Liikennebarometri 2019

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tutkimuksessa kysyttiin Helsingin asukkailta ja yritysten edustajilta Helsingin liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikkumiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kysyttiin tietoja vastaajan henkilökohtaisesta liikkumisesta ja taustatietoja tilastollista luokittelua varten.

Haastatelluista Helsingin asukkaista enemmistö (57 %) on sitä mieltä, että liikennejärjestelmän toimivuus kokonaisuutena on melko hyvä. Yritysten edustajista lähes puolet (44 %) piti liikennejärjestelmän toimivuutta kohtalaisena. Tyytyväisimpiä oltiin joukkoliikenteen toimivuuteen, jalankulkijoiden olosuhteisiin sekä liikennejärjestelyiden selkeyteen. Tyytyväisyys parani erityisesti pyöräliikenteen olosuhteiden osalta. Eniten huonoja arvosanoja keräsi pysäköinti keskustassa ja toiseksi eniten autoliikenteen sujuminen.

Asukkaista joka neljäs ja yritysten edustajista noin 40 % käyttää taksia tai muita vastaavia kuljetuspalvelua vähintään kerran kuukaudessa. Seuraavan 12 kuukauden aikana taksipalveluiden vähennysaikeita on hieman enemmän kuin lisäämisaikeita.

Taustaa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Helsingin asukkaat sekä yrityselämän edustajat arvioivat kaupungin liikennejärjestelmää ja sen osa-alueita. Tutkimus tehtiin nyt kymmenennen kerran ja se on toteutettu pääosin samalla tavalla kuin vuosina 1996–2016 tehdyt tutkimukset. Aikaisemmasta poiketen tutkimus tehtiin nyt syksyllä kevään sijaan, ja sen otoskokoa kasvatettiin kaksinkertaiseksi. Tämän vuoden tutkimuksessa kysyttiin uusina asioina henkilöauton, taksin ja muiden liikkumispalveluiden sekä työmatkaliikkumisen etuuksiin liittyviä kysymyksiä.

Tutkimuksen toteutti ISS-Otantatutkimus Oy puhelinhaastatteluna syys–lokakuussa 2019. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Helsingin kaupungin 18–74-vuotias väestö ja Helsingissä toimivat yritykset. Asukkaiden otoksessa (n=1807) virhemarginaali on päätulosten kohdalla enimmillään ± 2,3 %-yksikköä ja yritysedustajien otoksessa (n=200) noin ± 6,9 %-yksikköä.

Tutkimuksen raportti löytyy liitteenä.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksen tulosten perusteella asukkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä Helsingin liikenteeseen. Liikennejärjestelmän toimivuutta kartoitettiin kahdeksalla osa-alueella. Näistä kuusi oli sellaisia, joita yli puolet vastaajista piti tasoltaan erittäin tai melko hyvänä. Parhaan arvion sai joukkoliikenteen toimivuus, jota 83 % piti erittäin tai melko hyvänä. Muut viisi olivat jalankulkuolosuhteet (hyvien osuus 81 %), liikennejärjestelyjen selkeys (67 %), koko liikennejärjestelmä (61 %), pysäköintimahdollisuudet keskustan ulkopuolella (57 %) sekä pyöräliikenteen liikkumisolosuhteet (51 %).

Autoliikenteen sujuminen sai asukkailta useimmiten kohtalaisen arvion (40 %), 36 % piti autoliikenteen sujumista hyvänä tai melko hyvänä. 31 % vastaajista arvioi autojen pysäköintimahdollisuudet keskustassa kohtalaiseksi ja 31 % melko huonoksi.

Yritysten edustajien vastaukset olivat pääasiallisesti samansuuntaisia, mutta hieman kielteisempiä kuin asukkailla. Enemmistö oli tyytyväisiä viiteen osa-alueeseen. Parhaan arvion saivat jalankulkuolosuhteet, joita 83 % yritysvastaajista piti niitä erittäin tai melko hyvänä. Muut neljä olivat joukkoliikenteen toimivuus (hyvien osuus 72 %), pyöräliikenteen liikkumisolosuhteet (63 %), pysäköintimahdollisuudet keskustan ulkopuolella (54 %) sekä liikennejärjestelyiden selkeys (51 %).

Liikennejärjestelmän toimivuus kokonaisuutena ja autoliikenteen sujuvuus saivat yritysten edustajilta useimmiten kohtalaisen arvion. Asukkaiden tapaan eniten parannettavaa nähtiin keskustapysäköinnissä, jolle 45 % yritysvastaajista antoi arvosanan melko huono tai erittäin huono.

Helsingin liikennepolitiikan yhtenä tavoitteena on joukkoliikenteen suosiminen. Asukkaista 90 % ja yritysten edustajista noin 68 % puolsi tätä tavoitetta voimakkaasti tai jonkin verran.

Kun vertaillaan myönteisten, kohtalaisten ja kielteisten arvioiden määriä vuoden 2016 tutkimukseen, ovat sekä asukkaiden että yritysten edustajien kokemukset pyöräilyolosuhteista parantuneet selvästi. Joukkoliikenteen suosiminen liikennepolitiikan tavoitteena puolestaan koettiin edelleen tärkeänä, mutta siihen suhtauduttiin molemmissa vastaajaryhmissä aikaisempaa jonkin verran kielteisemmin.

Noin joka toisella asukkaalla on mahdollisuus käyttää henkilöautoa henkilökohtaisiin matkoihinsa aina tai lähes aina. Viimeisen 12 kuukauden aikana asukkaat arvioivat henkilöauton käyttönsä enemmän vähentyneen (19 %) kuin lisääntyneen (8 %). Valtaosa (70 %) arvioi käytön pysyneen ennallaan. Seuraavan 12 kuukauden aikana auton käytön vähennysaikeita (11 %) on myös hieman enemmän kuin lisäämisaikeita (6 %). Sekä käytön lisäämis- että vähentämisaikeita on eniten nuorten 18–24-vuotiaiden keskuudessa.

Asukkaista joka neljäs käyttää taksia tai muuta vastaavaa kuljetuspalvelua vähintään kerran kuukaudessa ja suurin osa (51 %) muutamia kertoja vuodessa. Viimeisen 12 kuukauden aikana käytön arvioitiin enemmän vähentyneen (20 %) kuin lisääntyneen (7 %). Taksipalveluiden käyttö on yleisintä miesten, alle 35-vuotiaiden ja kantakaupungissa asuvien keskuudessa. Seuraavan 12 kuukauden aikana valtaosa arvioi taksipalveluiden käyttönsä pysyvän ennallaan (86 %). Taksinpalveluiden käytön vähennysaikeita on hieman enemmän kuin lisäämisaikeita, eniten nuorilla (18–24-vuotiailla).

Yritysten edustajista noin 40 % käyttää työssään taksia tai muuta vastaavaa kuljetuspalvelua vähintään kerran kuukaudessa. Viimeisen 12 kuukauden aikana käytön arvioitiin enemmän vähentyneen (23 %) kuin lisääntyneen (3 %). 88 % yritysten edustajista arvioi käytön pysyvän ennallaan ja noin joka kymmenes arvioi käytön vähenevän seuraavan 12 kuukauden aikana.

Yli 60 prosentilla yrityksistä on jokin työmatkaliikkumiseen liittyvä etuus, tavallisimmin työsuhdeauto (55 %) tai yhteiskäyttöauto työasiamatkojen tekemiseen (18 %). Pyörällä kulkemiseen liittyvät etuudet ovat vielä verrattain harvinaisia. Joissain yrityksissä on käytössä yhteiskäyttöpyörä työmatkojen tekemiseen (8 %), kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöetuus (6 %), työsuhdepyörä (6 %) tai uuden pyörän hankintaetuus (3 %).

Hieman alle puolet (45 %) asukkaista piti liikennesuunnittelijoiden yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa asukkaiden suuntaan riittävänä tai jossain määrin riittävänä, 49 % piti sitä ainakin jossain määrin riittämättömänä. Yritysten edustajista 68 % piti liikennesuunnittelijoiden yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa ainakin jossain määrin riittämättömänä.

Päätös tullut nähtäväksi 11.02.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §