Toimikunnan kokoonpano, nimistötoimikunta, 2019 - 2021

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi. Kaupunginhallituksen 30.12.1959 tekemän ensimmäisen asettamispäätöksen mukaan nimistötoimikunta vastaa asemakaavoihin tarvittavista nimiehdotuksista. Helsinki kasvaa jatkuvasti, ja uusia nimiä tarvitaan vuosittain uusilla asemakaavoitettavilla alueilla ja entistä enemmän myös täydennysrakentamisalueilla.

Nimistötoimikunnan tehtävät

Nimistötoimikunnan laaja-alaista ja pitkäaikaista asiantuntemusta tarvitaan asemakaavanimistön suunnittelun lisäksi muun muassa kaupungin alueelliseen jakoon liittyvissä nimikysymyksissä sekä liikennepysäkkien, julkisten rakennusten yms. tilojen nimeämisessä. Nimistötoimikunta vastaa nimistöön ja nimeämiseen liittyviin aloitteisiin ja esityksiin, joita saapuu kaupungin asukkailta, yhdistyksiltä ja valtuutetuilta. Nimistötoimikunta tekee lisäksi kaupungin toimielinten ja viranomaisten pyynnöstä nimiehdotuksia ja antaa lausuntoja nimikysymyksissä.

Nimistötoimikunta seuraa nimistöntutkimuksen ja nimistönsuunnittelun kehittymistä Suomessa ja muualla Euroopassa sekä tekee yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien nimistönsuunnittelusta vastaavien tahojen kanssa. Nimistötoimikunnan tehtävänä on myös jakaa tietoa ja syventää tietoisuutta Helsingin nimistöstä ja eri aikakausien nimikerrostumista.

Nimistötoimikunnan kokoonpano

Nimistötoimikunnassa on edustettuna Helsingin kaupungin henkilöstön lisäksi nimistöasioiden monipuolisen käsittelyn kannalta välttämättömiä kaupungin ulkopuolisia erityisasiantuntijatahoja. Välittömät ja tiiviit kontaktit kaupungin ulkopuolisiin asiantuntijoihin edistävät nimistökysymysten laadukasta ja pitkäjänteisestä valmistelua. Kaikki nimistötoimikunnan kokoonpanoon esitetyt henkilöt esitetään nimettäväksi perehtyneisyytensä, asiantuntemuksensa ja nimiasioita kohtaan osoittamansa henkilökohtaisen kiinnostuksen perusteella.

Nimistötoimikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja esitetään nimettäväksi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta, mikä on osoittautunut käytännössä parhaaksi ratkaisuksi, sillä uusia nimiä suunnitellaan pääasiassa asemakaavoituksen tarpeisiin.

Nimistötoimikunnan jäsenistössä on Helsingin kaupungin edustajat kaupunkiympäristön toimialalta asemakaavoituksesta, maankäytön yleissuunnittelusta, liikenne- ja katusuunnittelusta ja kaupunkimittauksesta. Heidän kauttaan nimistötoimikunnan työhön saadaan kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, liikenne- ja katusuunnittelun sekä paikkatiedon, karttatuotannon ja osoitesuunnittelun näkökulmaa. Helsingin kaupunginmuseon edustaja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta tuo esiin Helsingin historian ja historiantutkimuksen perspektiiviä.

Pysyvänä kaupungin ulkopuolisena yhteistyötahona on Kotimaisten kielten keskus, jonka suomen kielen, ruotsin kielen, nimistöntutkimuksen ja nimistönhuollon asiantuntemus on edustettuna nimistötoimikunnan jäsenistössä. Muualta kuin Helsingin kaupungin organisaatiosta ja Kotimaisten kielten keskuksesta tulevat asiantuntijat edustavat muun muassa Helsingin historian, kulttuurihistorian, mikrohistorian, kulttuurin, median, taiteen, kaupunkikulttuurin ja urbanismin erityisaloja.

Toimielimeen nimettävät ulkopuoliset jäsenet ovat kuntalain 69 §:n mukaisia luottamushenkilöitä. Kaupungin asiantuntijat osallistuvat toimielimen toimintaan tehtävänsä tai asemansa puolesta.

Toimikuntia koskevat säännökset ja määräykset

Nimistötoimikunta on toimikuntaan rinnastuva kuntalain (410/2015) 30 §:n mukainen kunnan toimielin, joka voidaan asettaa hoitamaan määrättyä tehtävää. Kuntalain esitöissä toimikunnilla tarkoitetaan erityisesti projektiluonteisia tehtäviä hoitavia toimielimiä.

Kuntalain 30 §:n mukaan kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimikunta voidaan asettaa enintään sen asettaneen toimielimen toimikaudeksi. Toimikunnan jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.

Kuntalain 74 §:n mukaan toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Myös toimikuntaan valittavien luottamushenkilöiden tulee antaa suostumus luottamustoimeen.

Toimikuntien kokouksessa noudatetaan kunnan toimielinten hallinto- ja kokousmenettelyä vastaavaa menettelyä. Hallintosäännön 29 luvun 8 §:n mukaan muun toimielimen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta.

Kuntalain 33 §:n mukaan valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Toimikunnille on tarkoituksenmukaista valita yhteneväisesti puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Toimikunta voi myös kuulla asiantuntijoita.

Toimikunnan tulee täyttää tasa-arvolain (609/1986) vaatimukset sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Nimistötoimikunnan jäsenille ja varajäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisesti.

Päätös tullut nähtäväksi 24.06.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.