Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 27.2.2019, Malmin raitti
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 19.12.2019 § 48 (polkupyörällä liukastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 19.12.2019 (48 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 19.12.2019 (48 §) päätöksellään hylännyt Malmin raitin kevyen liikenteen väylällä 27.2.2019 tapahtuneeseen polkupyörällä liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Malmin raitin kevyen liikenteen väylällä 27.2.2019 noin kello 7.10 tapahtuneeseen polkupyörällä liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Lautakunta viittaa hallintopäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy hallintopäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittausaseman säähavaintotiedot osoittavat, että lumensyvyydeksi on 6.2.2019 mitattu 44 cm ja 7.2.2019 46 cm, jonka jälkeen lumensyvyys on lähtenyt laskuun. Säähavaintotiedot osoittavat, että aurauskynnys ei ole ylittynyt 6.2.2019 tehdyn aurauksen jälkeen.
Ilmatieteen laitoksen Helsinki Malmi lentokentän mittausaseman säähavaintotiedot osoittavat, että ilman lämpötila on vahinkoa edeltäneenä päivänä 26.2.2019 pysytellyt lämpöasteiden puolella aina kello 19.00 saakka, jonka jälkeen ilman lämpötila on käväissyt pakkasasteiden puolella. Saatu selvitys osoittaa, että liukkaudentorjunnasta on huolehdittu 26.2.2019 kello 7.10.
Ilmatieteen laitoksen Helsinki Malmi lentokentän mittausaseman säähavaintotiedot osoittavat, että vahinkopäivänä 27.2.2019 kello 01.00 alkaen on ilman lämpötila pysytellyt lämpöasteiden puolella. Vahinkotapahtuma-ajankohdan tienoilla, aamulla kello 07.00, on ilman lämpötilaksi mitattu +2,2°C astetta. Saatu selvitys osoittaa, että vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta on huolehdittu 27.2.2019 noin kello 7.40. Selvityksessä on myös todettu, että vahingon tapahtumapäivänä ei ole esiintynyt yleistä liukkautta.
Vahinkopaikan alue kuuluu kunnossapidon II– luokkaan, joka tarkoittaa sitä, että liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on neljä tuntia, kuitenkin niin, että klo 17.00-06.00 aikavälillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 10.00 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.
Säähavaintotiedot osoittavat, että lämpötila on käväissyt kello 19.00 jälkeen pakkasasteiden puolella, joten mahdollisen liukkaudentorjunnan toimenpideaika vahinkopaikalla olisi päättynyt 27.2.2019 kello 10.00. Vahinkotapahtuma on tapahtunut keskiviikkona 27.2.2019 noin kello 7.10 jolloin toimenpideaika kunnossapitotoimille ei ole ylittynyt.
Edellä esitetyn perusteella ei vahinkopaikan kunnossapitovelvollisuutta ole laiminlyöty, eikä kaupunki ole viivytellyt kadulta vaadittavan tyydyttävän kunnossapitotason saavuttamisessa.
Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että talvella liukastumisvaara on polkupyörällä ajettaessa huomattavasti suurempi kuin käveltäessä. Talvella polkupyöräilijä ottaa tietoisen riskin lähtiessään ajamaan, erityisesti mikäli polkupyörä ei ole varustettu talvipyöräilyyn tarkoitetuilla renkailla.
Aiemmin tehdyn hallintopäällikön päätöksen jälkeen ei ole esitetty uutta näyttöä siitä, että vahinko johtuisi kaupungin laiminlyönnistä. Näin ollen Helsingin kaupunki ei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §, 6:1 §.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §.
Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 19.12.2019. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 23.12.2019 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 19.12.2019 § 48
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 11.11.2019 esittänyt kaupungille 10 000 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on liukastunut polkupyörällä ajaessaan jäisellä ja hiekoittamattomalla Malmin raitin kevyen liikenteen väylällä 27.2.2019 kello 7.10.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan.
Malmin raitti kuuluu hoitoluokkaan II, joilta poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I luokan väylien jälkeen. II luokan kevyenliikenteenväylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on neljä tuntia, kuitenkin niin, että yöllä satanut lumi poistetaan kello 10 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen tai lumisade on päättynyt ja se on ylittänyt 5 cm kynnyksen.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on aurattu edellisen kerran ennen vahinkoa 6.2.2019. Hiekoitustarkastukset on tehty vahinkopaikalla vahinkopäivänä noin kello 7.40 ja sitä edeltävänä päivänä kello 7.10. Kelikeskus ei ole hälyttänyt liukkaudesta. Säässä ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi aiheuttanut liukkauden tuntuvaa lisääntymistä ja näin ollen olisi tullut ryhtyä ylimääräisiin toimenpiteisiin liukkauden torjumiseksi.
Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut Helsinki-Vantaan säämittausasemalla tehdyissä mittauksissa hiukan nollan molemmin puolin, vahinkoaikaan sen ollessa +1,7°C. Sateita ei ole ollut vahinkopäivänä, eikä sitä edeltävinä päivinä. Lumensyvyys on ollut 30 cm vahinkopäivän ja sitä edeltävän aamun mittauksissa.
Lain mukaan kunnan velvollisuus on tehdä ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahingonkorvausvastuu edellyttää myös tuottamusta tai laiminlyöntiä.
Liikenneturva antaa sivuillaan neuvoja talvipyöräilijöille: Tavallisin talvipyöräilyonnettomuus johtuu väylien liukkaudesta tai epätasaisuudesta. Etenkin nollan tuntumassa sahaava lämpötila ja lumen alla oleva jää voivat lisätä reittien liukkautta. Liukkaalla kelillä ja alustalla ajaminen vaatii erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Nastarenkaat talvella lisäävät turvallisuutta. Ainakin eturenkaan tulisi olla nastoitettu, sillä tällöin pyörän ohjaus on vakaampaa, takana nastarengas lisää pitoa jarrutukseen. Myös karkeakuvioinen rengas sopii talviajoon, mutta pitoa se antaa lähinnä lumisella tiellä ajettaessa.
Kevättalvi 2019 oli luminen ja haasteellinen kulkijoille sekä kunnossapitäjille. Aurinko lämmitti korkeita hankia sulattaen pinnalta lunta ja muodostaen jäätä jalkakäytäville ja kulkureiteille. Lämpötilan sahaaminen lisäsi lumihankien pintojen sulamista ja öisin jäätymistä.
Liukkauden torjuntaa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua.
Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Tienkäyttäjän on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sovitettava tilannenopeus sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto ja sääolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Huolellisuusvelvoite korostuu tällaisissa sää- ja lumiolosuhteissa polkupyörällä liikuttaessa, pyöräilyyn liittyessä suuren riskin jäisillä pinnoilla ajettaessa.
Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan talvipyöräilyssä tulee ottaa huomioon sääolosuhteet ja teiden liukkaus sekä varautua liukkauteen nastarenkailla (mm. VKL 445/14).
Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti asetettujen toimenpideaikojen puitteissa. Näin ollen kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (267/1981) 3§, 23 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
Päätös tullut nähtäväksi 18.08.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 09 310 22093