Palvelussuhteen päättäminen, tietohallintojohtaja

HEL 2019-012993
Asialla on uudempia käsittelyjä
14. / 107 §

Oikaisuvaatimus virkasuhteen irtisanomista koskevasta päätöksestä

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus päätti hylätä kansliapäällikön päätöksestä 17.12.2019, § 258 tehdyn oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen kansliapäällikön päätöksestä 17.12.2019, § 258, jolla kansliapäällikkö päätti irtisanoa tietohallintojohtajan virkasuhteen.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

********** on saanut päätöksen tiedoksi 18.12.2019.

Hän on tehnyt 30.12.2019 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Kuuleminen

********** varattiin mahdollisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen sekä suullisesti että kirjallisesti. Hän toimitti kirjallisen vastauksen työnantajalle 27.11.2019. Suullinen kuulemistilaisuus järjestettiin 3.12.2019.

Oikaisuvaatimuksessa esitetty vaatimukset

Oikaisuvaatimuksen mukaan kansliapäällikön päätös tulee kumota, koska se on lain vastainen, se on tehty virheellisessä järjestyksessä, eikä sitä voida pitää tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisena.

Oikaisuvaatimuksen mukaan ********** virkasuhde tulee viipymättä palauttaa ennalleen.

********** asema Helsingin kaupungin tietohallinnossa 1.5.2010 alkaen

Kaupungin määräykset ja ohjeet tietohallinnon johtamiseen liittyvistä tehtävistä ja toimivallasta:

Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen vuosien 2009 – 2013 johtosääntöjen (7 §) mukaan tietotekniikkaosaston toimialaan kuului huolehtia tietotekniikan hyödyntämisen ohjauksesta kaupungin hallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Helsingin kaupunginkanslian 1.1.2014 voimaan tulleen johtosäännön mukaan tietotekniikka- ja viestintäosaston toimialaan kuului huolehtia hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen ohjauksesta ja tietohallinnon yhteentoimivuuden kehittämisestä kaupungin hallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön (voimaan 1.6.2017, 1.3.2018, 17.4.2018) (4 luku 2 § 6 kohta) mukaan tietotekniikka- ja viestintäosaston kuului huolehtia tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen ohjauksesta ja yhteentoimivuuden kehittämisestä kaupungin toiminnassa. Osaston kuului huolehtia kaupungin tietohallinnon ohjauksesta ja kehittämisestä, ohjata kaupungin osallisuuden ja vuorovaikutuksen kehittämistä sekä huolehtia kaupungin yleisneuvonnan järjestämisestä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön (voimaan 1.7.2018, 1.2.2019 ja 1.7.2019) (4 luku 2 § 4 kohta) mukaan talous- ja suunnitteluosasto huolehtii tietohallinnon ohjauksesta.

Helsingin kaupunginkanslian 30.5.2017 voimaan tulleen toimintasäännön mukaan tietotekniikka- ja viestintäosaston tietotekniikkayksikön toimialaan kuuluivat kaupungin tietotekniikkatoiminnon kehittämisen ohjaus, kaupungin tietotekniikkaohjelman valmistelu ja toimeenpanon johtaminen, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ohjaus, kaupungin yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista vastaaminen sekä kaupungin strategisten tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen kehittäminen. Yksikön tiimit ovat ICT-kehitys ja ICT-palvelut. Tietotekniikkayksikköä johtaa tietotekniikkapäällikkö.

Helsingin kaupunginkanslian 1.6.2018, 1.8.2018, 1.1.2019, 1.2.2019 ja 1.5.2019 voimaan tulleiden toimintasääntöjen mukaan talous- ja suunnitteluosaston tietohallintoyksikön toimialaan kuuluu kaupungin tietohallinnon kokonaisohjauksen ja yhteentoimivuuden kehittäminen, tietohallinnon strateginen suunnittelu ja seuranta, tietoteknisen perusinfrastruktuurin palvelujen järjestäminen ja ylläpito, yhteisten ja strategisesti keskeisten tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen kehittäminen, yhteisten tietojärjestelmien ja tietovarastojen sovellushallinta sekä kaupunginkanslian tietohallinto ja lähituki.

Yksikön tiimit ovat tietohallinnon ohjaus, ICT-kehitys, ICT-palvelut, sovellushallinta sekä kanslian ICT. ICT-kehitys -tiimissä on hankepalvelut -alatiimi ja ohjelmistokehitys-alatiimi. Kanslian ICT -tiimissä on lähituki-alatiimi.

Tietohallintoyksikköä johtaa tietohallintojohtaja.

Helsingin kaupunginkanslian toimintasääntöjen mukaan yksiköiden päälliköt johtavat yksiköidensä toimintaa ja vastaavat siitä, että tavoitteet saavutetaan. Tavoitteet määritellään kansliatasoisesti sekä osastotasoisesti toimintasuunnitelmissa.

********** tehtävään on kuulunut johtaa edellä mainittuja toimintoja, joiden keskeisenä sisältönä on ollut kaupunkitasoinen tietohallinnon ohjaaminen ja kehittäminen.

Oikaisuvaatimuksen mukaan vain kuulemiskutsussa viitatut seikat, jotka kohdistuvat 1.6.2018 jälkeiseen virkavelvollisuuksien hoitoon voivat tulla huomioiduksi irtisanomisperustetta arvioitaessa.

********** on työskennellyt Helsingin kaupungilla 1.5.2010 alkaen seuraavasti:

Talous- ja suunnittelukeskus, tietotekniikkaosasto

Tietotekniikkapäällikkö 1.5.2010 – 31.12.2013

Kaupunginkanslia, tietotekniikka- ja viestintäosasto

Tietotekniikkapäällikkö 1.1.2014 – 16.3.2016

Tietotekniikka- ja viestintäjohtaja (avoimen viran hoitaja)

17.3.2016 – 31.1.2017

1.2.2017 – 31.5.2017

1.6.2017 – 31.5.2018

Talous- ja suunnitteluosasto

Tietohallintojohtaja 1.6.2018 –

Lukuun ottamatta ensimmäistä 3,5 vuoden jaksoa, jolloin ********** oli talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston tietotekniikkapäällikkönä (1.5.2010 – 31.12.2013) hänellä on ollut sama vakituinen tietotekniikkapäällikön virka Helsingin kaupungilla 1.1.2014 alkaen. Aikavälillä 17.3.2016 – 31.5.2018 hänet määrättiin tietotekniikka- ja viestintäjohtajan virkaan avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi. Alkaen 1.6.2018 hän palasi aiempaan tietotekniikkapäällikön virkaansa, jonka nimike kuitenkin muutettiin tietohallintojohtajaksi. Tietotekniikka- ja viestintäjohtajan viran määräaikaista hoitoa lukuun ottamatta, hän siis työskenteli samassa virassa 1.1.2014 alkaen.

Kaupungin sisäisen tarkastuksen raporttiluonnoksessa ja työnantajan tekemissä selvityksissä esiin nousseet puutteet ja laiminlyönnit ovat osin saaneet alkunsa jo aiempina vuosina, mutta jatkuneet aina kurinpitomenettelyn aloittamiseen saakka. ********** on jatkuvasti ollut kaupungilla siinä asemassa, että hänellä on täytynyt olla tieto irtisanomisen perusteena olevista seikoista sekä riippuen siitä, milloin rikkomus tai laiminlyönti on saanut alkunsa, ensin valvontavastuu ja myöhemmin huolehtimisvastuu tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Kaikki irtisanomisen perusteena olevat rikkomukset ja laiminlyönnit ovat jatkuneet irtisanomiseen saakka ja kohdistuvat ********** virkavelvollisuuksien hoitoon tietohallintojohtajan virassa.

Velvoitteiden rikkomiset ja laiminlyönnit

Helsingin kaupunginkanslian sisäisen tarkastuksen raportti

Oikaisuvaatimuksen mukaan irtisanomispäätöksen perusteena esitetyt väitteet Helnet-runkoverkon ylläpidon ja kehittämisen laiminlyönnistä perustuvat sisäisen tarkastuksen keskeneräiseen tarkastukseen, jonka loppukeskustelu tietohallintoyksikön viranhaltijoiden kanssa on ennen kurinpitomenettelyn aloittamista peruutettu ja sovittu pidettäväksi myöhemmin erikseen sovittavana ajankohtana.

Oikaisuvaatimuksessa on todettu, että keskustelu on edelleen käymättä eikä ********** ole saanut mahdollisuutta tietää ennen kurinpitomenettelyn aloittamista, miten tarkastus on tulkinnut tietohallintoyksikön viranhaltijoiden yhdessä raporttiluonnokseen antamia kommentteja.

Tarkastus tehtiin aikavälillä marraskuu 2018–2019. Tarkastusraporttiluonnokseen pyydettiin tietohallinnon vastaus 3.10.2019. ********** toimitti sisäiselle tarkastukselle tietohallinnon kommentit raporttiluonnokseen 1.11.2019. Vastauksen olisi tullut sisältää havaittujen puutteiden korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulun toimenpiteiden toteuttamiselle. Kommentit eivät sisältäneet pyydettyjä asioita. Tämä osoittaa ********** välinpitämätöntä suhtautumista hänen vastuualueellaan havaittujen puutteiden korjaamiseen.

Kommentit olivat kuitenkin työnantajan käytettävissä ja ne huomioitiin ennen ********** kuulemista ja irtisanomista koskevan päätöksen tekemistä. Jo kurinpitomenettelyn aloittamista koskevan selvityspyynnön liitteessä on todettu, että tietohallintoyksikön kommentit eivät muuta kokonaiskuvaa, joka raporttiluonnoksen perusteella muodostuu kaupungin Helnet-verkon hallinnasta ja valvonnasta. Lopullisen, 3.12.2019 päivätyn raportin sisältö myös vastaa sitä, joka toimitettiin tietohallinnon kommentoitavaksi lukuun ottamatta toimenpidesuunnitelmia, joihin puutteiden johdosta katsottiin aiheelliseksi ryhtyä.

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, joka tuottaa johdolle tietoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimivat toimialoilla, liikelaitoksissa ja tytäryhteisöissä. Tarkastuksissa arvioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta ja annetaan toimenpidesuosituksia niiden kehittämiseksi. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan säännöllisesti.

**********

Helsingin kaupungin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan kaupunginhallituksen 16.10.2015 hyväksymän ja viime vuoden loppuun saakka voimassa olleen ohjeen mukaan esimies vastaa johtamansa yksikön sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. ********** on keskeisiltä osin vastannut Helsingin kaupungin tietoliikenneverkon hallinnasta ja valvonnasta tietohallintoyksikköä johtavana tietohallintojohtajana. Sisäisen tarkastuksen raporttiluonnoksessa, joka on ollut irtisanomispäätöksen liitteenä, on kuvattu ne puutteet ja niihin liittyvät riskit, jotka tietoliikenneverkon hallinnassa ja valvonnassa on havaittu olevan.

Tietohallintojohtajan olisi tullut huolehtia siitä, että tarkastuksessa havaittuja puutteita ei pääse syntymään tai että sellaiset korjataan viivytyksettä.

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

**********

Intune-ohjelmiston hallitsematon käyttöönotto

Oikaisuvaatimuksen mukaan työnantaja ei ole yksilöinyt Intune-ohjelmiston käyttöönottoon liittyviä ********** laiminlyöntejä.

Kuulemiskutsun ja irtisanomispäätöksen liitteenä olevassa yhteenvedossa ja 2019 laaditussa FRA:n raportissa on lueteltu FRA:n tekemät havainnot, jotka koskivat Intune-ohjelmiston käyttöönottoa. Havaintojen perusteella ohjelmiston pilotointia ei ollut valmisteltu, johdettu eikä dokumentoitu, päätöstä Intunen asentamisesta ei ollut tehty, asentamista eri puhelinmalleihin ei ollut ohjeistettu ja siinä ilmeni ongelmia ja niin edelleen. Kokonaisuutena voidaan todeta, että ohjelmiston käyttöönotto toteutui täysin hallitsemattomasti ja jouduttiin lopulta keskeyttämään lisävahinkojen ja ongelmien välttämiseksi.

Tietohallintojohtajan vastuulle olisi kuulunut huolehtia siitä, että ohjelmiston käyttöönottaminen ja soveltuminen kaupungin tarpeisiin valmistellaan ja testataan huolellisesti ja testaamisesta saadut tulokset dokumentoidaan, asiasta tehdään tarvittavat päätökset ja annetaan tarvittava ohjeistus.

**********

**********

**********

**********

**********

**********

Tietoliikenneverkon kokonaisohjaamisen laiminlyönti

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupungin tietohallinnon ohjausrooli on epäselvä eivätkä kaupungin tietoliikenneverkon kokonaisohjaamisen laiminlyöntejä koskevat väitteet ole sellaisia, että ne voitaisiin katsoa yhden yksittäisen viranhaltijan virkatehtävien laiminlyönniksi tai rikkomukseksi.

Kaupunginkanslian toimintasäännön mukaan tietohallintoyksikön toimialaan kuuluvat kaupungin tietohallinnon kokonaisohjauksen ja yhteentoimivuuden kehittäminen, tietohallinnon strateginen suunnittelu ja seuranta, tietoteknisen perusinfrastruktuurin palvelujen järjestäminen ja ylläpito, yhteisten ja strategisesti keskeisten tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen kehittäminen, yhteisten tietojärjestelmien ja tietovarastojen sovellushallinta sekä kaupunginkanslian tietohallinto ja lähialuetuki.

Kuten irtisanomispäätöksen liitteessä 2 on todettu, tietohallinnon kokonaisohjaus sisältää oikeuden antaa tai valmistella toimialoja sitovia ohjeita mm. siitä, millä edellytyksillä Helnet-runkoverkkoon voidaan liittyä tai millaisia laitteita runkoverkkoliitäntään voidaan asentaa. Tällaisia ohjeita ei kuitenkaan ole annettu eikä asiaa ole valvottu, mikä on johtanut arviointiraportissa kuvattuun tilanteeseen Helnet-runkoverkon lisäksi myös koko verkon osalta. Tähän asiakokonaisuuteen liittyvät myöskin muut sisäisen tarkastuksen raportissa mainitut puutteet tietoliikenneverkon valvontaan ja hallintaan liittyen.

Kaupunkitasoisen tietoturvallisuuden ohjaus- ja kehittämistehtävän laiminlyöminen

Oikaisuvaatimuksen mukaan tietoturvan ohjaukseen liittyvää vastuuta ei ole kaupungin hallintosäännössä eikä kanslian toimintasäännössä asetettu. Oikaisuvaatimuksessa väitetään myös, että työnantaja ei ole yksilöinyt, miten kaupunkitasoista tietoturvallisuuden ohjaus- ja kehittämistehtävää on laiminlyöty.

Tietoturva tarkoittaa muun ohella niitä teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla suojataan henkilötietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että huolehditaan tietojärjestelmien ja tietoliikenteen turvallisuudesta sekä toimitilaturvallisuudesta.

Hallintosääntöön kirjataan kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestäminen, päätöksenteko- ja hallintomenettely, kaupunginvaltuuston toimintaan liittyvät asiat sekä kielellisten oikeuksien toteuttaminen.

Toimintasäännöissä määritellään hallintosääntöä yksityiskohtaisemmin viraston ja toimialan organisaatio, tehtävät ja toimivallat. Toimialan toimintasäännöstä päättää toimialajohtaja ja kaupunginkanslian toimintasäännöstä kansliapäällikkö. Toimintasäännöllä toimialajohtaja ja kansliapäällikkö delegoivat toimivaltaansa sekä määräävät johtamansa organisaation rakenteesta ja tehtävistä siltä osin kuin ne kuuluvat hänen toimivaltaansa.

Hallinto- ja toimintasäännöissä ei kuitenkaan määrätä aukottomasti ja yksiselitteisesti kaikkia osastojen ja yksiköiden toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tietoturvallisuuden ohjaaminen ja kehittäminen on osa tietohallinnon toimialaan kuuluvia osa-alueita, joita ovat: kaupungin tietohallinnon kokonaisohjauksen ja yhteentoimivuuden kehittäminen, tietohallinnon strateginen suunnittelu ja seuranta, tietoteknisen perusinfrastruktuurin palvelujen järjestäminen ja ylläpito, yhteisten ja strategisesti keskeisten tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen kehittäminen, yhteisten tietojärjestelmien ja tietovarastojen sovellushallinta sekä kaupunginkanslian tietohallinto ja lähituki.

Kaupunkitasoinen tietoturvallisuuden ohjaus- ja kehittämistehtävä on tietohallintoyksikön tehtävä.

**********

Tietohallintojohtajan olisi tullut huolehtia siitä, että tietoturvallisuustyön ohjaus ja kehittäminen järjestetään asianmukaisesti.

Kokonaisarvio

********** on ollut Helsingin kaupungin palveluksessa lähes kymmenen vuoden ajan. Vaikka hän on ollut ajoittain eri virkasuhteissa, on hän kuitenkin jatkuvasti ollut johtavassa asemassa kaupungin tietohallinnossa joko yksikön päällikkönä tai osaston johtajana. Tietotekniikkapäällikön virka hänellä on ollut yhtäjaksoisesti 1.1.2014 alkaen, johon hän myös palasi 1.6.2018 alkaen tietohallintojohtajan nimikkeellä.

Koska ********** on pitkä kokemus johtavassa asemassa Helsingin kaupungin tietohallinnossa, tulisi hänellä olla sekä syvällistä ymmärrystä että konkreettista kykyä havaita niitä vastuullaan olevia puutteita ja epäkohtia, joita sisäinen tarkastus ja kaupungin muu selvitys on nostanut esiin. Niin ikään hänellä olisi asemansa ja kokemuksensa johdosta ollut korostunut toimimisvelvollisuus puutteet havaittuaan. ********** moitittava menettely on ollut keskeisesti toimimattomuutta tilanteissa, joissa johtavassa asemassa olevalta viranhaltijalta olisi edellytetty välittömiä toimenpiteitä.

Kun otetaan huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan, ********** asema yksikön päällikkönä ja hänen virkatehtävänsä, hänen laiminlyöntinsä muodostavat erittäin laajan kokonaisuuden, joka osoittaa kyvyttömyyttä hoitaa tietohallintojohtajan virkaa sen merkityksen ja painoarvon vaatimalla tavalla.

Tietoliikenneverkko ja sen toimivuus ovat nykyään kriittisiä asioita lähes mille tahansa osalle Helsingin kaupungin toiminnasta. Valtaosa järjestelmistä ja niiden varaan rakennetuista palveluista on verkkoyhteyden varassa. Tietoliikenneverkon toimimattomuus voi lamauttaa suurimman osan kaupungin toiminnoista ja aiheuttaa henkilöturvallisuusriskejä tai rahallisia menetyksiä kaupungille. Kun kysymys on kaupungin toiminnan kannalta näin merkittävistä toiminnoista, toimintoja ohjaavalta viranhaltijalta vaaditaan erityistä huolellisuutta ja vastuullisuutta. Irtisanomispäätöksen perusteena olevat laiminlyönnit osoittavat, että ********** toiminta tietohallintojohtajana ja myöskin aiemmissa virkatehtävissä on ollut sekä välinpitämätöntä että vastuutonta ja sen johdosta kaupungin toiminnoille on aiheutunut todellisia riskejä henkilöturvallisuuden ja rahallisten menetysten muodossa.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että mitä korkeammassa asemassa viranhaltija on, sitä vastuullisempia hänelle kuuluvat virkatehtävät yleensä ovat ja sitä vähäisempi rikkomus voi antaa perusteen irtisanomiselle. Edelleen oikeuskirjallisuuden mukaan pitkään jatkuneella virkasuhteella voidaan perustella sitä, että viranhaltijan olisi tullut ymmärtää itsekin tekonsa moitittavuus. (Hirvonen – Mäkinen, Kunnallinen viranhaltija, s. 269)

Tarkoituksenmukaisuusharkinta

Kun on kyse näin vakavasta velvollisuuksien laiminlyönnistä ja siihen perustuvasta irtisanomisesta, on selvää, että toimenpide on ollut tarkoituksenmukainen.

Varoituksen antamista koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi

Oikaisuvaatimuksen mukaan koska ********** ei ole varoitettu, irtisanomispäätös on perusteeton.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen ja rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin viranhaltijalle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 5 momentin mukaan varoituksen antamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista.

Kaupungin tietohallintoa johtava viranhaltija on merkittävässä ja vastuullisessa asemassa oleva henkilö. Edellä tarkoitetut rikkomukset ja laiminlyönnit ovat olleet niin vakavia, pitkään jatkuneita ja vaikuttaneet ********** virkasuhteen hoitoon niin olennaisesti, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus. Ottaen huomioon tietohallintojohtajan vastuullinen asema ja riski laiminlyöntien jatkumisesta, jonka työnantaja ottaisi, jos sama henkilö edelleen hoitaisi tietohallintojohtajan virkaa, työnantajalta ei tällaisessa tilanteessa voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, vaikka ********** ei ole aiemmin varoitettu.

Muuhun virkasuhteeseen sijoittamista koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi

Oikaisuvaatimuksen mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 4 kohdan mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Mainittu selvittämisvelvollisuus tulee lähinnä kysymykseen niissä tapauksissa, kun viranhaltija ei enää kykene selviytymään työtehtävistään hänen työntekoedellytyksissään tapahtuneiden muutosten vuoksi tai kun on kyse taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvasta irtisanomisesta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 5 momentin mukaan selvittelyä ei tarvitse suorittaa, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudelta edellyttää virkasuhteen jatkamista. Kyseisessä tapauksessa irtisanomisen perusteena on niin vakavia virkasuhteeseen liittyviä rikkomuksia ja laiminlyöntejä, ettei työnantajalta kohtuudella voi edellyttää virkasuhteen jatkamista, joten selvittelyä toiseen virkaan sijoittamisesta ei tarvitse suorittaa.

Lainsäädäntö

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (KvHL) 17 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

KvHL:n 35 §:n 1 momentin mukaan työantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

KVhL:n 35 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

KVhL:n 35 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.

KVhL:n 35 §:n 5 momentin mukaan, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 (varoituksen antaminen) ja 4 (selvittely toiseen virkaan sijoittamisesta) momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.

KVhL:n 43 §:n mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Yhteenveto

********** on tietohallintojohtajana laiminlyönyt olennaisia virkatehtäviinsä kuuluvia velvollisuuksiaan edellä kerrotulla tavalla. Ottaen huomioon hänen asemansa johtavana viranhaltijana sekä hänen kokemuksensa ja osaamisensa, on hänen laiminlyöntinsä katsottava olleen erityisen moitittavia.

Kaupungilta ei voida tässä tilanteessa kohtuudella edellyttää ********** palvelussuhteen jatkamista, joten irtisanomisen edellytyksenä ei ole, että ********** olisi ensin varoitettu tai että hänen siirtämistään toiseen virkasuhteeseen olisi selvitetty.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kansliapäällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Kansliapäällikön päätös ei ole lainvastainen eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se on tarkoituksenmukainen. ********** oikaisuvaatimus tulee näin ollen perusteettomana hylätä.

Sulje

Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 17.12.2019 § 258

Päätös

Kansliapäällikkö päätti irtisanoa tietohallintojohtaja ********** virkasuhteen.

Päätöksen perustelut

Tietohallintojohtaja johtaa Helsingin kaupungin tietohallintoa. ********** ei ole huolehtinut hänelle kuuluvista tehtävistä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hän on rikkonut ja laiminlyönyt virkasuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteita niin vakavalla tavalla, että työnantajalla on asiallinen ja painava syy päättää palvelussuhde irtisanomalla hänet.

Irtisanomiseen johtaneet syyt ilmenevät päätöksen liitteenä olevasta Kurinpitomenettelyn aloittaminen -lomakkeesta ja sen liitteistä seuraavin muutoksin:

Työantaja on tekemiensä selvitysten ja kuulemisen perusteella päätynyt siihen, että ********** syyksi ei ole katsottava häiriönhallintamallin ja O365-lisenssien hankinnan ja käyttöönoton osalta esitettyjä puutteita.

Edellä mainittuja asioita koskevat asiakirjat sekä virheelliseksi todettu tehtäväkuva, on poistettu lomakkeen liitteistä.

Kuuleminen

********** on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen sekä suullisesti että kirjallisesti. Hän on toimittanut kirjallisen vastauksen työnantajalle 27.11.2019. Suullinen kuulemistilaisuus järjestettiin 3.12.2019.

********** palvelussuhteet ja tehtävät Helsingin kaupungilla

********** on työskennellyt Helsingin kaupungilla 1.5.2010 alkaen seuraavasti:Talous- ja suunnittelukeskus, tietotekniikkaosastoTietotekniikkapäällikkö 1.5.2010 – 31.12.2013Kaupunginkanslia, tietotekniikka- ja viestintäosastoTietotekniikkapäällikkö 1.1.2014 – 16.3.2016Tietotekniikka- ja viestintäjohtaja (avoimen viran hoitaja)17.3.2016 – 31.1.20171.2.2017 – 31.5.20171.6.2017 – 31.5.2018Talous- ja suunnitteluosastoTietohallintojohtaja 1.6.2018 – edelleen

Tietohallintojohtajan tehtävät ja vastuut johdetaan Helsingin kaupungin hallintosäännöstä, kaupunginkanslian toimintasäännöstä, talousarvion noudattamisohjeista sekä kaupunginkanslian toimintasuunnitelmista, sekä näitä edeltäneistä vastaavista asiakirjoista. Tietohallintojohtaja vastaa esimiehenä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston tietohallintoyksikön toiminnasta, toiminnan ohjaamisesta ja valvonnasta. Aiemmin hän on toiminut talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolla tietotekniikkapäällikkönä (osastopäällikkö), kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastolla tietotekniikkapäällikkönä (yksikön päällikkö) ja vs./va. tietotekniikka- ja viestintäjohtajana (osastopäällikkö) vastaten kyseisten toimintayksiköiden toiminnasta.

********** on palvelussuhteidensa aikana ollut yhtäjaksoisesti osastopäällikkönä tai yksikön päällikkönä. Hänen johtamiensa toimintojen toimialaan on johtosääntöjen, hallintosääntöjen ja toimintasääntöjen mukaan kuulunut huolehtia tietotekniikan hyödyntämisen ohjauksesta kaupunginhallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti, tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen ohjauksesta ja yhteentoimivuuden kehittämisestä kaupungin toiminnassa, kaupungin tietohallinnon ohjauksesta ja kehittämisestä, kaupungin tietotekniikkatoiminnon kehittämisen ohjaamisesta, kaupungin tietotekniikkaohjelman valmistelun ja toimeenpanon johtamisesta, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ohjaamisesta, kaupungin yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista vastaamisesta sekä kaupungin strategisten tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen kehittämisestä sekä kaupungin tietohallinnon kokonaisohjauksen ja yhteentoimivuuden kehittämisestä, tietohallinnon strategisesta suunnittelusta ja seurannasta, tietoteknisen perusinfrastruktuurin palvelujen järjestämisestä ja ylläpidosta, yhteisten ja strategisesti keskeisten tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen kehittämisestä, yhteisten tietojärjestelmien ja tietovarastojen sovellushallinnasta sekä kaupunginkanslian tietohallinnosta ja lähituesta.

********** on johtanut edellä mainittuja toimintoja, joiden keskeisenä sisältönä on kaikkina vuosina ollut kaupunkitasoinen tietohallinnon ohjaaminen ja kehittäminen.

Velvoitteiden rikkomiset ja laiminlyönnit

Kurinpitomenettelyn aloittaminen -lomakkeesta ja sen liitteistä ilmenevät ********** rikkomukset ja laiminlyönnit ovat tulleet työnantajan tietoon syksyllä 2019, kun kaupungin sisäinen tarkastus on antanut loppuraporttiluonnoksen Helnet-tietoliikenneverkon tilanteesta. Tässä yhteydessä työnantaja on tehnyt jatkoselvitystyötä, jonka kautta työnantajan tietoon on tullut muita vakavia laiminlyöntejä, jotka liittyvät tietotekniikan perusinfrastruktuurin palveluiden järjestämiseen.

Kyseisissä asiakokonaisuuksissa viranhaltija on osoittanut siinä määrin vakavia puutteita johtamansa toimintakokonaisuuden valvonnassa ja seurannassa ja sitä koskevan vastuun kannossa, että työnantaja on menettänyt luottamuksen hänen toimintaansa. Kaupungin tekemissä selvityksissä ilmi tulleet puutteet, rikkomukset ja laiminlyönnit ovat jatkuneet useiden vuosien ajan. ********** ei ole huolehtinut siitä, että hänen johtamiensa toimintojen tehtävät tulevat suoritettua.

Ottaen huomioon, että ********** on ollut Helsingin kaupungin palveluksessa vastuullisissa ja itsenäisissä esimiestehtävissä 1.5.2010 alkaen ja hänen virkasuhteensa kaupunkiin on jatkunut pitkään, olisi hänen myös itse tullut ymmärtää asemaansa liittyvät valvonta- ja huolehtimisvastuut. Kun korkeassa ja vastuullisessa asemassa olevien viranhaltijoiden kohdalla jo vähäisemmätkin rikkomukset voivat antaa perusteen irtisanomiselle, on tietohallintojohtajan laiminlyönneistä ja rikkomuksista muodostuva kokonaisuus siinä määrin laaja ja painava, ettei edellytyksiä virkasuhteen jatkamiselle ole olemassa.

Irtisanomisen syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettu huomioon sekä työnantajan että viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Varoituksen antamista ja muuhun virkasuhteeseen sijoittamista koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen ja rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin viranhaltijalle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 5 momentin mukaan varoituksen antamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista.

Kaupungin tietohallintoa johtava viranhaltija on merkittävässä ja vastuullisessa asemassa oleva henkilö. Edellä tarkoitetut rikkomukset ja laiminlyönnit ovat olleet niin vakavia, pitkään jatkuneita ja vaikuttaneet ********** virkasuhteen hoitoon niin olennaisesti, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus. Ottaen huomioon tietohallintojohtajan vastuullinen asema ja riski laiminlyöntien jatkumisesta, jonka työnantaja ottaisi, jos sama henkilö edelleen hoitaisi tietohallintojohtajan virkaa, työnantajalta ei tällaisessa tilanteessa voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, vaikka häntä ei ole aiemmin varoitettu.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 4 kohdan mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Mainittu selvittämisvelvollisuus tulee lähinnä kysymykseen niissä tapauksissa, kun viranhaltija ei enää kykene selviytymään työtehtävistään hänen työntekoedellytyksissään tapahtuneiden muutosten vuoksi tai kun on kyse taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvasta irtisanomisesta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 5 momentin mukaan selvittelyä ei tarvitse suorittaa, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudelta edellyttää virkasuhteen jatkamista. Kyseisessä tapauksessa irtisanomisen perusteena on niin vakavia virkasuhteeseen liittyviä rikkomuksia ja laiminlyöntejä, ettei työnantajalta kohtuudella voi edellyttää virkasuhteen jatkamista, joten selvittelyä toiseen virkaan sijoittamisesta ei tarvitse suorittaa.

Irtisanomisaika

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 40 §:n ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti työnantajan irtisanoessa viranhaltijan, virkasuhteen irtisanomisaika on neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksittä yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tiedoksi. ********** palvelussuhde Helsingin kaupunkiin on jatkunut keskeytyksittä 1.5.2010 alkaen, joten irtisanomisaika on neljä kuukautta.

********** ei ole työntekovelvollisuutta eikä -oikeutta irtisanomisaikana.

Kaupungin määräykset ja ohjeet tietohallinnon johtamiseen liittyvistä tehtävistä ja toimivallasta

Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen vuosien 2009 - 2013 johtosääntöjen (7 §) mukaan tietotekniikkaosaston toimialaan kuului huolehtia tietotekniikan hyödyntämisen ohjauksesta kaupunginhallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Helsingin kaupunginkanslian 1.1.2014 voimaan tulleen johtosäännön mukaan tietotekniikka- ja viestintäosaston toimialaan kuului huolehtia hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen ohjauksesta ja tietohallinnon yhteentoimivuuden kehittämisestä kaupunginhallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta.

Helsingin kaupungin 1.6.2017, 1.3.2018, 17.4.2018 voimaan tulleiden hallintosääntöjen (4 luku 2 § 6 kohta) mukaan tietotekniikka- ja viestintäosaston kuului huolehtia tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen ohjauksesta ja yhteentoimivuuden kehittämisestä kaupungin toiminnassa. Osaston kuului huolehtia kaupungin tietohallinnon ohjauksesta ja kehittämisestä, ohjata kaupungin osallisuuden ja vuorovaikutuksen kehittämistä sekä huolehtia kaupungin yleisneuvonnan järjestämisestä.

Helsingin kaupungin 1.7.2018, 1.2.2019 ja 1.7.2019 voimaan tulleiden hallintosääntöjen (4 luku 2 § 4 kohta) mukaan talous- ja suunnitteluosasto huolehtii tietohallinnon ohjauksesta.

Helsingin kaupunginkanslian 30.5.2017 voimaan tulleen toimintasäännön mukaan tietotekniikka- ja viestintäosaston tietotekniikkayksikön toimialaan kuuluivat kaupungin tietotekniikkatoiminnon kehittämisen ohjaus, kaupungin tietotekniikkaohjelman valmistelu ja toimeenpanon johtaminen, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ohjaus, kaupungin yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista vastaaminen sekä kaupungin strategisten tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen kehittäminen. Yksikön tiimit ovat ICT-kehitys ja ICT-palvelut. Tietotekniikkayksikköä johtaa tietotekniikkapäällikkö.

Helsingin kaupunginkanslian 1.6.2018, 1.8.2018, 1.1.2019, 1.2.2019 ja 1.5.2019 voimaan tulleiden toimintasääntöjen mukaan talous- ja suunnitteluosaston tietohallintoyksikön toimialaan kuuluvat kaupungin tietohallinnon kokonaisohjauksen ja yhteentoimivuuden kehittäminen, tietohallinnon strateginen suunnittelu ja seuranta, tietoteknisen perusinfrastruktuurin palvelujen järjestäminen ja ylläpito, yhteisten ja strategisesti keskeisten tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen kehittäminen, yhteisten tietojärjestelmien ja tietovarastojen sovellushallinta sekä kaupunginkanslian tietohallinto ja lähituki.

Yksikön tiimit ovat tietohallinnon ohjaus, ICT-kehitys, ICT-palvelut, sovellushallinta sekä kanslian ICT. ICT-kehitys -tiimissä on hankepalvelut -alatiimi ja ohjelmistokehitys-alatiimi. Kanslian ICT -tiimissä on lähituki-alatiimi.

Tietohallintoyksikköä johtaa tietohallintojohtaja.

Helsingin kaupunginkanslian toimintasääntöjen mukaan yksiköiden päälliköt johtavat yksiköidensä toimintaa ja vastaavat siitä, että tavoitteet saavutetaan. Tavoitteet määritellään kansliatasoisesti sekä osastotasoisesti toimintasuunnitelmissa.

********** toi kirjallisessa vastauksessaan sekä kuulemistilaisuudessa aiheellisesti esiin, että kuulemiskutsun liitteenä oli virheellinen tehtäväkuva. Helsingin kaupunki käyttää johdon kokonaispalkkajärjestelmää.

********** on toiminut johtavana viranhaltijana tietotekniikka- ja viestintäjohtajana 17.3.2016-31.5.2018 sekä yksikön päällikkönä, tietohallintojohtajana 1.6.2018 alkaen ja kuulunut siten johdon kokonaispalkkajärjestelmään. Kokonaispalkkajärjestelmään kuuluvat tehtävät arvioidaan HAY – vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen. HAY-järjestelmässä ei laadita erillisiä tehtäväkuvauksia.

Vuoden 2019 talousarvion noudattamisohjeissa todetaan, että kaupunginkanslian tietohallinto huolehtii kaupungin tietohallinnon kokonaisohjauksesta ja yhteentoimivuuden kehittämisestä. Toimialojen ja liikelaitosten tietohallinnot huolehtivat tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisestä, tietosuojasta ja tietoturvasta kukin omalla toimialallaan kaupungin linjauksia noudattaen.

Lainsäädäntö

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (KvHL) 17 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

KvHL:n 35 §:n 1 momentin mukaan työantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

KVhL:n 35 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

KVhL:n 35 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.

KVhL:n 35 §:n 5 momentin mukaan, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 (varoituksen antaminen) ja 4 (selvittely toiseen virkaan sijoittamisesta) momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.

KVhL:n 43 §:n mukaan ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Toimivalta

Hallintosäännön 12 luvun 1 §:n mukaan kansliapäällikkö ottaa palvelukseen kaupunginkanslian viranhaltijat ja työntekijät. Vakinaiseen palvelussuhteeseen ottava päättää palvelussuhteen päättymisestä.

Lisätiedot

Kati Laaksonen, kaupunginasiamies, puhelin: 310 36118

kati.laaksonen@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 25.02.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Kati Laaksonen, kaupunginasiamies, puhelin: 09 310 36118

kati.laaksonen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Irtisanomispäätös
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. SRS 191118 Selvityspyyntö (002)
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
4. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
5. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
6. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
7. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
8. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
9. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
10. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
11. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
12. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
13. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
14. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
15. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
16. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
17. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
18. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
19. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
20. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
21. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
22. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
23. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
24. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
25. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
26. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
27. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
28. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.
29. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 7 k.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.