Oppilaaksiotto, painotettu ja kaksikielinen opetus
Painotetun, laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja kielikylpyopetuksen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät lukuvuodesta 2020–2021 alkaen
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti
hyväksyä painotetun, laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja kielikylpyopetuksen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät alla esitetyn mukaisesti lukuvuodesta 2020–2021 alkaen seuraavasti:
- Painotetun opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 16 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–6.
- Painotetun opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 16 ja enimmäisoppilasmäärä on 32 vuosiluokilla 7–9.
- Laajamittaisen kaksikielisen suomi–englanti-opetuksen ja englanninkielisen opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 12 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–9.
- Laajamittaisen kaksikielisen suomi–viro ja suomi-espanja –opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 12 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–9.
- Laajamittaisen kaksikielisen suomi–kiina, suomi–venäjä, suomi–pohjoissaame-opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 5 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–9.
- Ruotsin kielikylpyopetuksen aloittavan ryhmän enimmäisoppilasmäärä on 26 kuitenkin niin, että kaikki kaupungin kielikylpyohjelman varhaiskasvatuksessa aloittaneet saavat paikan kielikylpypolun mukaisesta perusopetuksen koulusta.
Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti delegoida päätösvallan vuosittain tarkistettavista soveltuvuuskokeiden alimmista hyväksytyistä pistemääristä sekä aloittavien ryhmien lukumääristä perusopetusjohtajalle.
Tällä päätöksellä kumotaan aikaisemmin tehdyt päätökset edellä todettujen ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärien osalta.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli Satu Koistinen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Helsingissä tarjotaan painotettua, kaksikielistä ja englanninkielistä opetusta 61 koulussa, joista osassa tarjotaan kahta tai kolmea eri painotusta. Painotettua opetusta annetaan ensimmäiseltä, kolmannelta ja seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen. Laajamittaista kaksikielistä ja englanninkielistä opetusta annetaan ensimmäiseltä ja seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen.
Aloituspaikkoja ensimmäiseltä vuosiluokalta alkavassa painotetussa ja kaksikielisessä opetuksessa on yhteensä 460, kolmannelta vuosiluokalta alkavassa painotetussa opetuksessa yhteensä 350 ja seitsemänneltä vuosiluokalta alkavassa painotetussa ja kaksikielisessä opetuksessa yhteensä 1 550. Painotettu ja kaksikielinen opetus jatkuu 6. tai 9. vuosiluokan loppuun asti.
Painotettu opetus
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa voidaan painottaa yhtä tai useampaa oppiainetta, mikä on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. Helsingissä painotettua opetusta tarjotaan seuraavissa oppiaineissa:
- B2-latina
- Ilmaisu
- Kuvataide
- Liikunta
- Liikunta ja kotitalous
- Luonto ja tiede
- Matematiikka
- Matematiikka ja luonnontiede
- Mediakasvatus
- Musiikki
- Nykytanssi
- Tanssi, liike ja ilmaisu
- Tanssi
- Taideilmaisu
- Teknologiakasvatus
- Tietotekniikkapainotteinen kuvataide
- Viestintä
- URHEA
Painotetun opetuksen tavoitteena on syventää oppilaan osaamista painotetun oppiaineen osalta. Oppiaineiden tavoitteet sekä sisällöt sekä niiden arviointi muilta osin ovat samat kuin yleisopetuksessa.
Laajamittainen kaksikielinen, englanninkielinen ja kielikylpyopetus
Perusopetuksen opetuskielenä suomenkielisessä perusopetuksessa on suomi. Opetusta voidaan kuitenkin antaa jollain toisella paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä, kun varmistetaan, ettei sen käyttö vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta (Perusopetuslaki 10 §). Tällaisia tapauksia ovat laajamittainen kaksikielinen opetus, englanninkielinen opetus ja kielikylpyopetus.
Kaksikielisen opetuksen järjestämisen periaatteet on määritelty valtakunnallisessa sekä Helsingin kaupungin opetussuunnitelmassa ja niitä on tarkennettu koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Oppiainekohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytänteet ovat samat kuin yleisopetuksessa.
Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa oppilas opiskelee kaikkia oppiaineita suomeksi ja toisella opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä, jota kutsutaan kohdekieleksi. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa opetusta annetaan yli 25 % kohdekielellä ja osa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisällöistä voidaan opettaa myös kohdekielellä.
Englanninkielisessä opetuksessa opetuksesta 80 % annetaan englanniksi. Opetus on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, jotka ovat käyneet koulua englanniksi tai tulevat muuttamaan ulkomaille perusopetuksen aikana. Englanninkielisessä opetuksessa oppiaineiden keskeiset käsitteet opitaan myös suomeksi. Muilta osin suomen kielen taitojen kehittyminen on suppeampaa kuin kaksikielisessä tai yleisopetuksessa.
Kielikylpyopetuksessa annetaan 50–90 % opetuksesta ruotsiksi. Tavoitteena on, että kielikylpyohjelmaan osallistunut oppilas saavuttaa vahvan kielitaidon molemmissa kotimaisissa kielissä.
Aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät
Tällä päätösehdotuksella on tarkoitus yhtenäistää samaa painotusta, laajamittaista kaksikielistä, englanninkielistä ja kielikylpyopetusta tarjoavien koulujen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät.
Vähimmäisoppilasmäärän tavoitteena on taata, että painotettua tai kaksikielistä opetusta on mahdollista antaa kuudennen tai yhdeksännen vuosiluokan loppuun asti pedagogisesti tarkoituksenmukaisessa ryhmässä. Lisäksi riittävän suurella aloittavan ryhmän koolla taataan, ettei opetuksen järjestäminen kasvata oppilaskohtaisia kustannuksia liian suureksi, jos opetukseen osallistuvista oppilaista osa siirtyy muuhun opetukseen.
Kaikki halukkaat voivat hakea painotettuun ja laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen. Painotettua tai kaksikielistä opetusta ei kuitenkaan voida tarjota kaikille hakijoille. Näin ollen on aloittaville ryhmille määriteltävä enimmäisoppilasmäärä. Nyt esitetyissä enimmäisoppilasmäärissä on huomioitu oppilaiden ja opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaiset ryhmäkoot.
Päätös tullut nähtäväksi 09.01.2020
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 09 310 23444
Tommi Tiittala, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 09 310 22900