Oikaisuvaatimus, henkilön siirtäminen määräajaksi hankepäällikön virkaan

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 24.6.2019 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen toimitusjohtajan 14.6.2019 tekemästä päätöksestä, jolla toimitusjohtaja on siirtänyt *************määräajaksi (14.6.2019-13.6.2019) hankepäällikön virkaan.
Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Esittelijä toteaa, että johtokunnalle osoitettu oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja osoitettu oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 luvun 2 §:n 1 mom. 5 kohdan mukaan toimitusjohtaja päättää liikelaitoksessa viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen. Ennen päätöstä siirtoasiasta on käyty neuvonpito kaupungin oikeuspalveluiden ja henkilöstöosaston asiantuntijoiden kanssa.
Esittelijä toteaa lisäksi, että oikaisupyyntöön nyt johtokunnalle esiteltävä vastaus rajataan koskemaan vain toimitusjohtajan 14.6.2019 tekemää siirtopäätöstä eikä esityksessä oteta kantaa muihin itse siirtopäätökseen kuulumattomiin väitteisiin.

Asian tausta

Palvelukeskusliikelaitoksessa toteutettiin 1.3.2016 mittava organisaatiomuutos, jossa erityisesti haluttiin tehostaa organisaation ketjuohjausta, asiakasyhteistyötä eri tasoilla sekä kehittämistoimintaa.
Uuteen organisaatioon perustettiin kaksi uutta yksikköä, monipalvelut-yksikkö ja asiakkuusyksikkö, joiden johtajiksi valittiin ************ja ***********.

Virkanimitysten jälkeen kävi nopeasti ilmi, että uusien yksikköjohtajien välinen yhteistyö ei toiminut odotetulla tavalla. Ongelmat ilmenivät erilaisten yhteentörmäysten muodossa muun ohella yhteisissä kokouksissa ja päätöksentekoelimissä, sähköpostiliikenteessä ja vapaamuotoisimmissa keskusteluissa. Toimitusjohtaja joutui puuttumaan tilanteeseen heti ensimmäisten ongelmien ilmaannuttua ohjaamalla ja kehottamalla kyseisiä yksikköjohtajia muuttamaan toimintamalliaan toimitusjohtajan edellyttämään suuntaan.

Esittelijä toteaa, että toimitusjohtaja on käynyt molempien viranhaltijoiden kesken koeajan sisällä 30.6.2016 virallisen neuvonpidon, jossa hän viranhaltijoiden esimiehenä puuttui po. viranhaltijoiden
työyhteisöä heikentävään toimintaan. Tässä neuvonpidossa käsiteltiin keskeisinä aiheina yhteistyön parantamista ja vastuualuekysymyksiä.

Toimitusjohtajan suorittaman ohjauksesta huolimatta asiat eivät kuitenkaan edenneet toimitusjohtajan tahtomaan suuntaan. Tämän johdosta ja niin ikään koeajan sisällä 25.8.2016 toimitusjohtaja joutui pitämään toistamiseen neuvonpidon 30.6.2016 käsitellyistä osa-alueista.

Toisessa asiaa koskevassa virallisessa neuvonpidossa toimitusjohtaja kertasi yksikönjohtajien (******** ja ********) kanssa aikaisemmin 30.6.2016 käydyt osa-alueet seuraavasti;

- yksikönjohtajien välinen yhteistyö tulee saada kuntoon toimitusjohtajan edellyttämällä tavalla
- yksikönjohtajan, joka ei muuta toimintamalliaan, tulee osaltaan harkita, onko hänellä edellytyksiä jatkaa tehtävässä, mikäli toimintamalli ei muutu
- lisäksi toimitusjohtaja korosti, että ellei rauha palaudu työyhteisöön tulee hän ryhtymään kaikkiin asian edellyttämiin toimenpiteisiin viimekädessä palvelusuhteen purkamiseksi koeajalla.

Toimitusjohtaja korosti tässä viimeisessä neuvotteluissa, ettei ole edelleenkään tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen huolimatta siitä, että toiminta on prosessien näkökulmasta kehittynyt suotuisaan suuntaan. Asiakkaalta kuin organisaation sisältä tulleen palautteen mukaan neuvotteluun osallistuneiden viranhaltijoiden yhteistyö ei ole sujunut edelleenkään toivotusti, mikä vaikuttaa yhä organisaation toimintaan haittaavasti. Lisäksi toimitusjohtaja totesi, että johtoryhmän jäseninä yksikönjohtajan täytyy oman reviirin puolustamisen sijasta edistää yhteistyötä koko liikelaitosorganisaatiossa.

Toimitusjohtajan toteuttaman kahden erillisen ohjaustilanteen jälkeen asiaan ei edelleenkään johtanut toimitusjohtajan toivomaan ja edellyttämään muutokseen.

Toimitusjohtajalle ei jäänyt näin muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä asiassa tiukempiin toimiin, josta tarkempi selvitys aikajanoineen esittelyn liitteenä 2. Liitteestä käy ilmi kokonaisvaltaisesti keskeiset keinot ja toimenpiteet, joilla Palvelukeskusliikelaitoksen työyhteisön operatiivinen toiminta ja työrauha on pyritty turvaamaan.

Esittelijä toteaa viransiirtoprosessiin liittyvien väitteiden osalta seuraavaa

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 24 §:n 2 momentin mukaan viranhaltija voidaan perustellusta syystä siirtää enintään vuoden määräajaksi oman työnantajan toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, edellyttäen, ettei viranhaltijan varsinainen palkka vähene. Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 luvun 2 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan viranhaltijan siirto toiseen virkaan kuuluu toimitusjohtajan toimivaltaan.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään (KHO 25.10.2002 t 2705) todennut, että viranhaltijan siirtäminen toiseen virkaan voidaan toteuttaa ilman ao. viranhaltijan suostumusta pelkästään organisaatiossa toimivien henkilöiden välisten erimielisyyksien takia operatiivisen ja työyhteisön toiminnan rauhoittamiseksi. Lisäksi Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 19.9.2016 (Dnro 1924/3/14) ilmaissut, että perustellun syyn olemassaoloa arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen työyhteisön toiminta ja sen asettamat tarpeet. Virkatehtävien uudelleenjärjestely ei sinänsä edellytä kenenkään syyllisyyttä. Työnantajan käsitystä työyhteisön toimivuudesta voitiin pitää riittävänä perusteena työntekijän siirtämiseksi määräaikaisesti toiseen virkasuhteeseen. Uutta määräaikaista virkasuhdetta ei voitu katsoa viranhaltijalle sopimattomaksi myöskään sillä perusteella, että hänen vakituinen virkansa oli vaativampi ja virkahierarkiassa ylempänä kuin uusi virka tai että uudet tehtävät eivät vastanneet aiempia tehtäviä tai niitä oli liian vähän.

Toimitusjohtaja on ollut pakotettu ryhtymään viransiirtoprosessiin Palvelukeskusliikelaitoksen työyhteisön toiminnan ja työrauhan turvaamiseksi.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Oikaisuvaatimuksen tekijällä on hankepäällikön virassa vaadittava muodollinen kelpoisuus ja lisäksi eduksi katsottavaa erityisosaamista.

Hallituksen esityksessä laiksi kunnallisesta viranhaltijasta (HE 196/2002) todetaan viranhaltijalain 24 §:n 2 momentin osalta, että viranhaltijan siirtäminen edellyttää, että virkasuhde, johon hänet siirretään, on hänelle sopiva. Muutoksella ei muutoin ole vaikutusta oikaisuvaatimuksen tekijän virantoimituspaikkaan eikä –aikaan.

Viransiirtoon liittyvä kuulemiskutsu on toimitettu oikaisuvaatimuksen tekijälle 25.4.2019. Itse kuulemisasiaa on selvitetty tarkemmin esityksen liitteessä 2. Viransiirtoasiassa oikaisuvaatimuksen tekijää on kuultu 2.5.2019 ja toistamiseen 9.5.2019. Viranhaltija on antanut oman kirjallisen vastineensa viransiirtoasiaan 8.5.2019, joka esityksen liitteenä 7. Viransiirtopäätös on esitetty liitteessä 8.

Yhteenvetona esittelijä toteaa, että oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että toimitusjohtaja päättäessään viran siirrosta olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Päätös tullut nähtäväksi 23.08.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.