Rakennuskiellon jatkaminen, Lauttasaaren länsiosan ja Lemislahden venesatama-alue (nro 12607)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

31. kaupunginosan (Lauttasaari) alueella, joka rajautuu lännessä Lauttasaaren länsi- ja eteläreunan puistovyöhykkeen ja Isokaaren sekä Katajaharjuntien väliin jääville korttelialueille ja Katajaharjunniemen itäosan rantatontteihin sisältäen myös venesatama-alueen on voimassa Kaupunkiympäristölautakunnan 15.8.2017 (§ 33) määräämä rakennuskielto 8.9.2019 saakka

Alue kuuluu Länsiväylän pohjois- ja eteläpuolisilta osiltaan Helsingin yleiskaavassa (2016). Kantakaupunkiin C2, jonka määräys on seuraava: ”Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.”

Pääosa alueesta kuuluu Helsingin yleiskaavan (2016) määrittelyssä Asuntovaltaiseen alueeseen A3, jonka määräys on seuraava: ”Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.”

Lauttasaaren länsiosan ja Lemislahden venesataman alueella on voimassa asemakaavaa nro 2948 (vahvistettu 9.1.1951). Asemakaava-alue koskee suurta osaa Lauttasaarta. Kaava-alueen länsiosalla, kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialueilla, on laadittu joitakin kaavamuutoksia 1950- ja 1960-luvuilla. Alkuperäinen asemakaava sekä tehdyt muutokset ovat puutteellisia erityisesti rakennussuojelun ja täydennysrakentamisen määräysten osalta kaupunginmuseon lausunnossaan antamaan arvioon pohjautuen.

Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät muuttuneiden säännösten vuoksi vastaa tarkoitustaan, tai ne puuttuvat. Rakennusoikeus on ilmaistu tavalla, mikä aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetuilla tonteilla on hankalaa sovitettaessa jo valmiiksi rakennettuun ympäristöönsä ja saattaa lisäksi johtaa käyttökelpoisen ja osin rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan purkamiseen.

Voimassa olevat asemakaavat eivät sisällä rakennusten arvojen mukaiseen suojeluun tähtääviä määräyksiä tai määräyksiä yleiskaavan ohjaamaa täydennysrakentamista varten.

Asuinrakennusten tontit ovat yksityisomistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa sekä tontin 31058/2, että venesatama-alueen, jotka se on vuokrannut edelleen.

Suunnittelutilanne

Asemakaavoitus on tullut vireille alueen arvokkaan rakennuskannan suojelemiseksi. Kaupunginmuseo on selvittänyt rakennuskieltoalueen ja sillä olevien rakennusten rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon. Kaupunginmuseo esittää lausunnossaan näkökohtiaan asemakaavan uusimistyön periaatteiksi, sekä antaa suosituksensa asemakaavan muutokseen merkittävistä suojelumerkinnöistä.

Helsingin yleiskaava (2016) sekä kaupungin strategiset tavoitteet ohjaavat lisäksi määrittelemään alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet.

Piirustuksen nro 12607 osoittamalle alueelle käynnistetään valmistelutyö asemakaavan muuttamiseksi edellä mainittujen maankäytöllisten tavoitteiden mukaisesti.

Rakennuskiellon pidentäminen

Asemakaavoituksen tavoitteiden turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista pidentää alueen rakennuskieltoa kahdella vuodella.

Kaupunkiympäristön asemakaavoituspalvelu on laatinut rakennuskieltoalueesta 27.8.2019 päivätyn piirustuksen nro 12607.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 2 momentti, 202 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § kohta 5

Päätös tullut nähtäväksi 02.09.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.