Poikkeamispäätöshakemus, Munkkiniemen kiinteistölle 91-30-127-3, Lapinmäentie 1, Kiinteistö Oy Lapinmäentie 1

HEL 2019-008615
Asialla on uudempia käsittelyjä
20. / 631 §

Munkkiniemi, Lapinmäentie 2, poikkeamishakemus

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin 30127 tonttia 3 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että myönnetään oikeus poiketa asemakaavasta nro 12383 seuraavasti:

  • Ns. A-tornirakennuksen käyttötarkoitus muuttuu 7 500 k-m2:n osalta pysyvästi hoivakäyttöön.
  • Liiketilojen kokonaismäärä (enintään 4 000 k-m2) ylittää kaavan mukaisen kokonaismäärän enintään 2 000 k-m2. Päivittäistavarakaupan enimmäiskoko (2 000 k-m2) on 1 200 k-m2 kaavan mukaista enimmäiskokoa suurempi.
  • Autopaikkojen osalta voidaan soveltaa voimassa olevia kaupungin pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeita.

Käyttötarkoituksen muutokset sijoittuvat nykyisen rakennuksen sisään. Kokonaisrakennusoikeus tontilla ei muutu.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla :

Ehdot liiketilojen määrän osalta:

  • tontille sijoitettavien liiketilojen kokonaismäärän tulee olla alle 4 000 k-m2 ja päivittäistavarakaupan enimmäiskoon 2 000 k-m2.

Ehdot liikenteen toimivuuden osalta:

  • ajoneuvoliittymä sekä korttelin asuinrakennuksiin että liiketiloihin on järjestettävä Huopalahdentien puolelta tontin 30127/6 kautta. Huopalahdentien liittymäjärjestelyä tulee tontilla 30127/6 parantaa siten, että liittymään järjestetään ryhmittymiskaistat tontilta Huopalahdentielle kääntyville. Lapinmäentien puolelta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää tontin 30127/3 maanalaisiin pysäköintitiloihin. Rakennusluvan yhteydessä liikennejärjestelyistä on esitettävä erillinen suunnitelma, jonka tulee olla KYMP liikenne- ja katusuunnittelupalvelun hyväksymä.

Ehdot rakennussuojelun osalta:

  • hoiva-asumiseen muutettavien kerrosten väliseinien yläikkunoiden kautta tulevan valon virtaaminen keskushallin käytävälle mahdollistetaan ja hoivahuoneiden seinät ja ovet suunnitellaan rakennuksen ominaispiirteisiin sopivalla tavalla.
  • A-tornin keskushallin liittyvien aula- ja käytävätilojen nykyiset betonipalkit, metallipaneelialakatot ja lattiapinnat kunnostetaan suojeltujen sisätilojen arvot säilyttävällä tavalla.
  • liiketilojen mainonnalle laaditaan kokonaissuunnitelma, jonka mukaan mm. ikkunapintojen mainosteippauksia voidaan rajoittaa.
  • päivittäistavarakaupan liukuportaan sijainti muutetaan siten, että sen linjaus ei työnny hissitornin etureunaa edemmäs.
  • suojeltuihin tiloihin kohdistuvat muutokset tulee suunnitella yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Hakija

Kiinteistö Oy Lapinmäentie 1 c/o Srv Rakennus Oy (jättöpäivämäärä 2.8.2019 )

Rakennuspaikka

30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin 30127 tontti 3.

Hakemus

Hakija hakee lupaa tontilla olevan rakennuksen osan käyttötarkoituksen muuttamista pysyvästi hoivakäyttöön (hoivakäytön osuus 7 500 k-m2, yhteensä 29,5 % kokonaisuudesta). Lisäksi hakija esittää liiketilojen ja päivittäistavarakaupan tiloja toteutettavaksi laajempana kuin kaavassa osoitettu määrä. Liiketilojen laajuudeksi esitetään hakemuksessa yhteensä n. 4 000 k-m2 (ylitys 2 200 k-m2), josta pt-kaupan laajuudeksi esitetään hakemuksessa 2 150 k-m2 (ylitys 1 350 k-m2). Tilat sijoittuvat nykyiseen rakennukseen ja tontin kokonaisrakennusoikeus ei kasva nykyisestä. Korttelin autopaikkalaskelmissa esitetään sovellettavaksi voimassa olevia kaupungin laskentaohjeita, jotka ovat muuttuneet asemakaavan voimaantulon jälkeen.

Hakija perustelee hakemustaan hakemukseen liitetyissä selvityksissä mm. sillä, että korttelikokonaisuutta on kehitetty usean vuoden ajan tavoitteena moderni, urbaani ja toimiva hybridikortteli, joka palvelee sekä lähiympäristöä että kortteliin muuttavia uusia asukkaita. Hakija on pyrkinyt löytämään A-torniin toimisto- ja hotellikäyttöä, mutta toimistomarkkinat ovat olleet erittäin haastavassa tilanteessa usean vuoden ajan, mikä on luonut erityisiä haasteita vanhoille toimistorakennuksille. Tästä johtuen A-tornin käytön osalta tavoitellaan nyt hyvinvoinnin ja terveyden konseptia mm. hoiva-asumista, lääkäripalveluja ja hyvinvointiin liittyviä pienyrittäjien palveluja. Konseptille on hakijan näkemyksen mukaan vahva kysyntä. A-tornin jalustan tiloihin hakija pyrkii sijoittamaan kaavaa suuremman supermarket-kokoisen päivittäistavarakaupan sekä pienempiä liiketiloja perustelemalla ratkaisua kaupan yksikkökoon yleisillä muutoksilla mm. tuotevalikoiman myötä sekä alueen ostovoimatarkasteluilla. Liiketilojen kasvun osalta hakija on liittänyt hakemukseensa kaupallisen selvityksen ja asiantuntijalausunnon. Koko palvelukonseptin osalta hakija on liittänyt hakemukseensa liikenteelliset selvitykset ja vaikutusten arvioinnit.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 27.9.2017 voimaan tullut asemakaava nro 12423. Asemakaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Tontilla oleva rakennus (A-torni) on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-1: ”rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennuskokonaisuuden osa. A-tornia tai sen jalustaosaa ei saa purkaa eikä siinä tai sen arvokkaiksi luetelluissa sisätiloissa saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät tornin ja sen jalustaosan tai sen arvokkaiden sisätilojen rakennustaiteellisia, -historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, torniosan ja jalustaosan julkisivut graniittiverhouksineen, vesikatto, keskushallin ja kirjapainohallin valokatto kupuikkunoineen, materiaaleineen, väreineen ja yksityiskohtineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustyön lähtökohtana.” Rakennuksen eteläpuolinen aukiotila on niin ikään suojeltu kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaana piha-alueena. Asemakaavan mukaan A-torniosaan ei saa sijoittaa hotelli- ja palveluasumisen tiloja. Kortteliin saa sijoittaa korkeintaan 2 000 k-m2 myymälätilaa, josta enintään 800 k-m2 saa olla päivittäistavarakaupan myymälätilaa. A-tornin maanpäällinen rakennusoikeus on 20 700 k-m2. Tämän lisäksi saa kortteliin sijoittaa asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi tason +10 alle toimistorakentamista ja muita kt-käyttötarkoitusmerkinnällä sallittuja tiloja enintään 4 500 k-m2.

Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu kantakaupunkialueeksi (C2) jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Kortteliin 30127 on asemakaavan jälkeen laadittu tonttijako, jossa korttelialue on jaettu kahdeksaksi tontiksi. Muille tonteille sijoittuu pääasiassa asuinrakentamista. A-torni piha-alueineen sijoittuu tontille 30127/3 (tontin koko 13 671 m2). Muilta korttelin tonteilta on vanhat rakennukset ja kellaritilat purettu. A-tornin länsipuolisilla tonteilla 30127/4 ja 5 on käynnissä asemakaavan mukaisten asuinrakennusten rakentaminen. A-torni on tällä hetkellä tyhjillään.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (3.9.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutukset

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttaja (Munkkivuoren Ostoskeskus Oy) katsoo, että haetun poikkeamisen myöntämiselle ei ole myymälätilojen ja päivittäistavarakaupan myymälätilojen osalta edellytyksiä ja poikkeamishakemus tulee tältä osin hylätä. Haetun myymälätilaa koskevan poikkeamisen osalta myöntämiselle ei ole muistuttajan mukaan hakemuksessa kerrottu tai todennettu olevan minkäänlaista laissa tarkoitettua erityistä syytä. Haetut poikkeukset eivät ole vähäisiä, kun sijoitettavan myymälätilan ja päivittäistavarakaupan myymälätilan esitetään olevan 2 - 3-kertainen verrattuna asemakaavassa osoitettuihin määriin. Hankkeen voi katsoa johtavan MRL 171.2 § kohdissa 1 ja 4 esitettyihin luvan esteen muodostaviin vaikutuksiin. Muistutuksen tekijän mukaan hanke haittaisi alueen voimassa olevien asemakaavojen toteuttamista, kaavoitusta ja alueiden käytön muuta järjestämistä sekä aiheuttaisi muitakin merkittäviä vaikutuksia. Munkkivuoren Ostoskeskus on viemässä omaa kehityshankettaan eteenpäin ja katsoo, että viereisen Kiinteistö Oy Lapinmäentie 1:n lisääntynyt liiketilan määrä antaa hankkeelle merkittäviä etuja ja rikkoisi olennaisesti alueen kaupallisten tilojen sijoittumiselle alueella asetettuja pelisääntöjä poiketen tontin vuonna 2017 vahvistuneesta asemakaavasta.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä kaupunginmuseolta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (30.9.2019), että käyttötarkoituksen muutoksessa tulee huomioida rakennuksen suojelumääräys. Suunnitelmien mukaan näin tullaan menettelemään, eikä Uudenmaan ELY-keskuksella ole huomautettavaa poikkeamishakemuksesta rakennussuojelun näkökulmasta. Suojelutavoitteiden toteutumisesta on syytä antaa ehtoja.

Voimassa oleva asemakaava sallii kortteliin korkeintaan 2 000 k-m2 myymälätilaa, josta enintään 800 k-m2 saa olla päivittäistavarakaupan myymälätilaa. Lisäksi on osoitettu 600 k-m2 ehdottomasti rakennettavaa liiketilaa Huopalahdentien ja Lapinmäentien varteen. Alueen pääostospaikaksi on muodostunut Munkkivuoren ostoskeskus. Asemakaavan selostuksessa on sivulla 11 avattu kaavan tavoitteita. Tontille sijoitetusta myymälätilasta on mainittu, että kaavaan on osoitettu mahdollisuus sijoittaa myymälätilaa, mutta kuitenkin vain sen verran, ettei alueen tarjonta heikennä Munkkivuoren ostoskeskuksen asemaa alueen kaupallisena keskuksena.

Poikkeamishakemuksessa liiketilojen laajuudeksi on esitetty yhteensä 4 000 k-m2, josta päivittäistavarakaupan laajuudeksi on esitetty n. 2 150 k-m2. Poikkeamisen vaikutuksia on selvitetty hakemusasiakirjoissa. Uudenmaan ELY-keskus huomauttaa, että MRL 171 §:n mukaan poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hallituksen esityksessä (101/1998) todetaan vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella olevan merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia. Haettu poikkeaminen yhdessä asemakaavassa määrättyjen ehdottomasti rakennettavien liiketilojen kanssa ylittää vähittäiskaupan suuryksikön rajan.

Asemakaavaratkaisussa on erityisesti pyritty turvaamaan Munkkivuoren ostoskeskuksen asema. Mikäli kaupan ratkaisua halutaan muuttaa, tulee sen tapahtua asemakaavan muutoksella.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (24.9.2019), että poikkeamista käyttötarkoituksen osalta haetaan A-tornin 4. - 8. kerroksille, eli pääosa alkuperäisistä toimistokerroksista esitetään muutettavaksi asemakaavamääräyksestä poiketen hoivakäyttöön. Kyseinen kaavamääräys liittyy rakennuksen suojelutavoitteisiin ja asetettiin, koska hotelli- ja palveluasumisen mukanaan tuomat pystyhormit muuttaisivat oleellisesti A-tornin tilarakennetta. Kaupunginmuseo toteaa, että hakemuksen liitteenä olevissa alustavissa suunnitelmissa hoivakäyttöön muutettaviin, suojeltuun keskushalliin avautuviin ja liittyviin tiloihin esitetään sekä säilyttäviä että useita muutoksiin johtavia toimenpiteitä. Museo esittää lausunnossaan useita yksityiskohtaisia sisätiloja koskevia suunnittelutavoitteita, mikäli suunnittelua jatketaan hakemuksessa esitettyjen käyttötarkoitusten osalta. Erityistä huomiota museo kiinnittää hoivatoimintaan suunniteltujen tilojen ja keskushallin avoimen yhteyden säilymiseen edes osassa keskushallia ympäröiviä tiloja. Museo kiinnittää myös huomiota rakennuksen sisätiloille leimallisen ominaispiirteen eli kerrosten yläikkunoiden mahdollistaman valon virtaamisen läpi keskushallin merkittävään muutokseen. Päivittäiskaupan tilat on esitetty sijoittuvan osittain suojeltuun entiseen kirjapainosalitilaan, jossa on säilytettävät kattoikkuna- ja palkkirakenteet niihin liittyvine yksityiskohtineen. Lisäksi liiketilat rajautuisivat ja visuaalisesti liittyisivät suojeltuihin henkilökunnan sisäänkäyntiaulaan ja valokatteiseen sisäkäytävään sekä pääsisäänkäyntiaulaan ja sitä kautta keskushalliin. Suojeltujen tilojen säilytettävät alkuperäismateriaalit asettavat erityisiä vaatimuksia kaupan tilojen sisustukselle ja valittaville materiaaleille. Liiketilojen mainonnalle tulisi laatia kokonaissuunnitelma. Liiketilakerrokset on esitetty yhdistettävän liukuportaalla, mikä tulisi olemaan suuri muutos kummankin kerroksen suojellussa aulatilassa. Portaan linjausta tulisi museon mukaan muuttaa.

Kaupunginmuseo pitää valitettavana, että asemakaavasta ollaan poikkeamassa näin pian asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Vaikka varsinaisesti suojelumääräyksistä ei poikkeamista haetakaan tulevat suunnitteluratkaisut vaikuttamaan suojeltuihin sisätiloihin.

Mikäli rakennukselle ei kuitenkaan löydy asemakaavan mukaista käyttöä, vaarana on rakennuksen kunnon vähittäinen rapautuminen, mikä on uhka rakennuksen säilymiselle ylipäätään. Jotta tämä 1960-luvun toimisto- ja toimitilarakentamisen ja järjestelmäarkkitehtuurin laadukas ja poikkeuksellisen hyvin säilynyt, mutta nyt tyhjillään seisova merkkirakennus saadaan käyttöön, keskeisiltä ja suojelluilta osiltaan säilymään ja uudella tavalla myös avautumaan aiempaa laajemmalle yleisölle, katsoo kaupunginmuseo poikkeamisen mahdolliseksi, harkiten ja rakennuksen alkuperäisen arkkitehtuurin ehdoilla. Poikkeamisen ehdot koskien etenkin edellä mainittuja tiloja, rakenteita ja tilakokonaisuuksia tulee määritellä yksiselitteisesti ja selkeästi niin, että suunnittelun ja rakentamisen reunaehdot ovat selvät myös suojeltujen ja niihin liittyvien tilojen, rakenteiden ja yksityiskohtien osalta niin, ettei rakennuslupavaiheessa ole odotettavissa yllätyksiä ja että tämän kokonaistaideteokseksi suunnitellun ja toteutetun rakennuksen säilyminen eheänä kokonaisuutena varmistetaan.

Hakijan vastineet

Hakijalle on toimitettu saapuneet muistutukset ja lausunnot (sähköposti 2.10.2019). Hakijalta on tullut 3 vastinetta (15.10.2019).

Hakija perustelee vastineessaan Munkkivuoren Ostoskeskus Oy:lle hakemustaan toimistomarkkinan haastavuudella ja keväällä 2017 voimaan tulleella vähittäistavarakaupan suuryksiköitä koskevan lainsäädännön muutoksella (MRL 71e §), josta ympäristövaliokunta mietinnössään toteaa, että ”lainmuutos tulisi ottaa huomioon myös olemassa olevien kaavojen osalta siten, että kaavan tarkistamistarpeeseen vastataan kunnassa mahdollisimman nopeasti tai suhtaudutaan poikkeusluvan myöntämiseen lainmuutoksen tarkoittamalla tavalla aikaisempaa joustavammin ja toimivan kilpailun edellytysten luomiseen liittyvät näkökohdat aidosti huomioon ottaen”. Hakija perustelee poikkeamisia liiketilojen määrän osalta mm. sillä, että riittävien päivittäisten palvelujen helppo saatavuus vahvistaa ja varmistaa ikääntyneiden arjen sujumisen ja mahdollistaa pitkäaikaisemman itsenäisen arkielämisen. Suurin osa, arviolta n. 1 465 m² esitetyistä 1 850 k-m² PT-kaupan ulkopuolisista liiketiloista on suunniteltu mahdollistamaan hoivayksikköön ja lääkärikeskukseen liittyvää lähipalvelujen sijoittumista kiinteistöön mm. erilaiset täydentävät hoitopalvelut, fysioterapia, hieronta, parturi-kampaaja, jalkahoito, pesula ym. Lisäksi kiinteistöön on suunniteltu erilaisia liikuntapalveluita, jotka kaikki osaltaan tukevat hoivakonseptin palvelukokonaisuutta. Esitetty päivittäistavarakaupan koko jakaantuu n. 1 490 k-m² myymälään sekä 645 k-m² takatilaan. Huomioitavaa suunnitelmissa on, että kauppa suunnitellaan olemassa olevaan suojeltuun kiinteistöön ja uudisrakentamiseen verrattuna suojeltujen tilojen käytettävissä oleva tilaa ei voi optimoida. Poikkeamishakemuksen liikenteellisten selvitysten nojalla (Ramboll 31.10.2018) voidaan todeta, että muutokset lähialueen matkatuotoksiin eivät ole merkittäviä. Poikkeamishakemuksen kaupallisten selvitysten nojalla (Nortecon 1.11.2018) on todettu, että Munkkivuoren ostoskeskuksen ja muun lähialueen tarjontaan nähden hankkeeseen kaavailtu liiketila- ja palvelukonseptit ovat alueellista tarjontaa täydentävää eikä vaarantavaa. Lisäksi hankkeen myötä alueellinen ostopotentiaali kasvaa sekä lisääntyneiden työpaikkojen että asukkaiden muodossa. Mikäli rakennukselle ei löydy nykyisen kaavan mukaista käyttöä, riskinä on pitkäaikainen tyhjillään seisova ja hiljalleen rapautuva rakennus, joka ei tuota ympäristölleen muuta kuin negatiivista lisäarvoa. Hoivatoiminta on työpaikkavaltaista, joten palvelukonseptin mukaisen toiminnan uskotaan hyödyntävän ja vahvistavan myös lähialueen muita toimijoita ostovoiman lisääntymisen myötä.

Vastineessaan Uudenmaan ELY-keskukselle hakija viittaa edellä mainittuun MRL 71 §:n muutoksiin koskien vähittäiskaupan suuryksikön alarajan kokomuutokseen (4 000 k-m2), joka on poikkeamispäätöksen kannalta hakijan mielestä olennainen. Asemakaava edellyttää korttelikokonaisuudessa tontille 4 rakennettavan yhteensä 410 k-m² liiketilaa Huopalahdentien ja Lapinmäentien varteen. Näiden lisäksi hakija on poikkeamishakemuksessaan esittänyt tontille 3, vanhaan suojeltuun rakennukseen yhteensä n. 4 000 m² muuta liiketilaa, jotka sisältävät mm. kaavan edellyttämän 190 k-m² liiketilan sekä päivittäistavarakaupan n. 2 150 m² yksikön, joka on yksittäinen suurin liiketilojen kerrosneliömäärää lisäävä elementti. Hakijan mielestä nämä tilat eivät tontin 4 tilojen kanssa muodosta myymäläkeskittymää tilojen ollessa erillään Huopalahdentien varteen suunnitteluista kivijalkaliiketiloista. Hakija ilmoittaa myös pt-kaupan myymäläkoon pienentyneen jatkosuunnittelussa 1 950 k-m2:iin ja liiketilojen yhteismäärän A-tornin tontilla olevan yhteensä 3 800 k-m2.

Vastineessaan kaupunginmuseolle hakija luettelee museon lausunnossa esitettyjä joitakin ehtoja liittyen suojelutavoitteisiin ja toteaa, että ei näe estettä edetä lausunnossa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Hakija toteaa suunnittelun etenevän jatkossakin kaupunginmuseon kanssa yhteistyössä.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa päätöksen mukaisilla ehdoilla, koska se edesauttaa suojellun rakennuksen säilymistä luomalla edellytykset peruskorjata rakennus suojelunäkökulmat huomioon ottaen alueen palvelutasoa parantavaan käyttöön. Muutoksilla ei ole tehtyjen selvitysten ja alla olevien perustelujen mukaisesti voimassa olevan Helsingin yleiskaavan (2016) vastaisia kaupallisia vaikutuksia tai merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia alueen liikenneverkkoon.

Hakija on liittänyt hakemukseensa kaupallisen asiantuntijalausunnon (Nortecon 1.11.2018), jonka mukaan ”hanke ei vaaranna lähialueiden yritysten kilpailukykyä vaan täydentää Munkkivuoren palvelutarjontaa uusilla ja alueelta vielä puutuvilla palveluilla ja konsepteilla”. Kortteli kuuluu Vihdintien–Huopalahdentien kaupunkibulevardin kaavarunkoalueeseen, jonka päätöksentekoon (kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019) liittyen on myös kaupungin toimesta laadittu aluetta koskeva kaupallinen selvitys (Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin liiketilat – alustava mitoitus ja keskeiset sijainnit, 25.4.2019). Selvityksen mukaan Munkkivuoren ostoskeskuksen lähialueen liiketilan kysyntä huomioiden alueen maankäytön muutokset ja käynnissä olevat Munkkivuoren ostoskeskuksen liiketilojen laajenemishankkeet tulevaisuudessa olisi lisäksi noin 3 000 - 5 000 k-m2 liiketilaa.

Hakija on vastineessaan ilmoittanut, että A-tornin liiketilan määrä tulee olemaan noin 3 800 k-m2 ja kaupan koko noin 1 950 k-m2. Nämä yksikkökoot on myös otettu poikkeamispäätöksen ehtojen lähtökohdaksi. Tehtyjen selvitysten ja vaikutusten arviointien pohjalta hankkeen kaupallisten vaikutusten ei voi katsoa olevan ristiriidassa Helsingin yleiskaavan (2016) tavoitteiden tai Vihdintien–Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungon tavoitteiden ja selvitysten kanssa eikä aiheuttavan merkittäviä tai haitallisia kaupallisia vaikutuksia. Munkkiniemen ostoskeskukselle on nykyisessä asemakaavassa osoitettu 18 100 k-m2 liikerakennusten rakennusoikeutta, josta edelleen suuri osa on rakentamatta. Myös ostoskeskusta on siis mahdollisuus edelleen kehittää ja ostoskeskuksen aseman alueen kaupallisena keskuksena ei voi katsoa olevan uhattu.

Lisääntyneen liiketilan määrän ja erityisesti pt-kaupan koon kasvun liikenteelliset vaikutukset on hakijan toimesta viimeisen vuoden aikana selvitetty (Ramboll 30.10.2018, WSP 14.2.2019 ja 7.6.2019). Lisääntyneellä liiketilan määrällä ja pt-kaupan koon kasvulla on arvioitu olevan liikennettä lisääviä vaikutuksia. Vastaavasti toimistotilojen muutos palveluasumiseen vähentää liikennettä suhteessa kaavan mukaiseen tilojen toimistokäyttöön. Kokonaisuudessaan tontin tuottama liikennemäärä kasvaa kaavaratkaisuun verrattuna. Selvitysten perusteella lisäliikenne tulee ohjata kulkemaan Huopalahdentien liittymän kautta, jolloin sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia lähialueen liikenneverkon toimivuuteen suhteessa asemakaavan mukaisen ratkaisun liikenteellisiin vaikutuksiin. Huopalahdentien liittymää tulee tontin puolella parantaa lisäämällä ryhmittymistilaa. Lapinmäentieltä korttelin pysäköintikellariin johtavasta liittymästä voidaan tällöin luopua. Poikkeamispäätökseen on lisätty em. liikenteellisiä ratkaisuja koskevat ehdot.

Kuten kaupunginmuseo lausunnossaan toteaa, hakemuksessa ei suoraan haeta A-tornin suojelusta poikkeamista. Suunnitelmissa esitetään kuitenkin niin hoivakäyttöön muutettaviin kuin suojeltuun keskushalliin avautuviin ja liittyviin tiloihin useita muutoksiin johtavia toimenpiteitä. Hakija on vastineessaan ilmoittanut kaupunginmuseon esittämien (hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien) rakennussuojelua edistävien ratkaisujen olevan jatkosuunnittelussa mahdollisia toteuttaa. Museon esittämiä rakennussuojelua koskevia ehtoja on lisätty poikkeamisen ehtoihin ja suunnittelua tulee jatkaa yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja alueelle tarpeellisen palvelutason parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. 15a kohta

Rakennusvalvontataksa 2019, 8 §

Maksu

1 500 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 12.12.2019

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 631 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 631 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho

Lisätietojen antaja

Tuomas Eskola, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37285

tuomas.eskola@hel.fi

Taneli Nissinen, tiimipäällikkö, liikenneselvitykset, puhelin: 09 310 37447

taneli.nissinen@hel.fi