Vahingonkorvaus, esinevahinko, polkupyörä tapaturma 3.11.2018, Tukholmankatu

Lakipalvelut -yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on kaatunut pyörällä 3.11.2018 Tukholmankadulla Mäntytien jälkeen ja ennen Paciuksenkatua klo 15.45. Syy kaatumiselle on ollut kevyen liikenteen väylän rakenteellinen muutos. Hakijan eturengas kimposi poispäin kulkusuuntaan nähden. Vahinkoja syntyi mm. hakijan polkupyörän etu- ja takavalaisimeen. Hakija on esittänyt kaupungille vielä yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa 6°C ja 10,9°C välillä. Vahinkopäivänä klo 16.00 lämpötila on ollut 9,5°C ja sää on ollut pilvinen ja poutainen.

Saadun selvityksen mukaan vahinko on sattunut uudella pyörätiellä. Uusilla väylillä pyöräilyn ja jalankulun erotteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Vahinkopaikka on yksisuuntainen pyörätie. Tieosuudella suojatien vieressä pyörätie lasketaan ajoradan kanssa samaan tasoon. Korkeusero on tässä kohtaa noin 5 cm. Tämä rakennelma on tarkoitettu pysyväksi, eikä siinä ole ollut mitään rakenteellista korjattavaa vikaa. Vahinkopaikalla sijaitsee liuska, jota on tarkoitus käyttää jalkakäytävältä pyörätielle siirryttäessä.

Tieliikennelaissa polkupyörä katsotaan ajoneuvoksi. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tällöin kuljettajan on erityisesti otettava huomioon tien kunto, sää, keli ja näkyvyys. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää laiminlyöntiä tai tuottamusta. Lisäksi toiminnan tai laiminlyönnin ja seurauksen välillä on oltava syy-yhteys. Näin ollen pelkkä tietämättömyys väylien rakenteellisista muutoksista ei aiheuta oikeutta vahingonkorvaukseen. Ajoneuvon nopeus on pidettävä tieliikennelain mukaan sellaisena, ettei vaaraa tai vahinkoa pääse syntymään. Pyörätiessä ei ole todettua mitään rakenteellista vikaa. Viiden cm korkeusero on osa liikennesuunnitelmaratkaisua, jossa pyörätie lasketaan ajoradan kanssa samalle tasolle. Vahinkopaikalla ei sijaitse kiinteitä näköesteitä ja vahinko on sattunut valoisaan aikaan. Näin ollen voidaan todeta, että korkeuseron havaitseminen ei olisi ollut mahdotonta.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai kokonaan evätä. Vahinkopaikalla sijaitsee luiska, jota on tarkoitus käyttää pyörätielle siirryttäessä. Tämä luiska on havaittavissa myös hakijan vahinkopaikalta toimittamista valokuvista.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § 6 luku 1§

Tieliikennelaki (3.4.1981/267) 1 luku 1-3§, 2 luku 23§

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57