Vahingonkorvaus, kaatuminen 11.11.2019 Merikasarminkadun ja Linnankadun risteyksessä

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on esittänyt kaupungille 15.11.2019 vahingonkorvausvaatimuksen kompastumisesta aiheutuneista kuluista. Vaatimuksen mukaan kompastuminen on tapahtunut jalkakäytävällä kaatuneeseen liikennemerkkiin Merikasarminkadun ja Linnankadun risteyksessä 11.11.2019 kello 19.00. Kaupunkia on vaadittu korvaamaan vielä erittelemättömät kompastumisen aiheuttamat kulut.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Laki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingissä alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan.

Merikasarminkatu ja Linnankatu on molemmat luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin alueisiin.

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama, liikennemerkin pystytysputken käyttöiän ollessa noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa.

Vahinkoalueella kunnossapitoa suorittavalta urakoitsijalta on pyydetty selvitys asiassa. Selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut liikennemerkki on hakijan ilmoituksen perusteella löytynyt kaatuneena tankoineen.

Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on pystytetty kaatumisen jälkeen kunnossapitopiirin toimesta uudelleen paikoilleen. Merkin korjaustarpeesta ei ole tullut aiempia ilmoituksia kaupungille eikä havaittavaa korjaustarvetta ole ollut. Siitä, miksi merkki on kaatunut, ei kaupungilla ole tietoa. Ilkivallan tai vahingonteon mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen säänmittausaseman mukaan tuulennopeus on puhaltanut vahinkopäivänä aamusta korkeimmillaan 7 m/s, mikä luokitellaan kohtalaiseksi tuulen nopeudeksi. Pääasiallisesti tuulen nopeus on ollut heikkoa ennen vahinkoa. Tällainen tuulen keskinopeus ei riitä kaatamaan normaalikuntoista liikennemerkkiä.

Lain mukaan kunnan velvollisuus on tehdä ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahingonkorvausvastuu edellyttää myös tuottamusta tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä suoritetun toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä.

Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton eikä liikennemerkin mahdollisesta korjaustarpeesta ole tullut kaupungille ilmoituksia. Kaupunki on tiedon saatuaan ryhtynyt toimenpiteisiin kadun pitämiseksi jalankulkuliikennettä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupunki katsoo edellisten perusteella, ettei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57