Helsingin kaupungin liittyminen Metrex-verkostoon (the Network of European Metropolitan Regions and Areas)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

METREX-verkosto

Euroopan metropolialueiden verkosto METREX (the Network of European Metropolitan Regions and Areas) tarjoaa asiantuntijatason toiminta-alustan metropolialueiden asiantuntijuuden ja kokemuksen jakamiselle sekä yhteisten asioiden esiin nostamiselle ja yhteistyön vahvistamiselle.

METREX-verkosto on perustettu vuonna 1996. Helsingin kaupunki on ollut aktiivisesti mukana verkoston toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Helsinki liittyi METREX-verkoston jäseneksi vuonna 2002. Kaupunginhallitus on 27.10.2014, 1083 § päättänyt, että Helsingin kaupunki on eroaa verkostosta vuoden 2016 alusta lukien, sillä vastaavanlaista asiantuntijatason yhteistyötä tehtiin useissa järjestöissä, osin samojen kaupunkien kanssa ja kaupungille verkostosta siitä saatava toiminnallinen hyöty metropolikysymysten selvittämisessä oli alentunut.

Kaupunkisuunnitteluvirasto, nykyinen kaupunkiympäristön toimiala on vuodesta 2016 lähtien osallistunut METREX-verkoston toimintaan Uudenmaan liiton ja HSY:n kautta olematta kuitenkaan verkoston maksava, vaikuttava ja äänivaltainen jäsen.

Verkostoon kuuluu noin 50 Euroopan suurkaupunkia ja aluetta. Lisäksi verkostoon kuuluu muita eri jäseniä metropolialueista seututoimijoihin sekä näiden partnereita. Verkosto kutsuu asiantuntijavirkamiehistä koostuvan jäsenistönsä kahdesti vuodessa teemoitettuihin kokouksiin. Henkilöjäsenet edustavat kaupunkien strategisen maankäytön eli yleiskaava- ja seutusuunnittelun tasoa (metropolitaso) ja toimivat kaupunkisuunnittelun ylimpinä virkamiehinä tai asiantuntijoita. Verkoston keskeisenä työmuotona ovat teema- ja maakohtaiset tutkimukset, vertailevat case study -esitelmät sekä aktiiviset ja osallistavat teemalliset debatit ja foorumit.

Jäsenyyden hyödyt kaupungille

Kaupunkien merkitys kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, digitaalisuuden, liikkumisen, liikenteen ja eriarvoistumiskehityksen ratkaisijoina kasvaa jatkuvasti. Kokonaisvaltaisia pragmaattisia paikallisia ratkaisuja mahdollistetaan eri intressejä yhteen sovittavassa kaupunkisuunnittelussa. Haasteisiin vastaaminen ja ratkaisujen löytäminen edellyttää yhä enemmän valtakunnanrajat ylittävää verkostomaista toimintaa. Kaupunkistrategiaan kirjatut tavoitteet kansainvälisten yhteyksien parantamisesta ja kaksoiskaupunkiyhteistyön kehittämisestä sekä edunvalvonnan vahvistamisesta vaativat toteutuakseen vahvan kansainvälisen yhteistyöverkoston.

Kaupunkiympäristön toimialalle kansainvälisillä yhteyksillä ja yhteistyöllä on aiempaa keskeisempi merkitys ajankohtaisen tiedon- ja kokemusten vaihdon sekä Helsingin kaupunkisuunnittelun parhaiden käytäntöjen ja kaupunki-innovaatioiden kansainvälisen näkyvyyden vahvistamisessa.

METREX:in kautta Helsingin on mahdollista tiivistää EU-metropolien ja muiden toimijoiden yhteistyötä kaupunkien kehittämiseksi Eurooppa-tasolla ja Venäjällä. Verkostoyhteistyö kerryttää Helsingin kaupungin strategisen maankäytön suunnittelulle laajapohjaista tietoa sekä kokonaisvaltaista näkemystä eurooppalaisten kaupunkien, metropolialueiden ja valtioiden välisen yhteistyön muodoista ja tavoitteista sekä EU-rahoitusmekanismien hyödyntämisestä kaupunkien ja metropolialueiden elinvoimaisuuden ja kasvun varmistamiseksi ajankohtaisten EU-kaupunkiteemojen mukaisesti.

Helsingin kaupungin on mahdollista kerryttää verkoston kautta rajat ylittävää edunvalvonta- ja yhteistyöosaamista Tallinna-Helsinki kaksoiskaupunkikehitykseen sekä tulevaisuuden merkittäviin Helsinkiä hyödyttäviin maankäytöllisesti strategisiin valtakunnallisiin raidehankkeisiin, joita ovat Tallinna-tunneli ja Helsinki-Pietari pikajuna.

Liittymisessä on huomioitu kaupungin muu verkostoituminen sekä Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan painopisteet. METREX-verkosto tarjoaa Helsingin kansainvälisen toiminnan painopisteiden mukaisen toiminta-alustan olemalla Helsingin kansainvälisiä painopisteitä kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti poikkileikkaavaa. METREX-verkosto on aktivoitunut viime vuosina suhteessa muihin verkostoihin, tutkimuslaitoksiin ja sidosryhmiin, kuten EUROCITIES-verkostoon. Verkostot täydentävät toisiaan, ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toimivat kumpikin omalla tasollaan toisiaan tukien ja hyödyntäen. Olemalla jäsenenä molemmissa verkostoissa vahvistaa Helsinki mahdollisuuksiaan hyötyä molemmista, kaupungin osaamisen kehittämisessä ja EU:n suuntaan tapahtuvassa edunvalvonnassa.

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimiala esittää 21.8.2019 päivätyllä kirjeellä, että kaupunki liittyy METREX-verkostoon. Vuoden 2019 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan toimialan tai liikelaitoksen esityksestä kaupunginhallitus päättää kaupungin liittymisestä järjestöihin. Mikäli hallintokunta ehdottaa liittymistä järjestöön, tulee samassa yhteydessä pyrkiä tarkastelemaan hallintokunnan jäsenyyksiä kokonaisuutena ja mahdollisuutta luopua jostakin jäsenyydestä. Kaupunkiympäristön toimialan tekemässä jäsentarkastelussa ei ole löytynyt sellaista verkostoa, jonka jäsenyydestä voisi tässä yhteydessä luopua.

Verkoston jäsenmaksu on 4 500 euroa vuodessa. Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus vastaa kaupungin jäsenmaksusta ja toimii Helsingin kaupungin vastuuyksikkönä verkoston hyödyntämisessä ja siihen liittyvässä yhteistyössä.

Päätös tullut nähtäväksi 08.10.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.