Lausuntopyyntö, valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja. Päiväkodeissa yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa kasvattajien ja lasten suhdeluku tulisi jatkossa olemaan 1/7 nykyisen 1/8:n sijaan.

Valtioneuvoston asetusmuutoksella lasten päivähoidosta (1282/2015) nostettiin yli kolmivuotiaiden kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja aikuisten välistä suhdelukua 1/7:stä 1/8:aan 1.8.2016 alkaen. Muutos vaikutti käytännössä ryhmäkokoja suurentaen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on vuonna 2015 hyväksyessään talousarvion vuodelle 2016 päättänyt, että Helsinki noudattaa vuoden 2016 toiminnan suunnittelussa suhdelukua 1/7 varhaiskasvatuksessa. (Helsingin kaupunginvaltuusto 2.12.2015 (§ 328). ”Suunnittelussa vuodelle 2016 noudatetaan voimassa olevaa lakia. Mikäli varhaiskasvatuslaki muuttuu koskien subjektiivista päivähoito-oikeutta ja/tai henkilöstömitoitusta, tehdään siitä erillinen päätös kaupunginhallituksessa.”

Helsingin varhaiskasvatuksessa on noudatettu aiemman asetuksen mukaista henkilöstömitoitusta, jolloin päiväkodissa tulee olla vähintään yksi ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden, vaikka lainsäädäntö olisi mahdollistanut lasten määrän olevan kahdeksan 1.8.2016 lukien. Valtioneuvoston asetusluonnoksessa esitetty muutos on Helsingille myönteinen valtionosuuden korvausten vastatessa siten Helsingin noudattamaa henkilöstömitoitusta.

Ryhmän muodostamiseen vaikuttavat monet asiat kuten lasten ikä, varhaiskasvatuksessa oloaika ja lasten yksilölliset tuen tarpeet. Pedagogisella suunnittelulla ja toiminnan toteutumisella on merkitystä lapsen saamaan varhaiskasvatuksen laatuun. Kelpoinen ja pedagogisesti osaava henkilöstö turvaa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen. Ryhmäkoko ja tarkkaan määritelty aikuisten ja lasten suhdeluku eivät vielä takaa laadukasta varhaiskasvatusta.

Perheiden näkökulmasta tiukat suhdeluvun määritykset saattavat vaikeuttaa varhaiskasvatuspaikan saamista lähipalveluna. Lapsiryhmät muuttuvat vuoden mittaan lasten aloittaessa varhaiskasvatuksessa ja tiukka mitoitus lasten ja aikuisten välillä ei anna mahdollisuutta joustaa muutostilanteissa. Muutostilanteita ovat muun muassa kesken vuoden muuttuvat perheiden tarpeet ja lasten iän mukaan muuttuva laskennallisuus. Näin ollen tiukka henkilöstömitoitus voi myös estää pedagogisesti parhaan vaihtoehdon toteutumista.

Henkilöstömitoituksen muutos, ja siten pienempi ryhmäkoko, antaa varhaiskasvatustoiminnalle paremmat valmiudet toteuttaa varhaiskasvatuslain asettamia tavoitteita ja sisältöjä. Henkilöstön osalta muutos tukee työhyvinvointia ja on samalla suoraan yhteydessä myös lasten hyvinvointiin. On lapsen edun mukaista, että henkilöstöllä on enemmän aikaa lapsille ja paremmat mahdollisuudet vastata kunkin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuksella on myönteisiä ja syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia lapsiin silloin, kun se on pedagogisesti suunniteltua ja laadukkaasti toteutettua.

Henkilöstömitoituksen pienentäminen 1/7:ään nostaa kelpoisuuden omaavan henkilöstön tarvetta, ja vaikuttaa siten osaltaan jo vaikeaan henkilöstötilanteeseen. Henkilökunnan saatavuuden haasteet tulee ottaa huomioon henkilöstömitoituksen muutosta valmisteltaessa.
Samalla kun mitoitusta muutetaan, tulee huolehtia kelpoisen henkilökunnan riittävästä saatavuudesta ja koulutuksesta.