Oikaisuvaatimus, rakennuslupa-asia

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä osittain ********** ja ********** oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalveluiden viranhaltijan päätöksestä 23.4.2019 § 135, lupatunnus 47-0910-19-AM.

Oikaisuvaatimus hyväksytään kohdan 3) -osalta: Katoksen rakentaminen rakennuksen päätyyn (E). Haettu lupa myönnetään ja pääpiirustukset hyväksytään seuraavin ehdoin:

Autokatoksen rakentamisessa on soveltuvin osin noudatettava rakennusluvan 47-0751-14-A lupaehtoja.

Oikaisuvaatimus hylätään kohtien 1) ja 2) osalta: Takapihan terassin kattaminen ja takapihan parvekkeen katon jatkaminen terassin ulkoreunaan (pääpiirustuksissa C ja D).

Maksua koskevan oikaisuvaatimuksen osalta ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että asian käsittelee kaupunkiympäristölautakunta. Rakennustöiden loppuunsaattamisen jatkoaikaa koskeva oikaisuvaatimus käsitellään erillisenä asiana ympäristö- ja lupajaostossa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat hakeneet muutoslupaa osoitteessa ********** sijaitsevalle tontille ********** sijoittuvalle rakennushankkeelle. Lupaa on haettu rakennustyön aikaisille muutoksille seuraavasti: 1. Takapihan terassin kattaminen; 2. Takapihan parvekkeen katon jatkaminen terassin ulkoreunaan; (pääpiirustuksissa C ja D) 3. ********** vasten olevaan päätyyn katoksen rakentaminen (pääpiirustuksissa E); 4. Osa ryömintätilasta muutetaan kylmäksi kellaritilaksi (pääpiirustuksissa F).

Kohta 3: Kevyeksi rakennelmaksi luokiteltavan alle 20 neliöisen autosuojan rakentaminen nykyisen autopaikan kohdalle. Lupa autosuojalle pyydetty ja saatu naapurilta. Asemakaavassa ei kevyelle rakennelmalle ole estettä. Lisäksi haetaan erillisellä hakemuksella kolmen vuoden jatkoaikaa työn loppuun saattamiseksi rakennusluvalle 47-0751-14-A .

Poikkeamat perusteluineen:

Takapihan parvekkeen katon jatkaminen terassin ulkoreunaan ylittää 3 m rakennusalueen rajan. Katoksen pituus on 4,8 jm ulkoseinästä mitattuna ja rakennusalueen raja sijaitsee 1,8 jm ulkoseinästä. Mäntykukantie 6 vasten olevaan päätyyn katoksen rakentaminen: Katos ylittää enintään 0,761 jm rakennusalueen rajan.

Rakennusvalvontapalvelujen viranhaltija on päätöksellään 23.4.2019 § 135, lupatunnus 47-0910-19-AM hyväksynyt hakemuksen kohdan neljä osalta: ryömintätilan muuttaminen kylmäksi kellaritilaksi. Muilta osin hakemus on evätty. Jatkoaikaa rakennushankkeen loppuunsaattamiselle on myönnetty hakemuksesta poiketen 14 kuukautta.

Oikaisuvaatimus

********** ja ********** ovat vaatineet oikaisua mainittuun päätökseen.

Oikaisuvaatimuksessa on muun ohella esitetty, että hakemus tulisi kokonaisuudessaan hyväksyä. Autokatosta ja varastoa on pidettävä kevytrakenteisina rakennelmina, jotka eivät ole kerrosalaa tai lisärakennusoikeutta.

Kivikon asemakaavassa (päinvastoin kuin esimerkiksi Mellunkylän asemakaavasta) ei ole mitään mainintaa kevyestä rakennelmasta kuten ei myöskään siitä, että kevyet rakennelmat tulisi ylipäätänsä lukea mukaan lisärakennusalaan. Lisärakennusala koskee tällöin Kivikon asemakaavassa ainoastaan talousrakennuksia ja sivuasuntoja. Koska asemakaava ei anna riittävää ohjeistusta, tulee toissijaisena ohjeena käyttää rakennusjärjestystä ja rakennustapaohjetta, jossa kerrotaan seuraavasti:

"Vajat ja rakennelmat eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia rakennuksia. Niitä ei lasketa asuinpientalotontin kerrosalaan eivätkä ne vaikuta väestönsuojan tarpeellisuuteen. Mikäli tontille on varsinaisen kerrosalan lisäksi määrätty kaavassa lisärakennusoikeutta kevyitä rakennelmia varten, vajat ja rakennelmat luetaan tähän lisärakennusoikeuteen."

Täten autosuojat, jätekatokset, pihavarastot ja muut vastaavat rakennelmat eivät ole talousrakennuksia, eikä niitä voi koskea kyseinen asemakaavan rajoite. Tontillemme ei nykyisen kielteisen päätöksen tulkinnan mukaisesti saisi sijoittaa enää edes jätesuojaa jäteastian ympärille tai lasten leikkimökkiä.

Samalla alueella on lisäksi muita vastaavia rakennuskohteita, joihin on toteutettu erillinen autosuoja/varasto. Autosuojalle ja varastolle on todellinen tarve. Mitä tulee autosuojan palo-osastointiin, niin se on suunniteltu EI30-luokituksen mukaisesti. Autosuojan palo-osastointia voidaan tarpeen mukaan muuttaa.

Hakemuksessa esitetyt katokset eivät missään tapauksessa muodosta massiivista kokonaisuutta, vaan soveltuvat hyvin paikalleen olemassa olevaan ympäristöön ja maisemaan täyttäen kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Katteen materiaalia voidaan vaihtaa. Naapurit on hakemuksen johdosta kuultu ja he ovat muutokset hyväksyneet.

On kyseenalaista, miten suhteellisuusperiaate ja tarkoitussidonnaisuus toteutuvat tapauksessa. Lisäksi on epäselvää, minkä tasoista luottamuksen suojaa Lehtisen epävirallista kautta tulleille kommenteille ja viesteille tulisi ylipäätänsä antaa.

Aiemmista muutoslupahakemuksista on tehty hallintokantelu, oikaisuvaatimus ja vahingonkorvausvaade, joka on rakennuslautakunnan myönteisen äänestystuloksen jälkeen siirtynyt hallintopäällikön ratkaistavaksi. Asiassa pitäisi pohtia objektiivisuusperiaatteen näkökulmasta, onko sama henkilö, jonka toimista olemme aiemmin tehneet hallintokantelun, oikaisuvaatimuksen ja edelleen ratkaistavana olevan vahingonkorvausvaateen, esteellinen tekemään päätöksiä meitä koskevissa asioissa ja tulisiko hänen ylipäätänsä ymmärtää jäävätä itsensä asiassa.

Oman oikeusturvan takaamiseksi emme ole nähneet enää muuta vaihtoehtoa kuin laittaa jälleen uusi rakennusaikainen muutoshakemus vireille ja hakea oikaisun kautta muutosta annettuun ratkaisuun. Toivomme saavamme tämän oikaisuvaatimuksen turvin ratkaisun erityisesti siihen, (1) mikä on alle 20 neliöisen kevyen rakennelman vaikutus kiinteistön rakennusoikeuteen ja terassin katteen jatkamiseen, (2) milloin tapaukset yhdessä muodostavat "massiivisen" kokonaisuuden, (3) milloin toimenpiteet yksin tai erikseen vaativat rakennusaikaisen muutosluvan, (4) miten nyt perittyjen maksujen oikeellisuus sitoutuu näihin ja (5) nähdäänkö nyt annettu 14 kuukauden lisäaika riittäväksi hankkeen loppuun saattamiseksi.

Oikaisua on vaadittu myös muutoslupapäätökseen liittyvästä maksusta sekä rakentamiselle myönnetystä 14 kuukauden lisäajasta.

Päätöksen perustelut

Hankkeessa on kysymys muutosluvan hakemisesta pientalon rakentamista koskevaan alkuperäiseen rakennuslupaan, lupatunnus 47-0751-14-A. Rakennus on hyväksytty käyttöön 27.3.2015. Lopullista loppukatselmusta ei ole pidetty.

Hankkeeseen ryhtyvät ovat aiemmin hakeneet rakentamisen aikaisia muutoksia tunnuksilla 47-0930-17-RAM ja 47-3047-14-RAM. Muutokset on hyväksytty. Hankkeeseen ryhtyvät ovat hakeneet oikaisua kyseisiin hyväksyttyihin muutoksiin sekä niihin liittyviin laskuihin. Muutoksenhakukirjelmässä on arvosteltu myös rakennusvalvonnan kahden viranhaltijan toimintaa. Asia on käsitelty ympäristö- ja lupajaostossa 10.11.2017. Ympäristö- ja lupajaosto on päätöksessään todennut, ettei kantelu anna aihetta toimenpiteisiin. Muutoksenhakukirjelmään on liittynyt myös vahingonkorvausvaatimus, johon on annettu erillinen päätös 17.5.2019. Vahingonkorvausvaatimus on hylätty.

Muutoksenhaun kohteena nyt olevan muutoslupapäätöksen, lupatunnus 47-0910-19-AM, on käsitellyt sama rakennusvalvontapalvelujen viranhaltija, jonka toimintaa edellä mainitussa muutoksenhakukirjelmässä on arvosteltu. Nyt käsiteltävänä olevassa oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että asiassa pitäisi pohtia onko sama henkilö, jonka toimista on aiemmin valitettu, esteellinen tekemään päätöksiä hakijaa koskevissa asioissa.

Hallintolain 28 §:n mukaan virkamies on esteellinen mm. jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Ympäristö- ja lupajaosto on 10.11.2017 hylännyt edellä mainitun oikaisuvaatimuksen rakentamisen aikaisista muutoksista ja todennut hallintokantelun osalta, ettei viranhaltijoiden toimintaa ole syytä moittia. Myös vahingonkorvausvaade on hylätty. Tämä osoittaa, että oikaisuvaatimuksen tekijöiden asiassa on toimittu säännösten mukaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat nyt vaatineet oikaisua lupapäätökseen kokonaisuudessaan. Ympäristö- ja lupajaosto ottaa siten lupa-asian käsittelyyn kokonaisuudessaan. Oikaisuvaatimusten tekijöiden voidaan katsoa siten pääsevän asiallisesti samaan lopputulokseen kuin jos asian käsittelisi rakennusvalvonnan toinen viranhaltija uudelleen.

Lisäksi kun ympäristö- ja lupajaosto on aiemman oikaisuvaatimuksen käsittelyssä todennut, ettei viranhaltijoiden menettelyssä ole ollut moitittavaa, ja kun myös asiaa koskeva vahingonkorvausvaade on hylätty, asiassa ei ole perusteita katsoa että lupapäätöksen tehneen rakennusvalvonnan virkamiehen olisi pitänyt ymmärtää jäävätä itsensä asian käsittelystä.

Katoksen rakentaminen (E)

Alueella on voimassa vuonna 2010 voimaan tullut asemakaava numero 11860, jossa rakennuspaikka sijoittuu erillispientalojen korttelialueelle.

Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa yhden asunnon asuntokerrosalan täyttä 120 m2 kohti. Lisäksi saa kutakin asuntoa kohti sijoittaa enintään 30 m2 kokoisen sivuasunnon, jolle ei varata autopaikkaa tai varastoa. Talousrakennuksen lisäkerrosala on enintään 40 m2 asuntoa kohti. Nyt kyseessä olevalla tontilla on asemakaavan mukaan rakennusoikeutta 160 m2.

Tontille on toteutettu rakennusluvalla 47-0751-14-A pientalo. Rakennusoikeutta on käytetty 160m2 sekä talousrakennukselle varattua lisäkerrosalaa 40 m2. Tontin kaikki rakennusoikeus ja lisärakennusoikeus on siten tullut käytetyksi.

Rakennusvalvonnan viranhaltija on nyt muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessään katsonut, että autokatos/varasto on tulkittava talousrakennukseksi, jolloin tontilla ei ole jäljellä rakennusoikeutta sen toteuttamiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n mukaan jäljempänä tässä laissa säädetään uuden, asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitetun kiinteän tai paikallaan pidettäväksi tarkoitetun rakennelman, rakenteen tai laitoksen, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä (rakennus), rakentamisesta. Rakennukseen tehtävään laajennukseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sovelletaan, mitä uuden rakennuksen rakentamisesta säädetään, ellei 117 a–117 g §:ssä tarkoitetuista olennaisista teknisistä vaatimuksista muuta johdu.
Uuden rakennuksen rakentamisesta säädettyä ei kuitenkaan sovelleta kooltaan vähäisen ja kevytrakenteisen rakennelman tai pienehkön laitoksen rakentamiseen, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:n 3 momentin mukaan rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Vähäinen ja kevytrakenteinen rakennelma ei siis muodosta kerrosalaa. Mikäli hakemuksessa esitetty katos tulkitaan vähäiseksi ja kevytrakenteiseksi rakennelmaksi, sen rakentaminen tontille olisi lähtökohtaisesti mahdollista. Asiassa on siten kyse siitä, onko autokatosta pidettävä talousrakennuksena vai MRL 113 §:n 2 momentin mukaisena vähäisenä ja kevytrakenteisena rakennelmana.

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa ei ole erillisiä määräyksiä rakennelmista tai katoksista. Kevyiden rakennelmien tunnusmerkkinä on vakiintuneesti pidetty vähäisyyden ja kevytrakenteisuuden lisäksi muun muassa avonaisuutta, lämmittämättömyyttä ja osittaista maapohjaa. Katosten osalta pääperiaatteena on pidetty, että seinistä 30 % tulee olla auki, jotta katosta voitaisiin pitää rakennelmana.

Hakemuksen ja pääpiirustusten mukaan autokatos on suuruudeltaan yhteensä noin 20 m2. Autokatos sijoittuu rakennuksen sivustalle, kiinni taloon. Pohjapiirustuksen mukaan katos on seinärakenteiltaan 30 % avoin eikä siinä ole lämmitystä.

Edellä esitetyn perusteella autokatosta voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää kevytrakenteisena rakennelmana. Rakennelmaa ei lasketa kerrosalaan tai lisäkerrosalaan, eikä näin ollen sillä, että tontin kaikki asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ja lisärakennusoikeus on käytetty, ole asiassa merkitystä.

Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Haettu lupa voidaan myöntää ja pääpiirustukset hyväksyä autokatoksen osalta (merkitty pääpiirustuksissa kirjaimella "E").

Takapihan terassin kattaminen ja takapihan parvekkeen katon jatkaminen (C+D)

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on muun muassa, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen, rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset ja että rakennus soveltuu paikalle.

Ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 5 §:n 2 momentin mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen on oltava vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna. Pääikkunan edessä on kuitenkin oltava vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Pientalossa voi mainittu etäisyys tontilla tai rakennuspaikalla olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin, kuitenkin siten, että 45 asteen valokulma huoneen lattiatasoon nähden täyttyy.

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa ei ole määräyksiä katoksista.

Hakemuksessa esitetyt katokset (pääpiirustuksissa merkitty kirjaimilla C ja D) kattaisivat talon länsipuolelle sijoittuvan terassin kokonaisuudessaan. Terassi on syvyydeltään noin 4,8 metriä, ja ulottuu koko talon pituudelle. Katokset tulisivat siis olemaan pinta-alaltaan huomattavan suuret. Katokset muodostaisivat pinta-alaltaan massiivisen kokonaisuuden ja peittäisivät rakennuksen 2. kerroksen ikkunoiden näkymän siten, ettei asetuksessa vaadittu 8 metrin vapaa etäisyys pääikkunoiden edessä täyty.

Edellä lausutun vuoksi voidaan katsoa, etteivät katokset yhdessä jo rakennetun rakennuksen kanssa sovellu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan eivätkä täytä kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimuksia. Katokset olisivat myös mainitun asetuksen vastaisia. Luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole.

Hakemus on tullut katosten osalta evätä. Viranhaltijan päätöstä ei ole tältä osin syytä muuttaa.

Muut asiat

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi pyydetty ratkaisua siihen, onko haetuille muutostöille tullut hakea muutoslupaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 150 e§:n mukaan rakennustarkastaja tai muu kunnan määräämä rakennustarkastajan tehtäviä hoitava viranhaltija voi rakennustyön aikana antaa suostumuksen poiketa lupapäätöksessä hyväksytyistä suunnitelmista, jos poikkeaminen ei sen laatu ja lupaharkintaa koskevat säännökset ja määräykset huomioon ottaen merkitse luvan merkittävää muuttamista eikä vaikuta naapurien asemaan. Muutoksen sisältö ja siihen suostumuksensa antaneen viranhaltijan nimi on merkittävä hyväksyttyihin suunnitelmiin. Muutettu suunnitelma on toimitettava pyydettäessä rakennusvalvontaviranomaiselle. Pykälän toisen momentin mukaan jos lupapäätöksessä hyväksytyistä suunnitelmista poikkeaminen sen laatu ja lupaharkintaa koskevat säännökset huomioon ottaen merkitsee luvan olennaista muuttamista tai vaikuttaa naapurien asemaan, suunnitelmasta poikkeamiselle on haettava rakennusvalvontaviranomaiselta lupa.

Rakennus on otettu käyttöön 27.3.2015. Lopullista loppukatselmusta ei ole pidetty. Rakennustyöt ovat siten kesken. Kun kyseessä on siten katsottava olevan pykälässä tarkoitetulla tavalla rakennustyön aikana tapahtuva poikkeaminen suunnitelmista, on haetuille muutostöille tullut hakea maankäyttö- ja rakennuslain 150 e§:n mukaista suostumusta tai lupaa. Kun haettujen muutosten voidaan lisäksi katsoa merkinneen luvan olennaista muuttamista ja niillä on myös ollut vaikutuksia naapureihin, on muutoksille tullut hakea nimenomaan pykälän 2 momentin mukainen lupa.

Rakennusvalvonnan viranhaltija on siten toiminut oikein vaatiessaan, että halutuille muutoksille on haettava rakennusvalvonnan lupa MRL 150e §:n mukaisesti. Päätöstä ei ole tältä osin syytä muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 115§, 117§, 135 §, 150e §,

Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista (1008/2017) 5 §

Hallintolaki 28 §