Valtuustoaloite, Malmin lentoaseman lentotoiminnan jatkaminen kunnes alueen asemakaava on vahvistettu

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaavatilanne ja toteuttamisen aikataulu

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Malmin lentokenttä on osoitettu taajamatoimintojen aluevarausmerkinnällä sekä tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkinnällä. Alueella on säilynyt kulttuuriympäristöön liittyvä ominaisuusmerkintä. Sen sijaan aikaisemmat maakuntakaavamerkinnät Malmin lentokentästä liikennealueena, jonka toissijainen käyttötarkoitus on ollut taajamatoimintojen alue, on kumottu kokonaan. Uudenmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan toukokuussa 2017. Maakuntahallitus on päättänyt elokuussa 2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava on kuulutettu voimaan.

Helsingin yleiskaavassa (2016) Malmin lentokentän alueelle on osoitettu rakentamista lähikeskusta C3-merkinnällä ja asuntovaltainen alue A2-merkinnällä. Aluetta on yleiskaavan mukaisesti tarkoitus kehittää pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä lähipalveluiden käyttöön. Malmin lentokentän alue on Helsingin yleiskaavan (2016) tärkein uusi rakentamisalue, josta suunnitellaan ja rakennetaan 25 000 asukkaan uusi kaupunginosa. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa (kaupunginhallitus 4.6.2018) Malmin lentokentän alue kuuluu yleiskaavan ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

Em. yleiskaavaa on käsitelty hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ennen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan voimaantuloa. Hallinto-oikeus on katsonut, että maakuntakaavamääräyksen tarkoittama lentokenttätoiminta on katsottava päättyneen ja sanotussa tilanteessa maakuntakaavan mukaiseksi ensisijaiseksi maankäyttömuodon määrittelemäksi aluevarausmerkinnäksi on näin ollen tullut taajamatoimintojen alue aiemman liikennealueen sijaan. KHO:n päätöksessä Helsingin yleiskaava 2016:sta todettiin, että yleiskaavaa hyväksyttäessä on mm. ollut varmuus siitä, että valtio toimintoineen on vetäytymässä alueelta viimeistään 2020-luvun alussa. Valtion ratkaisun tarkoituksena on ollut mahdollistaa alueen osoittaminen asuinrakentamiseen. Kaavaa hyväksyttäessä on lisäksi ollut tieto siitä, että alue oli siirtymässä kaupungin hallintaan. Alueen käytön lentoliikennetoimintaan on siten voitu yleiskaavan hyväksymisestä päätettäessä katsoa päättyneen maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä tarkoitetulla tavalla, ja edellytykset alueen osoittamiselle yleiskaavassa asuinkäyttöön olivat olleet olemassa. KHO katsoi, että hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. Helsingin yleiskaava 2016 tuli voimaan joulukuussa 2018.

Kaupunkistrategiassa 2017-21 ja nykyisessä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma / Kotikaupunkina Helsinki –ohjelma) on asetettu tavoitteeksi rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa. AM–ohjelmasta päättäessään kaupunginvaltuusto totesi (22.6.2016), että tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään Malmin lentokentän alueella. Korkein hallinto-oikeus kumosi joitakin osia yleiskaavan hyväksymistä koskevasta Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikä lisää Malmin lentokentän alueen merkitystä kaupungin asuntorakentamisessa.

Alueelle on laadittu kaavarunko, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.12.2016.Tarkennettu kaavarunko on hyväksytty 11.12.2018 kaupunkiympäristölautakunnassa. Lautakunta on ohjeistanut kiinnittämään jatkosuunnittelussa erityistä huomiota alueen luontoarvojen selvittämiseen, säilyttämiseen ja vaalimiseen. Lentotoiminnan säilyttämistä ei ole edellytetty.

Asuntorakentamisen käynnistäminen edellyttää asemakaavoituksen lisäksi, esirakentamisen suunnittelun ja toteutuksen, katujen ja kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen sekä tontinluovutusprosessin ajallista limittämistä. Kaupungin tavoitteena on käynnistää rakentaminen 2020-luvun alussa kaavarunkoalueen eteläosasta Nallenrinteen ja Lento-asemankortteleiden kaava-alueilta, missä olemassa oleva katuverkko, infrastruktuuri ja joukkoliikenne ovat tehokkaasti hyödynnettävissä ja johon uusi kaupunkirakenne on luontevasti liitettävissä. Kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt 10.12.2019 Nallenrinteen tarkistetun kaavaehdotuksen, minkä jälkeen kaavaehdotus etenee vuoden 2020 alkupuolella valtuuston päätettäväksi. Lentoasemankortteleiden asemakaavaehdotus tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2020.

Suunnittelu- ja rakentamistavoitteiden hallittu limittäminen ja toteutus sekä eri rakentamisvaiheiden keskinäisten riippuvuuksien ennakointi ja koordinointi edellyttävät, että Malmin lentokentän alue otetaan kaupungin omaan hallintaan ja käyttöön suunnitellusti 1.1.2020 alkaen. Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden osalta asuntorakentamisen edellytyksenä ovat esirakentaminen, putki- ja johtosiirrot, väistöt, katu-ja infrarakentaminen, tontinvaraukset sekä talosuunnittelu. Vaiheittain vuoden 2020 aikana lentokentän alueella on suunniteltu aloitettavan mm. maakaasun runkoputken siirron valmistelut maaperätutkimuksineen ja esirakentamistöineen, koestabilointikenttien rakentaminen, uusien ajo- ja kulkureittien rakentaminen, uusien kaava-alueiden maaperä-, luonto- ja kasvillisuusselvitykset, Roihupellon ammattiopiston logistiikkakoulutuksen väistötila-alueen suunnittelun ja toteutuksen valmistelut sekä pelastuslaitosta palvelevien uusien hälytysajoreittien käyttö entisen lentokenttäalueen poikki.

Ilmailutoiminnan jatkuminen aiheuttaisi aikatauluriskin, joka toteutuessaan viivästyttäisi Malmin lentokentän alueen rakentamista ja siten vaarantaisi kaupungin kasvun kannalta tärkeän strategisen asuntotuotantotavoitteen saavuttamisen Malmin lentokentän alueella. Näin ollen kaupungin strategiset tavoitteet alueen käytöstä asuntorakentamisen tarpeisiin eivät mahdollista lentotoiminnan jatkamista alueella.

Sopimustilanne

Kiinteistölautakunta päätti 1.12.2016 vuokrata Malmin lentokenttäyhdistys ry:lle noin 39,3 ha alueen ilmailumääräyksen AGA M1-1 ja ilmailulain (864/2014) mukaista valvomattoman lentopaikan pitämistä sekä harraste- ja yleisilmailutoiminnan harjoittamista varten toistaiseksi 1.1.2017 alkaen 1 kuukauden irtisanomisajoin kuitenkin kauintaan 31.12.2019 saakka.

Allekirjoitetussa vuokrasopimuksessa ei ole mainittua määräaikaa, vaan sopimus on ollut sopimusehtojen mukaisesti irtisanottavissa 1 kk irtisanomisajoin. Yhdistyksellä olisi ollut mahdollisuus pyytää sopimusta muutettavaksi määräaikaiseksi 1.1.2017-31.12.2019 sen jälkeen, kun Yhdistys olisi maksanut sopimuksen mukaisen vakuuden. Yhdistys maksoi vakuuden kesäkuussa 2017, mutta se ei pyytänyt määräaikaisen sopimuksen tekemistä, joten sopimus jäi voimaan toistaiseksi voimassaolevana, 1 kk irtisanomisajoin. Yhdistys on jo vuokrasopimusta tehdessään tiennyt, että sopimus tulee päättymään vuoden 2019 lopulla ja siten sillä on ollut runsaasti aikaa sopeutua muuttuvaan tilanteeseen.

Tontit-yksikön päällikkö on kiinteistölautakunnan päätöksen toteuttamiseksi päättänyt 5.12.2018 irtisanoa vuokrasopimuksen päättymään 31.12.2019. Yhdistyksellä on siten ollut irtisanomispäätöksen jälkeenkin runsaasti aikaa toimintojensa alasajoon.

Irtisanomispäätöksestä tehtiin kolme oikaisuvaatimusta, jotka kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi 20.8.2019 tekemällään päätöksellä. Samalla oikaisuvaatimusasian käsittelyn yhteydessä lautakunta päätti käsittelyn kuluessa tehdyn vastaehdotuksen johdosta, ettei kaupunki tee yhdistyksen kanssa uutta vuokrasopimusta supistetusta vuokra-alueesta.

Oikaisuvaatimusten hylkäämisestä koskevasta lautakunnan päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen ja pyydetty täytäntöönpanon kieltämistä. Hallinto-oikeus on 31.12.2019 antamallaan välipäätöksellä todennut, ettei irtisanomispäätöksen täytäntöönpanolle ole estettä.

Yhdistys on nostanut kanteen kaupunkia vastaan Helsingin käräjäoikeudessa 23.12.2019. Yhdistys on samalla tehnyt turvaamistoimihakemuksen alueen hallinnan turvaamiseksi. Yhdistys vaatii kanteessaan sopimuksen kohtuullistamista ja vuokra-ajan jatkamista. Käräjäoikeus on 21.1.2020 hylännyt Yhdistyksen tekemän turvaamistoimihakemuksen kokonaisuudessaan mm. sillä perusteella, että turvaamistoimen myöntämiseen ei ole olemassa maanvuokralaissa säädettyä perustetta.

Alueen maanvuokrasopimus on kaupungin näkemyksen mukaan päättynyt 31.12.2019 ja yhdistys pitää aluetta tällä hetkellä oikeudettomasti hallinnassaan rikkoen osapuolten välillä sovittuja ehtoja. Vuokrasopimuksen jatkamiseen ei siten ole mitään edellytyksiä muun ohella, koska yhdistys on täten toiminnallaan osoittanut, ettei kaupunki voi luottaa yhdistyksen kanssa tehtävien sopimusten pitävyyteen. Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että yhdistys menettelisi toisin kuin nyt, vaikka vuokrasopimusta jatkettaisiin.

Väliaikaiskäyttö

Kiinteistölautakunnan 1.12.2016 päätöksen ja allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen perusteella kaupungilla on oikeus ottaa vuokrattu alue omaan käyttöön esim. laajoja yleisötapahtumia varten. Vuoden 2019 kesällä järjestetyt Ed Sheeran -konsertit osoittivat alueen soveltuvan erittäin hyvin vastaavien suurtapahtumien sijoituspaikaksi. Viime kesän onnistunut suurtapahtuma on jo kasvattanut alueen kysyntää vastaavien tapahtumien sijoituspaikkana. Alueen tämän hetkinen luvaton käyttö Lentokenttäyhdistyksen toimesta vaarantaa vastaavien tapahtumien järjestämisen alueella, sillä 31.12.2019 päättynyt sopimus oli laadittu siten, että kaupungin oikeudet tapahtumien järjestämiseen ovat koskeneet vuokra-aikaa, eli vuosia 2017, 2018 ja 2019. Päättyneessä vuokrasopimuksessa ei ole luonnollisestikaan sovittu kaupungille näitä oikeuksia vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin. Käytännössä yhdistyksen sopimuksenvastainen menettely estää alueen käyttöä esimerkiksi edellä mainitun kaltaisiin suurtapahtumiin. Tämä on Helsingille merkittävä imagotappio, mutta myös menetys matkailuelinkeinolle.

Väliaikaiskäytön yleissuunnitelma (päiv. 16.12.2019) on laadittu seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmassa osoitetaan mm. alueet aluerakentamisen tarpeille, uudet reittiyhteydet kentälle ja sen poikki, latureitit, virkistykseen varattavat alueet sekä kaupunkikulttuurille ja –tapahtumille varattavat alueet. Lentotoiminnan päättyminen avaa myös kaupungille mahdollisuuden osoittaa aiemmin suljetulle alueelle uutta virkistyskäyttöä Helsingin asukkaille.

Edellä mainituin perustein voidaankin todeta, että ilmailutoiminnan jatkuminen vaarantaisi kaupungin kannalta merkittävien yleisötapahtuminen järjestämisen. Lisäksi toiminnan jatkuminen sulkee pois suunnitellun muun väliaikaiskäytön, jolla alue avattaisiin kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

Korvaavat lentokentät

Harraste- ja yleisilmailun toimintaedellytysten turvaaminen on valtion vastuulle kuuluva asia. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt Helsinki-Malmin käyttäjäryhmien toiminnan jatkumista ja sijoittumista (Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille, LVM:n julkaisuja 26-2014). Selvityksessä oletetaan, että osa harrasteilmailusta siirtyisi Nummelaan, koulutuspainotteinen toiminta Hyvinkäälle ja osa toiminnasta loppuisi tai harrastajien lentotuntien määrä vähenisi. Liikenne ja viestintäministeriön selvityksen valmistumisen jälkeen uusi lentokenttä on rakenteilla Mäntsälään ja toinen lentokenttä aloittanut toimintansa Pyhtäällä. Nämä osaltaan helpottanevat harraste- ja yleisilmailun toimintamahdollisuuksia, vaikka kyseinen toiminta Malmin entisellä lentokentällä loppuu.