Oikaisuvaatimus, rakennuslupa 19.12.2019 § 682, LP-091-2019-04517

HEL 2020-000471
Asialla on uudempia käsittelyjä
14. / 26 §

Naapurin oikaisuvaatimus kahden omakotitalon rakennusluvasta

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön lupa-arkkitehdin 19.12.2019 § 682 tekemästä päätöksestä.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Päätöksen perustelut

Omakotitalo A on sijoitettu asemakaavan mukaisesti neljän metrin päähän oikaisuvaatimuksen tekijöiden omistaman tontin rajasta. Asemakaavassa eikä missään säännöksessä määritellä omakotitalon sisäänkäynnin ja parvekkeen sijoittamispaikkaa rakennuksessa.

Parvekkeen etuseinämä on omakotitalon kulman sisäänvedon johdosta 4,8 metrin päässä oikaisuvaatimuksen tekijöiden tontin rajasta. Omakotitalon sisäänkäynti sijoittuu parvekkeen alle siten, että sisäänkäyntiovi on 6,8 metrin päässä naapuritontin rajasta. Parvekkeen koko on asemakaavan määräyksen mukaisesti 3 neliömetriä. Asemakaavamääräyksen mukaan parveke saa olla pituudeltaan enintään 1/4 julkisivun pituudesta eli tässä tapauksessa 1,3 metrin levyinen, kun se suunnitelmassa on 1,55 metrin levyinen. Poikkeaminen parvekkeen leveyttä koskevasta kaavamääräyksestä on vähäinen. Omakotitalon sisäänkäynnin ja parvekkeen sijoitus esitettyyn paikkaan ei tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuta naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Tontti on asemakaavassa erillispientalojen korttelialuetta, eikä asemakaavassa ole rajoitettu rakennusten lukumäärää tontilla. Kahden omakotitalon rakentaminen tontille on siten asemakaavan mukaista. Tontin rakennusoikeutta ei ylitetä.

Oikaisuvaatimuksen alainen rakennuslupapäätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön lupa-arkkitehti on ********** hakemuksesta 19.12.2019 § 682 tekemällään päätöksellä myöntänyt rakennusluvan omakotitalon purkamiseen ja kahden kaksikerroksisen omakotitalon rakentamiseen 34. kaupunginosan korttelin 68 tontille 34, Saarnaajantie 16b.

Naapurin oikaisunhaku

Rajanaapuritontin Saarnaajantie 14b omistajat ********** ovat säädetyssä ajassa 10.1.2020 tehneet oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja lupajaostolle. Oikaisuvaatimuksessa todetaan seuraavaa.

A-rakennuksen sisäänkäynnin ja parvekkeen sijoittaminen rakennuksen pohjois-/itä-nurkkaukseen muodostaa merkittävimmän haitan naapureille ja kyseinen toteutusratkaisu tulee muuttaa siirtämällä sisäänkäynti ja parveke pohjois-/länsinurkkaukseen. Rakennukseen kulkeminen ja rakennuksesta poistuminen sekä liikenne autopaikalle keskittyvät kaikkien kolmen naapuritontin (tonttinumerot 15, 26, 35) yhteiseen nurkkaukseen ja kaikki kulkeminen A-rakennukseen tapahtuu lisäksi pitkin tontin 15 eteläreunaa kapeata kulkukaistaa käyttäen.

Rakennuksen toisen kerroksen pohjois-/itänurkkaukseen suunniteltu parveke avautuu suoraan tonttien 15, 26 ja 35 pihoille eikä rakennusluvassa mainitut istutuslisäykset poista parvekkeesta naapuritonteille aiheutuvaa haittaa. Rakennuksen 2. kerroksen tasolle ulottuvat istutukset tulisivat aiheuttamaan huomattavaa lisävarjostusta tonteille 15, 26 ja 35 eivätkä istutukset poista suoraa näkyvyyttä parvekkeelta naapuritonteille. Tontin 35 terassi-/grilli-/keinualue ("kesäpiha") sijaitsee aivan tonttien 34 ja 35 välisen rajalinjan vieressä ja ko. alueelle on etäisyyttä ainoastaan 4 metriä A-rakennuksen seinälinjasta. "Kesäpihan" käytettävyyden voi unohtaa jos rakennushanke toteutetaan lupapiirustusten mukaisesti.

Kahden erillisen rakennuksen rakentaminen tontille 34 johtaa muiden Saarnaajantien eteläpuolen jälleenrakennuskauden tonttien omistajat eriarvoiseen kohteluun rakennusoikeuden osalta, koska osalla Saarnaajantien eteläpuolen tontinomistajista on asemakaavan mukaan lupa rakentaa omistamansa tontin vielä rakentamattomalle takaosalle vain yksi asuinrakennus. Rakennusoikeuteen liittyvää tontinomistajien eriarvoista kohtelua ei voi hyväksyä.

Rakennusluvanhakijan vastine oikaisunhakuun

Rakennusluvan hakijoiden asiamies on 21.1.2020 antanut vastineen naapureiden oikaisunhakuun. Vastineessa todetaan seuraavaa:

-naapurin oikaisuvaatimus on saman sisältöinen kuin heidän huomautuksensa rakennusluvan hakuvaiheen naapurikuulemisessa, mutta he hakevat nyt muutosta vain A-rakennuksen sisäänkäynnin ja parvekkeen sijaintiin, joiden he kokevat loukkaavan heidän yksityisyyttä ulko-oleskelualueellaan

-olemme käyneet keskustelua naapurin kanssa ja olemme esittäneet lisättäväksi näköesteseinäkkeitä pääsisäänkäynnin ja parvekkeen sille sivulle, joka on naapurin suuntaan; tämä ei ole tyydyttänyt heitä, vaan he haluavat rakennusta muutettavan niin, että sisäänkäynti ja parveke sijaitsevat talon vastakkaisella puolella

-olemme suunnitteluvaiheessa tutkineet eri vaihtoehtoja ja todenneet, että esitetyllä tontin käytön ratkaisulla olemme tonttimme sisällä saaneet A- ja B-rakennuksille toiminnallisesti parhaan ratkaisun, jossa huomioitu kulkuyhteydet, autojen pysäköinti sekä viihtyisyyttä, yksityisyyttä ja ilmansuuntia huomioivan ulko-oleskelun; samoin ahtaalla tontilla oli huomioitava rakennusten välinen paloetäisyys

-emme voi ottaa kantaa naapurin huomautuksen viimeisen kappaleen asiaa, onko eriarvoisesti kohdeltu
naapureita asuinrakennuspaikkojen määrässä; voimassa oleva asemakaava ei estä esitettyä ratkaisua

-suunnitteluratkaisumme ei ole muiltakaan osin voimassa olevan asemakaavan vastainen

Asemakaava

Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 24.10.2007 hyväksymä asemakaava numero 11570. Asemakaavassa tontti on merkitty kaksikerroksisten enintään 7 metriä korkeiden erillispientalojen korttelialueeksi (AO II). Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 metriä. Parveke saa olla pituudeltaan enintään 1/4 julkisivunpituudesta. Parvekkeiden enimmäiskoko on 3 m2. Kerrosalasta saa rakentaa 60 prosenttia yhteen kerrokseen. Autopaikkavaatimus on 1 ap/130 k-m2.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 18.02.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • kunta
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Aarno Alanko

Lisätietojen antaja

Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218

pentti.ruuska@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Sijaintikartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Asemakaava
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Oikaisuvaatimus 10.1.2020, liite, päätös 19.12.2019
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Oikaisuvaatimus 10.1.2020
Liitettä ei julkaista internetissä.
5. Vastine oikaisunhakuun
Liitettä ei julkaista internetissä.
6. Asemapiirustus
Liitettä ei julkaista internetissä.
7. Julkisivupiirustus
Liitettä ei julkaista internetissä.
8. Leikkauspiirustus
Liitettä ei julkaista internetissä.
9. Pohjapiirustus
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.