Avustuksen myöntäminen, liikunnan avustusten myöntämisen periaatteet ja hakuohje vuodelle 2020

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto hyväksyy vuoden 2020 liikunnan avustusten avustusmuodot, avustusten myöntämisen ehdot ja hakuajat liitteen mukaisesti.

Toiminta-avustuksessa on käytössä jarruprosentti, joka estää toiminta-avustuksen pienenemisen enemmän kuin 20 % tai kasvun enemmän kuin 30 % silloin, kun muutos johtuu vuonna 2017 uudistetuista toiminta-avustuksen myöntämisen perusteista.

Liikuntapalvelupäällikölle delegoidaan päätösvalta tapahtuma-avustusten, suunnistuskartta-avustusten ja starttiavustusten jakamisesta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää toimialan avustusmäärärahan jakamisen periaatteet ja valvoo avustusperiaatteiden toteutumista toimialatasoisesti (hallintosääntö 17 luku 1 §). Lautakunnan jaostot päättävät käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta, hyväksyvät perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää avustusmäärärahojen jakamisesta ja valvovat avustusten käyttöä (hallintosääntö 17 luku § 3).

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojaostot päättävät avustusten yksityiskohtaiset myöntämis- ja arviointikriteerit ottaen huomioon voimassa olevan kaupunkistrategiaohjelman (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.2.2018, § 28). Liikuntajaosto päättää vuosittain liikunnan avustusten yksityiskohtaisista avustusmuodoista, avustusten myöntämisen ehdoista ja hakuajoista. Vuoden 2020 liikunnan avustusmuodot ja -kriteerit ovat samat kuin vuonna 2019.

Liikunnan avustusten myöntämisen perusteet uudistettiin vuosina 2016 ja 2017. Aikaisemmin toiminta-avustuksen laskenta perustui mm. harjoitustuntien määrään, leiritoimintaan ja aktiiviharrastajien määrään. Uusissa laskentaperusteissa keskeisin mittari on aktiiviharrastajien määrä. Painopisteenä on alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunnan tukeminen. Seurojen tukemista koskevan selvityksen mukaan uudet toiminta-avustuksen myöntämisen perusteet vievät avustusta eri liikuntamuotoja tasavertaisemmin kohtelevaan suuntaan (selvitys liikunnan seuratuen sukupuolivaikutusten arvioinnista 2018).

Toiminta-avustuksen laskennassa on avustusuudistuksesta lähtien ollut käytössä jarru, joka estää avustuksen suuren muutoksen silloin, kun muutos johtuu muuttuneista laskennan perusteista. Muutos toiminta-avustuksen suuruudessa olisi muuten ollut nopea ja vaikeuttanut seurojen toimintaa. Toiminta-avustuksen muutosta hidastava jarru on avustusuudistuksesta lähtien ollut −10 % - +30 %.

Vuodelle 2020 esitetään edelleen, että muutosta loiventava jarru on käytössä, koska ilman jarrua suurin muutos toiminta-avustuksiin olisi vuoden 2019 toiminta-avustusaineiston perusteella −80 % ja yli 16:lla seuralla toiminta-avustus pienenisi kerralla yli 40 % (tarkoittaen suurimmillaan noin 10 000 euroa pienenemistä toiminta-avustukseen). Jarruprosenttiin esitetään kuitenkin muutosta niin, että avustus voi pienentyä enintään 20 %. Avustuksen suurenemisen osalta esitetään, että edellisen vuoden tavoin muutos voi olla enintään +30 % silloin, kun muutos johtuu vuonna 2017 uudistetuista laskennan perusteista. Mikäli seuran toiminta olennaisesti muuttuu (esimerkiksi kaksi seuraa yhdistyy tai seurasta lähtee lajijaosto) ei jarruprosentti ole käytössä.

Helsingin kaupunki tukee noin 350 liikuntaseuraa vuosittain noin 8 miljoonalla eurolla. Liikuntaseurojen lisäksi tuetaan eläkeläis- ja erityisjärjestöjen liikuntaryhmien toimintaa sekä erilaisten yhteisöjen järjestämiä liikuntatapahtumia. Avustettavissa liikuntaseuroissa liikkuu noin 100 000 helsinkiläistä liikunnan harrastajaa.

Helsingin kaupungin avustusjärjestelmä on väline Helsingin kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Avustuksilla lisätään kaupungin vetovoimaa, asukkaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja oman elämän hallintaa. Avustusjärjestelmällä kehitetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä (kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta 13.2.2018, § 28). Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, § 321) todetaan, että Helsingillä on rooli edellytysten luojana ja mahdollistajana. Helsinki edistää asukkaidensa toimijuutta. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Päätösesitys tukee Helsingin osallisuuden edistämisen päämäärää tukea ja edistää kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa sekä yhteisöllisiä tapoja tuottaa toimintaa. Kansalaistoiminnan tukeminen on yksi osallistumisen osatekijöitä. Liikunta on yksi suosituimmista lasten ja nuorten harrastuksista. Avustettavissa liikuntaseuroissa liikkuu noin 58 000 alle 20-vuotiasta lasta ja nuorta. Liikuntaseuroilla on tärkeä rooli harrastusten tarjoajana Helsingillä. Avustuksilla mahdollistetaan seurojen toimintaa.

Kunnan tulee tukea kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta (liikuntalaki 390/2015, § 5).

Kun valtuusto on tehnyt päätöksen avustusvuotta koskevasta kaupungin talousarviosta, tekee liikuntajaosto päätöksen alkuvuodesta 2020 avustusmäärärahan osittamisesta eri avustusmuotoihin.

Päätös tullut nähtäväksi 16.10.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 14 ja 15 (Päätöksen kohta A) §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 15 § (Päätöksen kohta B).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.