Katusuunnitelma, Pukinmäenkaari - Karhusuontie - Katajamäentie, Pukinmäki, Tapaninkylä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Tapaninvainiontie on rakennettuun ympäristöön sijoittuva nykyinen pääkatu. Risteävä Karhusuontie on paikallinen kokoojakatu, jolla kulkee bussilinja 61 ja palvelulinja 702. Karhusuontie risteää Tapaninvainiontietä jyrkässä kulmassa. Lisäksi katualue risteyksen kohdalla on hyvin ahdas. Risteys on yksi tärkeistä ylityskohdista koululaisille heidän ylittäessä Tapaninvainiontietä kohti Pukinmäen yläastetta. Kyseisessä risteyksessä tapahtuu suhteellisen paljon liikenneonnettomuuksia liikennemääriin nähden. Syinä tähän ovat muun muassa korkeat ajonopeudet ja heikot näkemäolosuhteet varsinkin Karhusuontien suunnalta liityttäessä pääsuunnalle tai kuljettaessa sen yli. Ajokaistoja erottaa noin 1,5 m leveä keskisaareke, joten jalankulun ja pyöräilyn odotustila on hyvin kapea. Tapanivainiontietä ylittävien suojatien luokitus tuoreen suunnitteluohjeen mukaan on turvaton.

Katusuunnitelma on voimassa olevan asemakaavojen nro: t 8387 (tullut voimaan 13.10.1981), 9508 (tullut voimaan 13.01.1989), 8607 (tullut voimaan 17.12.1982), 6854 (tullut voimaan 12.12.1972) ja 3333 (tullut voimaan 30.08.1953) mukainen.

Pukinmäenkaari on rakennettuun ympäristöön sijoittuva nykyinen alueellinen kokoojakatu. Pukinmäenkaaren muutos koskee Karhusuontien ja Katajamäentien välistä osuutta ja sen liittymänjärjestelyjen turvallisuuden parantamista sekä alueen pyöräilyn ja jalankulun parantamista. Suunnittelualueella sitä risteää paikallinen joukkoliikenteen käyttämä kokoojakatu Karhusuontie sekä siihen liittyy Katajamäentien tonttikatu. Liittymien välissä on liikennevalollinen välisuojatie, joka toimii koulureittinä Pukinmäen peruskoululle. Katusuunnitelma on voimassa olevien asemakaavojen n:rot 7700 (tullut voimaan 27.04.1978), 3333 (tullut voimaan 30.08.1953) ja 9177 (tullut voimaan 25.07.1986) mukainen.

Katujen liittymät ovat muodoltaan jäsentymättömiä ja mitoitukseltaan väljiä. Liittymäalueella ei ole selkeitä pyöräilyreittejä ajoradalta pyöräteille. Pukinmäenkaarelta puuttuu jalkakäytävä Karhusuontien ja Katajamäentien väliltä.

Katujen pääasialliset käyttäjät ovat alueen asukkaat, läpiajoliikenne ja julkisen liikenteen linja-autot. Kaduilla on myös jalankulun ja pyöräilyn läpikulkua.

Katujen suunnittelun tavoitteena on parantaa alueen käyttötarkoitusta, liikenneturvallisuutta ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Suunnitelma

Tapaninvainiontie, Karhusuontien liittymän kohdalla, Karhusuontie välillä Ahomäentie−Tapaninvainiontie suunnitelmapiirustus nro 31186/1 (liite 2)

Suunnitelmaratkaisu on tehty priorisoimalla jalankulkijan ja pyöräilijän liikenneturvallisuutta sekä liikkumisen sujuvuutta. Risteyksen geometria on muotoiltu mahdollisimman tiukaksi ja moottoriajoneuvoliikenteeltä on otettu lisää tilaa parempien näkemäolosuhteiden saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa vasemmalle kääntyvien kaistojen poistamista.

Saadulla lisätilalla pyöräväyliä saadaan tuotua lähemmäksi kadun mittalinjaa sekä keskisaareketta saadaan levitettyä. Kääntyvien kaistoista luopuminen poistaa samalla monikaistaisten suojatieylitysten vaarallisuuden, mikä parantaa suojatien turvallisuutta. Kääntymiskaistojen poisto rauhoittaa ajonopeuksia kahdella tavalla: leveä ajotila kapenee ja lisäksi kääntyvät ajoneuvot jarruttavat pääsuunnan liikennettä. Ratkaisun takia risteyksen välityskapasiteetti laskee, mutta liikennemäärien perusteella merkittävää ruuhkautumista ei ole arvioitu tulevan. Jonoja voi silti ajoittain syntyä vasemmalle kääntyvien takia. Pääsuunnan ylittäviä suojateitä ei voi suojata töyssyillä, sillä kyseessä on erikoiskuljetusten reitti. Normaali tyynyhidastekaan ei sovellu risteykseen nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Pyörätienjatkeista on luovuttu pääsuunnan yli, mikä ohjaa nykyistä paremmin ajoratapyöräilyyn Karhusuontien suunnassa.

Pukinmäenkaari, Karhusuontien ja Katajamäentien liittymien kohdalla suunnitelmapiirustus nro 31185/1 (liite 4)

Katuliittymien mitoitusta on suunniteltu tiukemmaksi, huomioiden linja-autoliikenteen tarpeet. Yli ajettavilla kiveyksillä ohjataan henkilöautojen ajolinjoja nykyistä tiukemmaksi ja samalla niillä selkeytetään risteyksen muotoa.

Pyöräilylle tehdään nykyistä paremmat reitit liittyvien katujen ajoradoilta pyöräteille. Myös jalankulun reititystä on selkeytetty. Pukinmäenkaaren ylittävä suojatie on liikennevalo-ohjattu. Suojatiejärjestelyä on parannettu Katajamäentien liittymässä sekä lisätty jalkakäytävä Pukinmäenkaaren pohjoisreunaan.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 31186/1 (liite 1) ja nro 31185/1 (liite 3).

Kadut sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy.

Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet esillä Pukinmäen kirjastossa, Kenttäkuja 12, Helsingin kaupungin Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessä sekä Helsingin kaupungin internetsivuilla 11.12.2019−14.1.2020 välisen ajan. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus asukkaille pidettiin 17.12.2019 Malmitalolla. Ala-Malmin tori 1. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin jaetulla tiedotekirjeellä postilaatikkojakeluna ja kaupungin verkkosivuilla

Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioihin, jotka ovat liitteinä 5 ja 6.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 30.3.–12.4.2022 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

Suunnitelmista ei ole jätetty muistutuksia.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat 1 355 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 33 000 euroa (alv. 0 %). Ylläpitokustannukset ovat noin 2 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin.

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2023 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 01 Uudisrakentaminen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Päätös tullut nähtäväksi 09.09.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.