Oikaisuvaatimus, rakennuslupa 36-2353-19-C, Vouti Björnramin kuja 1, Asunto Oy Viikin Aura 1

HEL 2019-012749
Asialla on uudempia käsittelyjä
6. / 6 §

As Oy:n osakkeenomistajan oikaisuvaatimus Asunto Oy Viikin Aura 1:lle myönnettyyn rakennuslupaan

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti jättää tutkimatta ********** rakennusvalvontapalveluiden lupayksikkö 1:n viranhaltijan päätöksestä 12.11.2019 § 603 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Rakennuslupapäätös, johon on vaadittu oikaisua.

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön 1:n arkkitehti on Asunto Oy Viikin Aura 1:n hakemuksesta myöntänyt rakennusluvan 36. kaupunginosan korttelin 214 tontin 2 eräiden työtilojen muuttamiseksi asunnoiksi. Lupahakemuksessa oli myös alun perin haettu C-portaan huoneisto C72 muutettavaksi asunnoksi. Kun tämä huoneisto oli kooltaan vain 16m2 ja kun asunnon vähimmäispinta-ala on asetuksen mukaan 20m2, niin keskustelun jälkeen rakennusluvanhakija muutti rakennuslupahakemustaan siten, että huoneiston C72 osalta käyttötarkoituksen muutosta ei haettu ja tämän jälkeen myönnettiin rakennuslupa muutetulle suunnitelmalle.

Osakkeenomistajan oikaisuvaatimus

********** on 28. marraskuuta 2019 hakenut oikaisua edellä mainittuun rakennuslupapäätökseen seuraavasti: Lupahakemuksessa oli myös haettu C-portaan huoneisto C72 muutettavaksi asunnoksi. C72 on mahdollista muuntaa pieneksi huoneistoksi opiskelija-asunnoksi. Talossa ja alueella on julkisia tiloja (korttelitaloja, kirjasto). Omistaja ei asu talossa eikä voi käyttää C72:a mihinkään muuhun kuin vuokraukseen. Siksi on kohtuutonta vaatia sen pysyvän monitoimitilana.

Rakennusluvanhakijan vastine

Asunto Oy Viikin Aura 1 on 30.12.2019 antanut seuraavan vastineen oikaisunhakuun: Oikaisunhakija omistaa huoneiston C72 osakkeet. Asunto Oy Viikin Aura 1 on antanut kaikille osakkailleen mahdollisuuden muutoksenhakuun. Huoneiston C72 osalta taloyhtiö puoltaa haettua oikaisua.

Päätöksen perustelut

Tontti on kaupunginvaltuuston 23.6.1999 hyväksymässä asemakaavassa (numero 10680 asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asemakaavassa on lisäksi annettu oikeus rakentaa monikäyttötilaa vähintään 200 kerrosneliömetriä. Askartelu-, kerho- ja vastaavaa yhteistilaa tulee rakentaa 1,5 % tontin kerrosalasta. Askartelu-,kerho- ja vastaavien yhteistilojen 1,5 % ylittävä osa voidaan rakennusoikeuden estämättä aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua rakennuksen käyttöönotosta muuttaa asuin- tai työhuoneeksi, kuitenkin enintään 2,0 % tontin kerrosalasta.

Ympäristöministeriön asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun asetuksen (1008/2017) 7 §:n mukaan asuinhuoneiston huoneistoalan on oltava vähintään 20 neliömetriä. Opiskelija-asunnon ala voi kuitenkin olla vähintään 16 neliömetriä, jos yhteisissä tiloissa on samassa rakennuksessa riittävät oleskelu- tai muiden toimintojen tilat.

Asetuksen perustelumuistiossa todetaan seuraavaa: Pykälässä ehdotetaan säädettävän aikaisemman sääntelyn mukaisesti, että asuinhuoneiston huoneistoalan olisi oltava vähintään 20 neliömetriä. Siitä poiketen kuitenkin opiskelija-asunnoissa voisi oma tila olla 16 neliömetrin suuruinen, kunhan yhteisillä tiloilla samassa rakennuksessa lisätään käytettävissä olevaa tilaa. Opiskelija-asunnolla tarkoitettaisiin opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavaan koulutukseen osallistuville henkilöille tarkoitettuja asuntoja.

Opiskelija-asuntoja voidaan rakentaa vain niille tonteille, jotka on asemakaavassa osoitettu opiskelija-asuntojen rakentamista varten. Nyt kyseessä oleva tontti on osoitettu normaalien asuntojen rakentamista varten ja tällöin on noudatettava normaalien asuntojen rakentamista koskevia säännöksiä.

Huoneiston C72 muuttaminen opiskelija-asunnoksi on siten voimassa olevan asemakaavan vastaista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; sekä 4) kunnalla.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n mukaan jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Asunto Oy Viikin Aura 1 hallitsee tonttia sekä omistaa sillä olevan asuinkerrostalon. Asunto Oy Viikin Aura 1 ei ole tehnyt asiassa oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksen tekijä omistaa kyseisen huoneiston C72 hallintaan oikeuttavat As Oy:n osakkeet.

Oikaisunhakija ei ole rakennuspaikan viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja tai haltija. Hän ei ole sellaisen kiinteistön omistaja tai haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. Tehty rakennuslupapäätös ei vaikuta oikaisunhakijan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi.

Oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 187 §, 192 §
Hallintolainkäyttölaki 51 §
Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 7 §

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 21.01.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • kunta
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Salla Mustonen

Lisätietojen antaja

Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218

pentti.ruuska@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Sijaintikartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Rakennuslupapäätös As Oy Viikin Aura 1
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Oikaisuvaatimus
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Rakennusluvan hakijan vastine
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.