Poikkeamispäätöshakemus, Vallila tontti 22403/4, Konepajankuja 5 ja Bruno Granholmin aukio, Kiinteistö Oy Fredriksberg C

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22403 tonttia nro 4 ja Bruno Granholmin aukiota (RN:o 91-22-9902-1) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavoista nro 12211 ja nro 12212 seuraavasti:

Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Kiinteistö Oy Fredriksberg C

Rakennuspaikka

22. kaupunginosan (Valilla) korttelin 22403 tontti 4 ja Bruno Granholmin aukio (RN:o 91-22-9902-1)

Hakemus

Hakija hakee lupaa noin 150 lapsen päiväkodin rakentamiseen, poiketen voimassa olevan asemakaavan nro 12212 osoittamasta pääkäyttötarkoituksesta. Asemakaavassa kortteli on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi KT. Samalla hakija hakee lupaa rakentaa Bruno Granholmin aukiolle 750 m2 laajuisen, aidatun päiväkodin leikkipihan, poiketen voimassa olevan asemakaavan nro 12211 määräyksestä, jossa aukio on osoitettu torialueeksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen mukaan on todettu, että alueella tarvitaan päiväkotia. Hakijan mukaan Pasilan konepajan alueelle ei ole aikanaan kaavoitusvaiheessa varauduttu päiväkotien tilantarpeisiin. Konepajan alueella asuu paljon lapsiperheitä, joille varhaiskasvatuspalvelut tarjotaan tällä hetkellä eri puolilta keskistä piiriä. Konepajan alueen päiväkoti voi tarjota palveluja myös rakentuvan Pasilan alueen ja Vallilan sekä Alppiharjun varhaiskasvatustarpeisiin. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan vuosina 2019 - 28 Alppiharjun, Pasilan ja Vallilan peruspiirien 1–6-vuotiaiden lasten määrä on kasvamassa ja lisäksi alueella olevista, nyt toiminnassa olevista päiväkodeista joudutaan osittain luopumaan (Itä-Pasila ja Kallio). Hakemuksessa todetaan myös, että selvityksen mukaan kiinteistöön sijoitettavat uudet päiväkotitilat mahdollistavat toiminnalle turvalliset ja terveelliset tilat sekä ajanmukaiset ja viihtyisät oppimisympäristöt.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 12.2.2014 vahvistetut asemakaavat nro 12211 ja nro 12212. Asemakaavan nro 12212 mukaan rakennuspaikka johon päiväkoti sijoittuisi on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT), missä rakennuksen tulee julkisivujen käsittelyltään, materiaaleiltaan, yksityiskohdiltaan sekä rakennukseen sisältyvien aukioiden osalta muodostaa tonttijaosta huolimatta yhtenäinen, vaikuttava, alueen teollista historiaa viestivä kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Rakennuksen julkisivumateriaalin tulee olla perinteisen värinen, punainen, paikalla muurattu poltettu savitiili. Rakennuksen katutasoon tulee sijoittaa liiketilaa. Katualueilla ja pihoilla on aitojen, kaiteiden, porttien ja valaisimien materiaalin oltava musta teräs. Sturenkadun puoleiselle julkisivulle on määritelty rakennuksen ulkopuolinen melutaso (LAeq72dB), jonka perusteella voidaan määrittää ulkovaipan kokonaisääneneristävyys katuliikennettä vastaan. Yleisillä alueilla on huolehdittava, että mahdollinen maaperän pilaantuneisuus ei aiheuta vaaraa tai haittaa aluetta käyttäville.

Asemakaavan nro 12211 mukaan päiväkodin leikkipihan rakennuspaikka on torialuetta, jolla ei sallita ajoneuvoliikennettä vr-rakennukselle sallittua huoltoajoa lukuun ottamatta. Alueen korttelit on merkitty /s-merkinnällä, jossa määrätään, että ympäristö säilytetään. Kaava-alue on säilytettävä teollisuushistoriallinen kokonaisuus. Asemakaava-alueella katu-, tori- ja korttelialueilla ulkotilassa ja maanpinnan alapuolella olevia konepajan toimintaan liittyneitä ja teollisuushistoriasta kertovia osia ja rakennelmia tulee säilyttää. Niihin kohdistuvista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Rakennuspaikan vieressä sijaitseva Aluskehysosasto on asemakaavassa määritelty teollisuushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaaksi rakennukseksi, ja se on suojeltu kaavassa merkinnällä sr-1. Tontteja ei saa aidata. Korttelialueilla pintamateriaaleina on käytettävä samoja tai vastaavan laatutason mukaisia paikalle soveltuvia materiaaleja kuin viereisillä katu- tai torialueilla siten, että ne liittyvät luontevasti ja saumattomasti toisiinsa. Katu- ja torialueilla sekä pihoilla on aitojen, porttien ja valaisimien materiaalin oltava musta teräs. Julkiset ulkotilat rakenteineen ja kalusteineen on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisina muotoilultaan ja materiaaleiltaan aikaa kestävinä ja konepajamiljööseen sopivana.

Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu Liike- ja palvelukeskustaksi C1, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit ovat Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Alueelle on laadittu rakennustapaohje sekä julkisten ulkotilojen ja valaistuksen yleissuunnitelma vuonna 2014. Ohjeessa asetettujen suunnitteluperiaatteiden mukaan ulkotilojen suuri mittakaava ja tilallinen avaruus ovat poikkeuksellisia Helsingin alati tiivistyvässä kaupunkirakenteessa, ja näitä ominaisuuksia tulee vaalia. Alueen sisäisiä pitkiä näkymiä ja näkymiä ympäröivään kaupunkiin on tärkeä säilyttää. Alueen materiaalien, rakenteiden ja kalusteiden tulee olla laadukkaita ja kestäviä. Ydinalueen ulkotilat säilytetään selkeinä ja yksinkertaisina. Koko alueella tulee käyttää yhtenäisiä kaluste- ja varustemalleja. Myös tonteilla olevien kalusteiden ja varusteiden tulee noudattaa samaa ilmettä. Kahvilan, kioskin ja muiden liike- ja toimitilojen oleskelu- ja terassikalusteet voivat poiketa kalusteohjeen mukaisista tuotteista. Myös niiden tulee olla teräsrakenteisia, laadukkaita ja historialliseen ympäristöön soveltuvia. Kiinteitä katosrakenteita ei sallita. Aukioiden pääasiallinen tehtävä on toimia avoimena, monenlaiseen käyttöön sopivana muunneltavana ulkotilana. Nykyisten rakennusten ja aluerakenteiden jäsentämiä aukiotiloja voidaan aidata tilapäisten tapahtumien ajaksi, mutta kiinteitä aitarakenteita ei sallita.

Bruno Granholmin aukiolla on voimassa oleva katusuunnitelma vuodelta 2015. Katusuunnitelmaa on tarpeen muuttaa päiväkodin leikkipihan sijoittamiseksi Bruno Granholmin aukiolle.

Nykytilanteessa tontille 22403/4 on rakenteilla toimistorakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (8.10.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl, joista toinen oli Hermanni–Vallila-seuralta ja toinen naapurikiinteistöltä.

Hermanni–Vallila-seura mainitsee muistutuksessaan, että seura pitää hämmentävänä, että Konepaja-alueelle kaavoitetulle asuinalueelle ei ole aikoinaan suunniteltu päiväkotia vallilalaisten lasten tarpeisiin. Hermanni–Vallila-seuran mielestä on hyvä asia, että alueelta on löytynyt tilaa päiväkodille, vaikka tässä vaiheessa alueen rakentamista alue ei ole paras mahdollinen. Seuran mukaan paremmalla suunnittelulla päiväkoti olisi saatu rauhallisemmalle paikalle Konepajan kortteleihin siten, että leikkipiha olisi ollut suoraan päiväkodin yhteydessä. Hermanni–Vallila-seura pitää tärkeänä, että lastenvaunuille on osoitettu tila, jossa vaunut voivat olla alueella lapsen päiväkotipäivän ajan. Hermanni–Vallila-seuran mielestä päiväkodin porttien läheisyys tulisi merkitä tarpeellisin varomerkein pyöräilijöille. Kaupunkimelua päiväkodin leikkipaikan läheisyydessä voisi vähentää seuran mielestä myös istutuksin. Sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että leikkipaikka on alueen lasten käytössä päiväkodin aukioloajan ulkopuolella. Päiväkodin saavutettavuutta pidetään seuran mukaan hyvänä kävellen, pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä kulkien. Päiväkodin saavutettavuutta voisi seuran mielestä parantaa lisäämällä kaupunkipyöräasema päiväkodin läheisyyteen. Hermanni–Vallila-seura pitää ensisijaisena ajatuksena sitä, että päiväkoti palvelee vallilalaisia lapsia, sillä päiväkotipalvelut ovat suunnitellulla alueella alimitoitettuja. Hermanni–Vallila-seura toivoo, että Pasilan rakentuvalla alueella on otettu huomioon oman alueen lasten päiväkotitarve riittävän laajasti. Seuran mielestä tehtyjä ratkaisuja tulee arvioida uudelleen, jos asiaa ei ole otettu huomioon.

Naapurin muistutuksessa otettiin kantaa pääasiassa Bruno Granholmin aukiolle suunniteltuun leikkipihaan. Muistutuksessa otettiin kantaa mm. leikkipuiston meluntorjuntaan ja maisemointiin, Yleisen WC:n sijoitteluun alueella, leikkipaikan käytölle päiväkodin aukioloajan ulkopuolella, leikkipuiston suunnitteluun ja liikenteellisiin asioihin.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Museovirastolta, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseolta sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (4.11.2019), että alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta ja ilmanotosta. Hakemuksen perusteluosiossa oli erikseen listattuna liitteinä ilmanlaadun selvitys, lausunto päiväkodin meluntorjunnasta sekä julkisivun äänieristysmitoitus. Uudenmaan ELY-keskus huomauttaa, että selvitykset puuttuivat lausuntoaineistosta. Asemakaavassa nro 12212 on KT- ja KTA-kortteleille annettu omat määräyksensä. Päiväkoti on sijoittumassa KT-korttelialueelle, jossa ei KTA-korttelialueesta poiketen ole erikseen määrätty mm. tuloilman ottamisesta. KTA-korttelialueen osalta on erikseen määrätty, että asuintilojen tuloilmaa ei saa ottaa Teollisuuskadun puolelta eikä asuntoja saa sijoittaa katutasoon kadun puolelle. Lisäksi KTA-korttelialueesta on seuraavaa: "Toimistorakennusten ja asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennuksen kolmen alimman kerroksen käyttötarkoitus tulee olla toimistoja ja kerrosten IV-VIII käyttötarkoitus tulee olla asuminen." KT-korttelialueella vastaavia määräyksiä ei ole. Lausuntoaineistossa olevien alustavien suunnitelmien mukaan päiväkoti on tarkoitus toteuttaa 1. ja 2. kerrokseen ja päiväkodilla on myös julkisivua Sturenkadun suuntaan. Alueen olosuhteet ja lausuntoaineisto huomioon ottaen Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että päiväkodin sijoittuminen alueelle tulee tutkia asemakaavalla, jossa annetaan tarvittavat määräykset elinympäristön terveellisyydestä selvitysten perusteella.

Museovirasto toteaa lausunnossaan (7.11.2019), että päiväkoti sijoittuu uudisrakennuksen alimpiin kerroksiin, alueen itälaidalle ja sitä palveleva leikkialue aukiolle noin 60 metrin päähän päiväkodin tiloista. Museoviraston edustaja on ollut läsnä Bruno Granholmin aukion leikkipaikan ja katu- ja rakennushankkeen 19.6.2019 järjestetyssä työkokouksessa. Museovirastolla ei ole huomautettavaa lausuntomateriaaliksi toimitettuihin päiväkodin ja leikkipaikan luonnossuunnitelmiin. Poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole estettä. Museovirasto tulee pitää ajan tasalla hankkeen etenemisestä. Virasto pyytää saada leikkipaikan tarkentuneet suunnitelmat nähtäväksi.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (7.11.2019), että päiväkodin leikkipaikkaa esitetään sr-1 suojellun, teollisuushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaan rakennuksen päätyyn kaavassa osoitetulle torialueelle. Kortteli on merkitty /s merkinnällä, jossa määrätään mm., että ympäristö säilytetään. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan leikkipaikan toteuttaminen on mahdollista. Kaupunginmuseo kuitenkin korostaa, että leikkipaikan aidan ja leikkivälineiden materiaali ja väritys tulee suunnitella siten, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja teollisuushistoriallisesti merkittävän paikan ominainen arkkitehtuuri ja tunnelma otetaan huomioon.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta ei tullut lausuntoa.

Hakijalle on toimitettu saapuneet muistutukset ja lausunnot (sähköposti 7.11.2019). Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa käytiin erillinen neuvottelu 28.11.2019. Tapaamisessa keskusteltiin mm. poikkeamis- ja kaavamuutosprosessien eroista ja tarkoituksenmukaisuudesta, terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta herkän toiminnan sijoittumisesta, määräaikaisen poikkeamisen mahdollisuudesta, sekä päiväkotien sijoittumisen kokonaistarkastelusta alueella.

Perustelut

Haetut toimenpiteet voidaan toteuttaa, koska kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarveselvityksen perusteella alueelle tarvitaan päiväkoti ja siihen liittyvä leikkipiha, ja nämä ovat mahdollista toteuttaa voimassa olevan asemakaavan tavoitteet huomioon ottaen sekä terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat määräykset täyttäen, mikäli poikkeamisessa annettuja ehtoja noudatetaan.

Voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa arvioitiin, että lähiympäristön päiväkodit palvelevat uutta rakentuvaa aluetta. Asemakaavan laatimisen jälkeen varhaiskasvatuspalveluiden käyttö on muuttunut, osallistumisaste kasvanut ja lapsiperheet ovat jääneet enenevässä määrin asumaan kantakaupunkiin. Konepajan alueella asuu paljon lapsiperheitä, joille varhaiskasvatuspalvelut tarjotaan tällä hetkellä eri puolilta keskistä suurpiiriä. Lisäksi ruotsinkielisille varhaiskasvatuspalveluille tarvitaan korvaavia tiloja, kun Itä-Pasilassa joudutaan luopumaan yhdestä päiväkotitilasta vuokranantajan irtisanottua huonokuntoiset tilat. Lisäksi Kalliossa toimii esiopetusta tiloissa, joissa ei ole voimassa olevaa rakennuslupaa. Konepajan alueen päiväkoti voi tarjota palveluja myös rakentuvan Pasilan alueen ja Vallilan sekä Alppiharjun varhaiskasvatustarpeisiin. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan vuosina 2019-28 Alppiharjun, Pasilan ja Vallilan peruspiirien 1–6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa yhteensä noin 400 lapsella. Päiväkotitilojen vaatimusten mukainen terveellisyys ja turvallisuus voidaan saavuttaa poikkeamispäätöksessä asetetuin ehdoin, jotka perustuvat tehtyihin selvityksiin.

Poikkeamispäätöksessä annetut ehdot ohjaavat jatkosuunnittelua siten, että päiväkodin sisätiloissa ja ulkona leikkipiha-alueelle saavutetaan Vnp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot.

Sturenkadun varrella ilmanlaatu on heikkoa liikenteen päästöjen ja ympäristön melko heikon tuulettuvuuden vuoksi. Poikkeamisen ehtona oleva tuloilmanotto Konepajankujan puolelta parantaa huomattavasti tuloilman laatua. Olemassa olevan tiedon mukaan ilmansaasteiden pitoisuudet pienenevät ylöspäin mentäessä. Rakennuksen kattotason yläpuolella pitoisuudet ovat vielä selkeästi alhaisemmat kuin kadun puolella räystäskorkeudella. Rakennusten takana sisäpihalla ilmansaasteiden pitoisuudet ovat noin puolet kadun pitoisuuksista. Ilmanlaadun raja-arvojen ei arvioida ylittyvän ilmanoton kohdalla ja ohjearvojen ylittyminen on melko epätodennäköistä.

Päiväkodin leikkipiha sijoittuu ilmanlaatuvyöhykkeiden mukaisesti riittävän etäälle Sturenkadusta, Aleksis Kiven kadusta ja Teollisuuskadusta.

Päiväkodin ja sen leikkipihan sijoittuminen alueelle voidaan myöntää poikkeamisena asemakaavasta, sillä poikkeamispäätöksessä on asetettu laadittujen selvitysten pohjalta tarvittavat ehdot terveellisyydelle ja turvallisuudelle. Käyttötarkoituksen osalta haettu poikkeaminen kattaa alle 4 % korttelin kerrosalasta. Haetun poikkeamisen vaikutukset eivät käyttötarkoituksen osalta ole niin suuret, että asemakaavan muuttaminen olisi tarpeen.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. 15a kohta

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Maksu

1 500 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.