Sääntöohjaus, hallintosäännön muuttaminen, Valtionperintöjen käyttö

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hallintosääntöön esitetään muutosta, joka liittyy valtionperintöjen käyttöön. Hallintosäännön muutoksessa toimivalta valtion perintönä saadun ja kaupungille luovutetun omaisuuden käytöstä lisätään toimialalautakunnan yleiseen toimivaltaan ja poistetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan erityisestä toimivallasta.

Kaupunginhallituksen 13.1.2014 (§ 42) tekemän päätöksen perusteella valtion perintönä kaupungille tulevien kuolinpesien varojen hakuperuste ja käyttötarkoitus on sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämät avustukset järjestöille toimintaan, jolla tuetaan sosiaali- ja terveystoimialan voimassa olevan strategiasuunnitelman toteuttamista helsinkiläisen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Hallintosäännön 18 lukuun 1 §:ään on kirjattu sosiaali- ja terveyslautakunnan erityiseen toimivaltaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, sosiaali- ja terveyslautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää valtion perintönä saaman ja kaupungille luovuttaman omaisuuden käytöstä.

Perintökaaren (40/1965) 5 luvun 1§:n mukaan perintö menee valtiolle, jollei perillisiä ole. Perintökaaren 5 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan omaisuus voidaan luovuttaa myös sille kunnalle, jossa perittävä on viimeksi asunut. Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee. Asetuksessa valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta (1257/2007) 1 §:n mukaan valtiolle perintökaaren tai Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 63 §:n nojalla tulleesta omaisuudesta tulee Valtiokonttorin ilmoittaa sille kunnalle, jossa perittävä on viimeksi asunut. Kiinteästä omaisuudesta on lisäksi tehtävä ilmoitus kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee. Valtiokonttori lähettää kunnan kirjaamoon ilmoituksen jokaisesta haettavasta kuolinpesästä heti, kun pesänhoitajalta on saatu perukirja ja tieto siitä, että valtiolle perintönä tulleessa kuolinpesässä on omaisuutta. Ilmoitusten liitteenä on osaksi valmiiksi täytetty hakemuslomake. Hakemuslomakkeessa kunnan tulee ilmoittaa jokin sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus haettavalle omaisuudelle. Valtiokonttori luovuttaa omaisuuden tähän käyttötarkoitukseen. Hallintosäännön mukaan kaupunginlakimiehen toimivaltaan kuuluu valtion perintönä saadun omaisuuden hakeminen kaupungille ja sen vastaanottaminen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 19.6.2019 (§ 213) Helsingin hyvinvointisuunnitelman painopisteet ja tavoitteet, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on Helsingissä määritelty laajasti eri toimialojen keskinäiseksi yhteistyöksi sekä yhteistyössä toteutettavaksi kolmannen sektorin ja kaupunkilaisten kanssa. Hallintosääntömuutoksessa mahdollisestaan valtionperintövaroilla Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin vastaaminen. Hallintosääntömuutoksen jälkeen kaupunginhallitus tekee päätöksen valtion perintönä kaupungille tulevien kuolinpesien hakuperusteista ja käyttötarkoituksesta. Tarkoituksena on käyttää valtionperintövaroja jatkossa myös kulttuuriavustuksiin.

Valtionperintöjen kirjanpidollinen käsittely muuttui vuoden 2019 alusta. Aiemmin valtionperinnöt olivat tasetilillä eikä niitä kirjattu tulosvaikutteisesti. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston muuttuneiden ohjeiden mukaan vuoden 2019 alusta lukien valtionperinnöt on kirjattu tuloihin ja menoihin. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä tuloutettiin taseessa olleet valtionperinnöt sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle (5 10 01). Vuoden 2020 talousarviossa valtionperinnöistä myönnettävien avustusten määrä on kirjattu talousarvion liitteeseen 1 Vuoden 2020 talousarvioon sisältyvät avustusmäärärahat ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat. Hallintosäännön muutoksen jälkeen on tarkoituksena uudistaa talousarvion kirjauskäytännöt ja valtionperinnöistä avustuksina jaettavat määrärahat osoitetaan talousarviossa. Valtionperintöinä saatavia tuloja seurataan ja tulojen perusteella arvioidaan vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä toimialalle valtionperinnöistä osoitettavien määrärahojen määrä avustuksiin. Kaupunginhallituksen yleisen toimivallan perusteella voidaan tarvittaessa osoittaa myös kesken vuoden kaupunginhallituksen erillispäätöksellä valtionperinnöistä määrärahoja toimialoille.

Hallintosääntöön esitettävät muutokset on kuvattu liitteessä 2. Ne on käsitelty sääntötyöryhmässä.

Hallintosääntöön esitettävät muutokset

Hallintosäännön 10 luvun toimialalautakunnan yleinen toimivalta 1 §:n 3 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi kohta 9 valtionperintönä saadun ja toimialalle osoitetun omaisuuden käytöstä. Hallintosäännön 18 luvun erityinen toimivalta sosiaali- ja terveystoimialalla 1§:n 1 momentin 2 kohta esitetään poistettavaksi tarpeettomana.

Kaupunginhallitus 13.01.2020 § 3

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Riikka Henriksson, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25543

Päätös tullut nähtäväksi 11.02.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.