Asemakaavan muutos, nro 12709, Laajasalo, Hämeenapajantie, Puhuritie ja Puuskakuja

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

• 29.3.2022 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12709 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin 49223 tontteja 1, 2 ja 3, korttelin 49224 tontteja 3, 4, 5, 6, 9, 11, 15 ja 18, korttelin 49225 tontteja 13, 14 ja 15, korttelin 49239 tontteja 1, 3, 4, 8 ja 9, korttelin 49240 tontteja 4, 5 ja 6 ja katu- ja lähivirkistysalueita sekä venesatamaa.

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

• kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

Asunto Oy La Jolla: 639 €

********** 639 €

Asunto Oy Helsingin Villa Meriapaja: 639 €

Rikala Company Oy: 639 €

Asunto Oy Helsingin Hämeenapajanranta: 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 639 €

********** 2 500 €

********** 2 500 €

Asunto Oy Puuskaniementie 11: 2 500 €

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee osaa Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan varsien kiinteistöistä ja kaupungin omistuksessa olevaa lähivirkistysaluetta. Alue sijaitsee Laajasalon Jollaksessa. Tonttitehokkuuden nostoa tarjottiin kaikille alueen yksityisille kiinteistönomistajille. Kaavamuutoksessa ovat mukana vain sitä hakeneet. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaava-alueen tonttien sekä Puhuritien eteläpuolisen nykyisen VL-alueen täydennysrakentamisen olevaan ympäristöön sopivalla asuinrakentamisella ja turvaa metsä- ja puustoisen verkoston yhteyden Laajasalon Jollaksessa.

Kaavaratkaisu on tehty, koska Laajasalon Jollaksen täydennysrakentaminen on tullut ajankohtaiseksi yleiskaava 2016:n myötä ja sitä on toivottu kiinteistöjen omistajien taholta.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan yleiskaava 2016 mukaisuus täydennysrakentamisen määrän ja laadun osalta. Tonttien täydentäminen pienimittakaavaisella asuinrakentamisella on sovitettu ympäristön henkeen.

Alueelle on suunniteltu 22 yksityisen kiinteistön sekä nykyisen lähivirkistysalueen täydennysrakentamista. Metsä- ja puustoinen verkosto ja Laajasalon viheryhteys on turvattu. 150 k-m² kokoinen rakennusoikeus Hämenapajanlahden tuntumassa mahdollistaa ranta-alueen tarpeisiin rakennettavan rakennuksen.

Nykyisin alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 4 800 k-m². Uutta asuntokerrosalaa on n. 11 800 k-m². Tonttien tehokkuus vaihtelee e=0,35 ja e=0,6 välillä. Asukasmäärän lisäys on n. 260 asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7218), jonka mukaan Puhuritietä levennetään ajoneuvoliikenteelle ja jalankulkijoille sopivaksi väyläksi mahdollistaen kadun eteläpuolen asuinrakentamisen.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että se tiivistää alueen olevaa rakennettua ympäristöä ja uusia asuntoja rakentuu olemassa olevan rakenteen keskelle joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen sekä metsä- ja puustoisen verkoston yhteyden kapenemiseen.

Kaavassa on osoitettu Puhuritien varteen uusi asuintontti tehokkuudella e=0,6 (n. 3 400 k-m²). Korttelialue tulee toteuttaa asumisoikeusasuntoina, koska alueen koulupiirillä ei tällä hetkellä ole yhtään asumisoikeusasuntoa. Asuntopoliittinen ohjaus nojaa kaupunginvaltuuston 11.11.2020 päättämään AM2020-ohjelmaan. Tonttia koskee puurakentamiseen ohjaava määräys. Muutoin tontin kaavamääräykset on jätetty tarkoituksellisesti verrattain väljiksi, koska tontista on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu, jossa tavoitteet tarkentuvat kaavaa tarkemmiksi.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että edistetään täydennysrakentamista ja uusien asuntojen laadukkaita toteutustapoja sekä vahvistetaan alueen tunnistettavaa identiteettiä. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaavan tavoitteet perustuvat Jollaksen suunnitteluperiaatteisiin (kaupunkiympäristölautakunta 11.6.2019) ja Laajasalon itärannan suunnitteluperiaatteisiin (kaupunkiympäristölautakunta 4.2.2020).

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueen rakennuskanta on perusilmeeltään verrattain kirjavaa eri tyyppisten ja materiaalisten ja -väristen omakotitalojen muodostaen alueen perusolemuksen vehreine pihoineen. Rakennusten rakentamisajankohdat vaihtelevat 1950-luvulta aina 2020-luvulle.

Hämeenapajantien alue muodostaa oman kokonaisuutensa, jolle leimaa-antavaa on yhteys Hämeenapajanlahdelle ja rantareitille. Alue toimii osana poikittaista viheryhteyttä, joka liittää Jollaksen itäosan rantametsät toisiinsa.

Luoteeseen avautuvalla ranta-alueella on arvokasta puustoa. Alueella on myös komeita siirtolohkareita sekä uhanalaiseksi luokiteltava tervaleppäluhta.

Puhuritien ja Hepokalliontien omakotitalojen välissä olevalla lehtokaistaleella kulkee hulevesipainanne, joka laskee Puuskaniementieltä rantaluhdan läpi Hämeenapajanlahteen. Lehtoalueen luontoarvot ovat paikoin heikentyneet kulumisen, tonttien leviämisen ja haitallisten vieraslajien takia.

Puhuritien eteläpuolella olevan metsäalueen länsipääty on kallioista tuoretta kangasta, muuttuen länteen päin mennessä lehtomaiseksi kankaaksi. Puuskaniementieltä nousevat portaat yhdistävät kevyenliikenteenreitin Hämeenapajantiehen.

Alueella on voimassa neljä asemakaavaa vuosilta 1990–1999.

Helsingin kaupunki omistaa kadut, Puhuritien eteläpuolisen alueen, joka on nykyisin lähivirkistysaluetta (VL) sekä Hämeenapajanlahden ranta-alueen, joka on venesatama-aluetta (LV/s). Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille maanomistajien hakemuksista. Kaupunki valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella kyseeseen tulevat maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: kadut 0,7 milj. euroa ja kunnallistekniikka 0,3 milj. euroa. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 2–4 milj. euroa. Mahdollisesti kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• kaupunginkanslia
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo ja Merelliset palvelut -yksikkö)

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat alueella sijaitsevien vesihuoltolinjojen johtosiirtotarpeiden, johtokujien aluevarausten ja infran riittävien tilavarausten huomioimiseen suunnittelussa, alustavaan vesihuollon yleissuunnitelman laatimistarpeeseen kustannusarvioineen, ympäristön mittakaavan huomioimiseen sekä inventointiaineiston puuttumiseen 1940-luvun jälkeen valmistuneen rakennusperinnön osalta. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaavaselostuksessa on esitetty yhdyskuntateknisiin verkostoihin kohdistuvat toimenpiteet ja niihin liittyvät kustannusarviot sekä sovittamalla rakentaminen ympäristön mittakaavaan.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat kaava-alueen tulevaan kehitykseen, korttelitehokkuuteen, rakentamisen määrään, asukkaiden tasapuoliseen kohteluun, kaavahankkeesta tiedottamiseen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, palveluihin, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin sekä Puhuritien eteläpuolisen sekametsän rakentamiseen, uhanalaisten luontotyyppien selvitystarpeeseen ja Helsingin luontotietojärjestelmässä tunnistettuun ekologiseen runkoyhteyteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä kaavamääräyksillä sekä huomioimalla luonto- ja virkistysarvot sekä runkoyhteydet. Kirjallisia mielipiteitä saapui 9 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 23.11.–22.12.2021

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat virkistysalueisiin, luontoarvoihin, metsäverkostoon, maisemaan, kaupungin tavoitteisiin, tonttitehokkuuteen, liikenteeseen, alueen nykyiseen luonteeseen ja kaupunkikuvaan.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Jollaksen rakennusinventoinnin täydennystarpeeseen liittyvään epäkohtaan ja venesatamaa palvelevan rakennuksen vesihuoltoon, hulevesiä johtavan avo-ojan toimintaan sekä Hämeenapajantiellä sijaitsevien vesihuoltolinjojen huomioimiseen.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
• Helen Sähköverkko Oy
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helsingin seudun liikenne- ja kuntayhtymä (HSL), Puolustusvoimat sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla, kokouksissa ja puhelimitse.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy mahdollisesti maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Kaupunkiympäristölautakunta 29.03.2022 § 194

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 21.12.2021

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.3.2020

Päätös tullut nähtäväksi 14.04.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 208, 209, 210, 211, 212, 213, 214, 215, 216, 218, 219, 220, 221 ja 231 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 210 § (Kustannusten osalta).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.