Hankesuunnitelma, Ilmalan sähkönsyöttöasema

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Ilmalan sähkönsyöttöaseman rakentaminen parantaa merkittävästi raitiotiejärjestelmän käyttövarmuutta ja häiriönsietokykyä raitiotieverkon laajentuessa Länsi-Pasilasta Ilmalaan.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §) todetaan, että liikennejärjestelmän toimivuudesta huolehditaan liikenneinvestoinneilla ja että kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita kestävän kasvun turvaamisesta ja on näin strategian mukainen.

Suhde muihin päätöksiin

Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL) hyväksyi 10.2.2015 Helsingin kantakaupungin raitioliikenteen linjastosuunnitelman.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 21.8.2018, 391 §, Pasilankadun välillä Kyllikinportti–Radiokatu katusuunnitelman.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 22.1.2019, 24 §, Ilmalankadun ja Radiokadun katusuunnitelmat.

Kaupunkiympäristön toimialan yritystontit-tiimin päällikkö päätti vuokrata 3.7.2019, 63 §, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitokselle määräalan Pasilasta sähkönsyöttöaseman sijoittamista varten.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Ilmalan raitiotie täydentää Pasilan raitiotieverkostoa HSL:n raitiotieliikenteen linjastosuunnitelman mukaisesti, kun raitiolinja 9 jatketaan Pasilasta Ilmalaan. Raitiotie rakennetaan Kyllikinportista eteenpäin Pasilankatua, Radiokatua, Ilmalankatua ja Ilmalankujaa pitkin uudelle Ilmalantorille. Ilmalan raitiotien on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksella (HKL) on käytössä 24 sähkönsyöttöasemaa ympäri Helsingin kantakaupungin raitiotieverkkoa. Sähkönsyöttöasemien hajauttaminen raitiotieverkon läheisyyteen pienentää verkoston häiriöherkkyyttä sekä ajosähkön siirrosta aiheutuvaa häviötä. Nykyisistä sähkönsyöttöasemista Ilmalan raitiotietä lähimmät olisivat Auroran ja Vallilan sähkönsyöttöasemat.

Etäisyyden puolesta Auroran sähkönsyöttöasema on riittävän lähellä Ilmalan raitiotietä, mutta aseman nykyiset laitteistot kuormittuisivat liikaa eikä asemalle ole nykyisellään mahdollista lisätä lähtöjä. Auroran sähkönsyöttöaseman kapasiteetin laajentaminen vaatisi sekä syöttöaseman tilojen että laitteiston muutoksia ja myös korvaavaa väliaikaisratkaisua. Lisäksi koko Länsi-Pasilan ja Ilmalan raitioteiden sähkönsyötön hoitaminen tämän yhden aseman kautta lisäisi raitiotieverkon tämän osuuden häiriöherkkyyttä.

Uuden sähkönsyöttöaseman rakentaminen Ilmalaan on näin ollen sekä kokonaistaloudellisesti että Helsingin raitiotieverkon käyttövarmuuden ja häiriönsietokyvyn kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Ilmalan sähkönsyöttöasemaa voidaan myös mahdollisesti hyödyntää Kalasataman raitiotien luoteisosan sähkönsyötön ratkaisuissa.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa ja varustaa uusi sähkönsyöttöasema Länsi-Pasilaan niin, että uusi sähkönsyöttöasema on käyttövalmis Ilmalan raitiotien valmistumiseen mennessä.

Hankkeen toteuttaminen

Ilmalan sähkönsyöttöaseman rakennus sijoittuu Veturitien ja Televisiokadun risteyksen pohjoispuolelle Helsingin kaupungin omistamalle maalle. Paikka on asemakaavassa merkitty katualueeksi, joten sähkönsyöttöaseman sijoittaminen ja rakentaminen ei vaadi kaavamuutosta.

Sähkönsyöttöaseman rakentamiseksi paikan nykyisestä kalliosta louhitaan yhtä nurkkaa pienemmäksi, jotta tilalle voidaan rakentaa n. 100 m2 suuruinen tila sähkönsyöttöasemaa varten. Sijoituspaikka ei ole Ilmalan raitiotien välittömässä läheisyydessä, mutta sijoituspaikasta ei aiheuta merkittävää siirtohäviötä.

Ilmalan sähkönsyöttöaseman tilan sijoittamisessa ja suunnittelussa on hyödynnetty muiden viime vuosina rakennettujen sähkönsyöttöasemien suunnittelusta ja rakentamisesta saatuja kokemuksia haastavista sijoituspaikoista hukkatilan minimoimiseksi.

Hanke toteutetaan Ilmalan raitiotien valmistumisen mukaisesti ja koordinoidaan siten radan rakentamisen sisältävän yhteisen kunnallisteknisen hankkeen kanssa. Raitiotien vaatimat muut sähkötyöt toteutetaan ratahankkeen yhteydessä, jotta liikennöinnin alkaminen asetetussa tavoiteaikataulussa voidaan varmistaa.

Sähkönsyöttöaseman rakennustöiden on suunniteltu käynnistyvän alkuvuonna 2020 niin, että sähkönsyöttöaseman rakennus on valmis loppukesästä 2020.

Hankkeella ei ole työnaikaisia vaikutuksia raitioliikenteeseen.

Hankkeen kustannusten muodostuminen

Ilmalan sähkönsyöttöaseman rakentamisen ja varustamisen kustannukset ovat enintään 2,0 milj. euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen suunnitteluun on käytetty heinäkuun 2019 loppuun mennessä n. 34.700 euroa. Hankkeeseen on HKL:n vuoden 2019 budjetissa varauduttu käyttämään enintään 0,57 milj. euroa.

Vuodelle 2020 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 1,1 milj. euroa ja vuodelle 2021 0,3 milj. euroa. Vuosille 2020-2021 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon HKL:n talousarvioiden laatimisessa noille vuosille.

Rakennusurakan ja rakennuttamispalkkioiden kuluja on arvioitu HKL:lle kohdistuvan n. 0,93 milj. euroa vuosien 2019-2021 aikana.

Rakennusurakan töiden lisäksi hankkeessa käytetään n. 0,85 milj. euroa sähkönsyöttöaseman laitteistoihin liittyviin erillishankintoihin.

Näiden lisäksi hankkeelle tulee suunnittelun ja projektin johdon kustannuksia n. 0,12 milj. euroa sekä n. 0,1 milj. euron hankevaraus.

Edellä mainitun mukaisesti Ilmalan raitioradan sähköistykseen liittyvät kustannukset tulevat raitiotiehankkeen kustannuksiksi.

Hankkeen vaikutukset käyttötalouteen

Hanke aiheuttaa 30 vuoden poistoajalla tasapoistoina 66.667 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (noin 33.333 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (30 vuoden aikana yhteensä noin 0,78 milj. euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (noin 33.333 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset noin 0,87 milj. euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 3 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Ilmalan sähkönsyöttöaseman vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 0,04 milj. euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Ilmalan sähkönsyöttöaseman HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 0,63 milj. euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Päätös tullut nähtäväksi 30.08.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.