Vahingonkorvaus, esinevahinko, vahingoittunut takki, Daghemmet Elka

HEL 2019-010509
Asialla on uudempia käsittelyjä
15. / 291 §

Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevassa asiassa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** hallintopäällikön päätöksestä 30.9.2020 (97 §) tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö hylkäsi 30.9.2020 tekemällään päätöksellä (97 §) vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain eikä työsopimuslain nojalla korvausvelvollinen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus ja valtakirja ovat liitteenä 1.

Oikaisuvaatimuksen tekijä (jäljessä hakija) toistaa vahingonkorvausvaatimuksen: Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee korvata varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti) vahingoittuneesta takista 50 euroa. Lapsi on ottanut sakset ryhmähuoneesta ja leikannut useita lovia (noin kymmenen) takin resoriin. Takki roikkui eteisessä aivan ryhmähuoneen vieressä. Hakijan mukaan henkilöstömitoitusta ja valvontaa ei ole noudatettu ja turvallisuusmääräyksiä on rikottu. Takkia on ohjeistettu säilyttämään eteisessä.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Hakija on esittänyt aiemmin toimittamassaan vahingonkorvaushakemuksessa 50 euron suuruisen korvausvaatimuksen varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti) vahingoittuneesta takista. Takki on vahingonkorvaushakemuksessa ilmoitetun mukaan hankittu vuonna 2017 ja hankintahinta on ollut 50 euroa.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadun selvityksen (liitteenä 2) mukaan vahinkotapahtumapäivänä ryhmässä, jossa hakija työskenteli, oli paikalla 18 lasta, opettaja, 2 lastenhoitajaa ja avustaja. Kun vahinko tapahtui, paikalla ryhmässä olivat kaksi ryhmän lastenhoitajaa ja avustaja. Toisen päiväkotiryhmän suunnittelupalaverisista johtuen ryhmän opettaja työskenteli rinnakkaisryhmässä (integroitu erityisryhmä). Ryhmähuoneessa erilainen askartelumateriaali on asetettu lasten saataville. Lastenhoitajat työskentelivät omissa huoneissaan ja avustaja puolestaan yhden lapsen kanssa. Kyseisenä aikana lapset olivat jaettu eri toimintapisteisiin, mutta heillä oli vapaasti mahdollisuus vaihtaa pistettä, jolloin vahingon aiheuttaneen lapsen mahdollistui kuljettaa salaa sakset eteiseen. Valvonta ja henkilöstömitoitus ovat olleet määräysten mukaiset.

Päiväkodin selvityksessä viitataan Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka mukaan oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Ne houkuttavat lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua. Oppimisympäristö ohjaa leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen kokemiseen. Lapsilla on mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristöissä. Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että lapsilla on pääsy eri työvälineisiin ja materiaaleihin, kuten saksiin, kyniin, liimaan ja muuhun vastaavaan. Työntekijä valitsee itse, missä vaatteitaan säilyttää, henkilöstön pukuhuoneessa tai eteisessä. Perehdytyksen yhteydessä on kerrottu henkilöstön pukuhuoneesta.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.

Saadun selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Vahingon ei voida myöskään katsoa aiheutuneen siitä, että työnantaja olisi rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan. Saadun selvityksen perusteella päiväkodin lasten valvonta vahinkotapahtuman sattuessa on ollut asianmukaisesti järjestetty ja henkilökuntaa on ollut riittävä määrä lapsimäärään nähden, mistä huolimatta äkillinen lapsen aiheuttama vahinko on tapahtunut. Mitoituksen mukainen henkilöstö tulee olla päiväkodissa paikalla ja käytettävissä, mutta se miten henkilöstö ja lapset päiväkodissa sijoittuvat ja toimintaa toteuttavat ei ole yksityiskohtaisesti määritelty.

Lähtökohtaisesti työntekijä vastaa henkilökohtaisesta omaisuudestaan työpaikalla. Hakijalla on ollut mahdollisuus säilyttää takkiansa myös henkilöstön pukuhuoneessa, jolloin vahinko olisi ollut vältettävissä. Ohjeistusta, että vaatetusta tulisi säilyttää nimenomaan eteisessä ei ole annettu esihenkilön taholta. Vahingoittunut esine on ilmoitetun mukaan hankittu noin kolme vuotta sitten 50 euron hintaan. Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana käytetyn esineen uushankintahintaa ei korvata ja korvauksen määrää harkittaessa otetaan huomioon esineen hinnan aleneminen sen iän vuoksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain eikä työsopimuslain nojalla korvausvelvollinen.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 27.11.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen

Lisätietojen antaja

Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036

jaana.iivonen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 32 k
2. Päiväkodin selvitys oikaisuvaatimuksen johdosta

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.