on kerrottu, että asfaltti on purkaantunut ajoradalla ennen noppakivettyä suojatietä. Vaurion mitat ovat 17.5.2019 olleet noin 10 cm (pituus) x noin 4-6 cm (syvyys). Risteyksessä ei ole ollut tarvetta kunnossapidollisille toimenpiteille 17.5.2019. Selvityksessä on kiinnitetty huomiota sekä siihen, että kyseinen risteys on valo-ohjattu, että siihen, että vahingonkorvausvaatimuksessa ilmoitettu vauriomekanismi vaikuttaa epätodennäköiseltä.
Hakija on oikaisuvaatimuksessa vedonnut siihen, että purkauma on 14.6.2019 mennessä paikattu.
Kunnossapitopiiri on lausunut erikseen hakijan oikaisuvaatimuksen johdosta. Tässä lausunnossa (20.2.2020) on todettu, että hakijan kuvaama purkauma on syntynyt liikenteen seurauksena ja se on myöhemmin paikattu, koska liikenne ja vesi ovat laajentaneet ja suurentaneet vauriota. Sillä hetkellä, kun kunnossapitopiiri on käynyt paikan päällä (17.5.2019), ei kyseiselle kohdalle ole tarvinnut tehdä korjaustoimenpiteitä.
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että laki yksiselitteisesti velvoittaa kaupungin korjaamaan rikkoutuneen asfalttipäällysteen. Velvoite on koskenut myös ko. purkaumaa, joka on 12.5.2019 ollut suurempi, kuin mitä katuluokitus on sallinut.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun kunnossapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. katujen jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossapitoluokkiin. Helsingin kaupunki on tämän mukaisesti määritellyt vahinkopaikan kuuluvaksi hoitoluokkaan I. Kaupunki on määritellyt kadun kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset sanallisin kuvauksin, ei mittayksiköissä (cm). Tämän mukaan vahinkopaikan (I luokan kadun) ajoneuvoliikenteen tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, kun päällysteessä on yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys on vähäinen.
Kaupunki katsoo, että 17.5.2019 mitattua asfalttipurkaumaa, johon hakija on 12.5.2019 ajanut, ei voida pitää merkittävänä haittana ajoneuvoliikenteelle. Kyseessä ei myöskään ole ollut liikenteelle vaarallinen vaurio, joka olisi tullut paikata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisen jälkeen. Kunnossapitopiiri on 17.5.2019 todennut, että vaurio ei ole edellyttänyt kunnossapidollisia toimia, hakijan kuvaaman vahinkotapahtuman jälkeenkään.
Kaupunki katsoo, että näkyvyys valo-ohjatussa risteyksessä on lähtökohtaisesti hyvä. Risteyksessä katukivetys erottaa suojatien asfalttipäällysteisestä ajoradasta, joka valo-ohjauksen lisäksi hidastaa risteyksessä noudatettua ajonopeutta.
Vahingon kärsineellä on näyttötaakka vahingon aiheutumisesta ja siitä vastuussa olevasta tahosta.
Asiassa esiin tulleiden seikkojen perusteella kaupunki katsoo, että vahingonkorvausvaatimuksessa kerrotut ajoneuvon vauriot eivät ole todennäköisessä syy-yhteydessä kadun kunnossapitoon.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen. Ko. tapauksessa ei kaupungin puolelta ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §.
Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 13.6.2019. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 17.6.2019 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 12.06.2019 § 192
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui ajettaessa ajoradalla olleeseen teräväreunaiseen ja suureen vauriokohtaan kadussa 12.5.2019 kello 17.30 Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksessä. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan ajoneuvon korjauskuluista yhteensä 2 925,22 euroa.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun, tarpeet. Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Vahinkopaikka kuuluu hoitoluokkaan I, joten päällysteessä ei tule olla vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys saa olla vähäinen.
Kunnossapitopiiristä saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla, ennen noppakivettyä suojatietä, on asfaltti purkaantunut. Purkauman syvyys on noin 4-6 senttimetriä. Purkauman ollessa vähäinen, se ei aiheuta kunnossapidon toimenpiteitä. Muita ilmoituksia ei kuopista ole tehty.
Kuoppien syntyminen erityisen runsasmääräisenä keväällä märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajoura.
Keväällä vettä on tavallisesti runsaasti ajoradalla, koska sitä valuu sulavista lumipenkoista ajoradalle. Vesi ei pääse virtaamaan ojiin, luiskiin yms. jotka ovat lumen peitossa, kun taas ajorata on tyypillisesti aurattu tai suolattu melko paljaaksi. Asfaltti on huokoista eikä täysin vesitiivistä, joten sulamisvedet tunkeutuvat sen rakenteisiin. Asfaltin rakenteessa olevan veden sulaessa ja jäätyessä lämpötilavaihtelujen mukaan asfaltin rakenteessa oleva vesi laajenee jäätyessään ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Vesi laajenee jäätyessään ja sillä on huomattava voima. Ajoradan suolaus muuttaa jäätymispisteen hieman alemmaksi, mutta mekanismi on sama. Tämän lisäksi ajoneuvon pyörä aiheuttaa ajoradan pintaan paineiskun, joka painaa vettä asfaltin rakenteeseen. Lisäksi nastat irrottavat kiviainesta ja bitumia, mikä tekee pinnasta huokoisemman ja lisää veden tunkeutumista asfaltin rakenteeseen.
Erityisesti kevättalvella lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan jossa on vesilätäkkö. On huomattava, että kaikkiin ajourassa oleviin lätäköihin ei muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan, ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pystyä pysäyttämään edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä. Tämän lisäksi laiminlyönnillä ja vahingolla tulee olla syy-yhteys. Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja tehneensä kaikki kunnossapitolain edellyttämät tarvittavat toimenpiteet, eikä vahinko ole seurausta sen laiminlyönnistä. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
Päätös tullut nähtäväksi 19.03.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 09 310 22093