Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Pirkkolantie 2, Neste Markkinointi Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Neste Markkinointi Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste.
Y-tunnus: 1626490-9
Yhteyshenkilö: Pirjo Haasto, puhelin 050 358 9524, sähköposti pirjo.haasto@neste.com

Alueen omistaja ja haltija

Alueen omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallinnoi Neste Markkinointi Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) korttelissa 28222, osoitteessa Pirkkolantie 2.

Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Ilmoitusalueen koko on noin 2500 m². Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa.

Alueella on ollut polttonesteiden jakelutoimintaa noin vuodesta 1969 lähtien. Polttonesteiden jakelu päättyi lokakuussa 2019. Alueella sijainneissa kiinteistöissä on harjoitettu myös autojen huoltotoimintaa ja elintarvikemyyntiä. Jakeluasemaan liittyen alueella on mittarikenttä, säiliöalue, polttoaineenerotin, maanalainen lämmitysöljysäiliö sekä säiliö- ja jakelualueeseen liittyvät viemäröinnit.

Kohdekiinteistö rajautuu koillis-/itäpuolella Maunulantiehen ja länsi-/luoteispuolella Pirkkolantiehen. Kaakkois- ja lounaanpuoleiset kiinteistöt ovat puistoaluetta, jotka voimaan tulleessa asemakaavassa on kaavoitettu asuinkäyttöön ja kuuluvat huoltoasema-alueen kanssa osittain samaan kiinteistöön.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Ilmoitusalueen maaperän arvioidaan pilaantuneen alueella harjoitetun polttonesteiden jakeluasematoiminnan aikana 1960-luvulta lähtien.

Alueen aiemmat kunnostukset

Kiinteistön maaperää on kunnostettu vuosina 2002 ja 2007. Vuonna 2002 kiinteistöllä tehtiin muutostöitä, joiden yhteydessä säiliöiden täyttöalueen suojaus ja viemäröintirakenteet uusittiin. Töiden yhteydessä säiliöalueella havaittiin bensiinivuoto, jonka seurauksena aluetta kunnostettiin massanvaihdolla. Viemärikaivannosta otetuissa maaperän jäännöspitoisuusnäytteissä todettiin maksimissaan öljyhiilivetypitoisuus (C10-C40) 4900 mg/kg ja TVOC-pitoisuus 1400 mg/kg syvyydellä 1,2–2,7 metriä.

Vuonna 2007 jätevesiviemärin korjaustöiden yhteydessä toteutettiin rakennuksen itäpuolella rakenteiden sallimassa laajuudessa massanvaihtoa. Kaivannon pohjanäytteessä kolmen metrin syvyydellä todettiin öljyhiilivetyjakeita C10-C21, 1800 mg/kg ja seinämän jäännöspitoisuusnäytteessä 0–3 metrin syvyydellä TVOC-pitoisuus 230 mg/kg.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 16.1.2020 (§ 4) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 17.1.2020.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- Kohteen sijaintikartta
- Kaavakartat
- Naapurien yhteystiedot
- Ympäristötekninen maaperätutkimus 2019 – 7084 Neste Express Helsinki Maunula Pirkkolantie 2, Neste Markkinointi Oy, Golder Associates Oy, 8.1.2020.
- Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma – 7084 Neste Express Helsinki Maunula Pirkkolantie 2, Neste Markkinointi Oy, Golder Associates Oy, 16.1.2020.
- Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi – Neste Helsinki Maunula Pirkkolantie, Neste Markkinointi Oy, Golder Associates Oy, 15.1.2020

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueen maanpinta on tasolla +16…+32 metriä. Täyttömaakerros on alueella noin 1–2 metrin paksuinen. Aiempien tutkimusten perusteella kohteen länsi- ja pohjoisosan maaperä koostuu täyttömaakerroksen alapuolella 6–7 metrin syvyyteen asti vaihtelevan paksuisista hiekka-, siltti- ja savikerroksista, joiden alla on tiivis moreenikerros. Alueen itä- ja kaakkoisosan maaperä koostuu moreenista, jonka alla on kivi tai kalliopinta noin viidessä metrissä. Vuoden 2018 haitta-ainetutkimuksessa alueella havaittiin viitteitä rakennusjätteistä.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistön piha-alue on kokonaan päällystettyä aluetta, josta sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäristä hulevedet kulkeutuvat Lampuotilanpuistossa kulkevaan Haaganpuroon.

Haitta-ainetutkimukset

Kohdealueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 1998, 2002, 2018 ja 2019. Vuonna 2018 alueella todettiin öljyhiilivetyjä laboratorion analyysimenetelmän ylittävinä pitoisuuksina seitsemästä näytepisteestä. Näistä öljyhiilivedyille C10-C21 asetetun ylemmän ohjearvon (VNA 214/2007) ylittävä pitoisuus todettiin asemarakennuksen länsikulmalla huoltohallin edustalla (näytepiste S205 / 2–4 m, 1080 mg/kg). Samassa tutkimuspisteessä havaittiin myös bensiinihiilivetyjä C5-C10 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (156 mg/kg).

Vuonna 2019 kiinteistölle tehtiin ympäristötekninen lisätutkimus öljyhiilivety- ja bensiinihiilivetypitoisuuksien selvittämiseksi. Alueelta otettiin 55 maaperänäytettä, joista määritettiin kenttämenetelmin hiilivetyjen kokonaispitoisuus. Kenttätestien perusteella 19 näytettä valittiin laboratoriotestaukseen. Laboratoriossa näytteistä määritettiin öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet C10-C40, bensiinijakeet C5-C10, MTBE-, TAME- ja BTEX-yhdisteet. Yhdestä näytteestä määritettiin lisäksi pH, TOC sekä hiilivetyfraktioiden jakauma. Laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittävä öljyhiilivetypitoisuus todettiin seitsemässä pisteessä. Vuosien 2018 ja 2019 maaperätutkimusten yhteenveto todetuista pitoisuuksista sekä vertailu kynnys- ja ohjearvoihin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Alemman ohjearvon ylityksiä todettiin yhteensä viidessä ja ylemmän ohjearvon ylityksiä yhdessä tutkimuspisteessä.

Maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu vaaraominaisuuksiin.

Kohteeseen on asennettu yksi pohjavesiputki vuonna 2003 ja kaksi uutta vuonna 2018. Vuosina 2018–2019 kaikista kolmesta pohjavesiputkesta sekä erillisestä pumppauskaivosta otettiin vesinäytteet. Alueen pohjavesinäytteistä todettiin määritysrajalla oleva pitoisuus trikloorieteeniä ja öljyjakeita C10-C40 enimmillään 0,76 mg/l.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Alueen maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudet on laadittu riskinarvioperusteisesti. Haitta-aineiden kulkeutumis- ja altistumisreittejä arvioitiin ensin käsitteellisen mallin avulla. Käsitteellisen mallin perusteella kohteella havaittujen haitta-aineiden tarkasteltaviksi kulkureiteiksi asuin- ja liikerakennusten alueella otettiin haihtuminen maaperästä sisäilmaan sekä kulkeutuminen orsiveden mukana ja haihtuminen sisäilmaan. Lisäksi tarkasteltiin haitta-aineiden kulkeutumista orsi-/pohjaveden mukana läheiseen Haaganpuroon.

Laskennallisella riskinarviolla määritettiin tarkastelluille haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa haitta-aineista ei muodostu kulkeutumis-, terveys tai ympäristöriskiä kohteen tulevassa asuinkäytössä. Suurin haitaton pitoisuus / tavoitepitoisuus on laskettu erikseen liiketilojen alapuolelle sekä muualle kuin liiketilojen alapuolelle. Tavoitepitoisuudet on lisäksi määritelty erikseen 0,5 metrin sekä viiden metrin syvyydelle tulevan rakennuksen alapohjalaatasta. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet on esitetty alla olevissa taulukoissa.

Bensiinijakeiden ja öljyhiilivetyjen keskitisleiden haitattomat pitoisuudet riippuvat eri fraktioiden osuudesta kokonaispitoisuuksista.

Riskinarvion laskentamallissa on oletettu, että rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee huolto-, varasto-, pysäköintitiloja tai liiketiloja, jotka ovat yhteydessä ylempien kerrosten asuintiloihin suljettavien ovien välityksellä. Näiden tilojen välillä oletetaan olevan erilliset ilmanvaihtojärjestelmät, jolloin tilojen sisäilmat eivät pääse sekoittumaan merkittävissä määrin. Laskennallisessa riskinarviotarkastelussa on lisäksi oletettu, että rakennukseen ei tule perinteistä koneellista poistoilmanvaihtoa ja, että pohjalaatan alle ei tule erillistä ryömintätilaa tai radonputkistoa.

Kohteen maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet ylittävät riskinarvion avulla määritetyt haitattomat pitoisuudet yhdessä tutkimuspisteessä öljyhiilivetyjakeiden alifaattisten C8-C10 ja aromaattisten C10-C12 osalta. Tutkimuspisteen S205 alueella maaperä luokitellaan riskinarvion perusteella pilaantuneeksi ja kohteessa on tämän alueen osalta tarve maaperän kunnostus- tai riskienhallintatoimenpiteille

Mikäli maaperän puhdistuksessa tulee esiin sellaisia haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on niiden mahdollisesti aiheuttama riski tarkasteltava erikseen.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alue kunnostetaan massanvaihdolla huoltoaseman purkutöiden yhteydessä huoltoaseman purkutöiden edellyttämään syvyyteen.

Maa-ainesten kaivu pyritään tekemään siten, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Välivarastoitavat voimakkaasti pilaantuneet maat peitetään tarvittaessa haitta-aineiden leviämisen ja hajuhaittojen estämiseksi.

Pilaantuneiden maiden kuljetukset tehdään kuormat peitettyinä ja maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat kuormien vastaanottajille.

Kaivun aikana muodostuvat jätteet kuljetetaan asianmukaisiin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat maaperänäytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua ja käsittelyä.

Kaivutyön aikana otetaan maanäytteitä poistettavan maa-aineksen laadun tarkistamiseksi. Näytteitä analysoidaan aistinvaraisesti sekä kenttämittausmenetelmin. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C10–C40 sekä C5–C10, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien (mm. MTBE ja TAME) pitoisuudet. Lisäksi tarkistetaan mahdollisten kloorattujen pesukemikaalien esiintymistä.

Kaivun päätyttyä työmaakaivannoista tarkistetaan jäännöspitoisuudet ottamalla kaivantojen pohjista ja seinämistä yksi kokoomanäyte 100–200 m²:n pinta-alaa kohti, niin että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kenttämenetelmillä öljyhiilivetyjen pitoisuudet ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteistä varmistetaan laboratoriossa. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienissä muutaman neliömetrin kaivannoissa toimitetaan laboratorioon vain yksi jäännöspitoisuusnäyte.

Laboratoriossa jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C5–C10, C10–C40, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien, MTBE ja TAME pitoisuudet. Lisäksi tarkistetaan mahdollisten kloorattujen pesukemikaalien esiintymistä, mikäli niitä on voitu käyttää kohteessa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Mikäli kaivantojen reunoille jää ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia, niin kaivannon seinämät ja pohja varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristys- tai huomiorakenteella. Rakenteen asentamisesta päätetään kaivun aikana ja siitä sovitaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa ennen asennustyön aloittamista.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue ja kaivannot aidataan ja merkitään asianmukaisin maan kunnostustyöstä kertovin kyltein siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle.

Pilaantuneiden maa-ainesten leviämistä ympäristöön ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maa-ainesten kuormat. Ilmoitusalueella välivarastoitavat maa-aineskasat kostutetaan tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä pölyämällä.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Työturvallisuusasioiden noudattaminen on urakoitsijan vastuulla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoon mahdollisesti suotautuvan veden johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan HSY:n ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen veden johtamista, pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimasen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla. Vaihtoehtoisesti kaivaintoihin kertyvä vesi poistetaan imuautoilla ja viedään asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä esitetään hyödynnettävän alueelta kaivettuja maa-aineksia, mikäli niiden haitta-ainepitoisuudet ja geotekniset vaatimukset täyttyvät.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan odottamattomia tilanteita kuten aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, tai haitta-aineiden leviämistä naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, naapurikiinteistön maanomistajalle sekä ympäristöpalveluille. Kaivun mahdollisesta jatkamisesta kohteen ulkopuolella sovitaan tarvittaessa erikseen.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja tai urakoitsija vastaa kohteen kirjanpidosta. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. tiedot alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään ainakin tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta, maa-ainesten hyötykäyttö, vesien käsittely, jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kartta kunnostetuista alueista.

Kunnostuksen aloittamisesta sekä lopettamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostustyön toteutetaan keväällä 2020 maaliskuun alusta alkaen.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalvelut on tehnyt kohteelle tarkastuksen 7.2.2020.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta lähettiin lausuntopyyntö (17.1.2020) kiinteistön omistajalle, Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun muistutus

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu jätti ilmoituksesta muistutuksen 12.2.2020. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu toteaa muun ohessa, että ilmoituksesta poiketen kunnostusalueen maaperä tulee kunnostaa maaperään vuokralaisen toimesta päässeistä haitta-aineista valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvoihin asti. Lisäksi alueelta tulee poistaa liuottimelle ja öljyhiilivedyille haisevat maa-ainekset. Alueen täytöissä tulee sallia vain alempien ohjearvojen alittavien maa-ainesten hyötykäyttö eikä haisevia maa-aineksia saa käyttää täytöissä. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu katsoo, että pilaantuneen maaperän kunnostuksen valvontaa ei pystytä toteuttamaan ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja, että fraktioitujen öljyhiilivetyjen tavoitetasojen takia on vaikea ymmärtää mihin pitoisuustasoon alue tullaan lopulta kunnostamaan.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontin -palvelu toteaa lisäksi, että kaikki jäännöspitoisuusnäytteet tulee analysoida laboratoriossa. Jos pilaantuneisuuden todetaan levinneen tontin rajojen ulkopuolelle, tulee kunnostusta jatkaa myös tontin rajojen ulkopuolelle, kunnes kaikki tontilla vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuneisuus on poistettu.

Mikäli näin ei toimita on alueen pilaaja/poistuva vuokralainen korvausvelvollinen myöhemmin mahdollisesti aiheutuvista haitoista sekä niistä aiheutuvista toimenpiteistä ja kustannuksista.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu perustelee vaatimuksiaan mm. esitettyyn teoreettiseen ja laskennalliseen riskinarvioon liittyvillä epävarmuuksilla ja puutteilla. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit palvelu huomauttaa mm., että riskinarviossa on tehty lähtöoletuksia tulevan rakennuksen teknisistä rakenneratkaisuista, joista ei ole vielä päätetty asemakaavassa. Myöskään tulevan rakennuksen pohjalaatan korkotasoa ei ole vielä määritelty, mutta kunnostustavoitteet on määritelty syvyytenä rakennusten alapohjasta.

Neste Markkinointi Oy:n vastine

Neste Markkinointi Oy jätti Golder Associate Oy:n laatiman vastineen Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille 24.2.2020. Vastineessa todetaan muun ohella, että kohteelle laadittu riskinarvio on laadittu noudattaen yleisesti käytettyjä menetelmiä ja periaatteita. Ehdotettujen tavoitepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan riskiä kaavan mukaisessa käytössä, jossa alimpiin maantason kerroksiin tulee pysäköintitiloja ja liiketiloja eikä asuntoja. Koska asuintiloja ei ole alimmissa kerroksissa ei asuintiloihin suoraan pääse haihtumaan pitoisuuksia maaperästä. Vastineessa todetaan, että kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaista on poistaa haitta-ainepitoisia massoja vain siinä laajuudessa, kuin riskien välttämiseksi on tarpeen. Asetetut tavoitepitoisuudet eivät vastineen mukaan edellytä erillisiä rakenteellisia ratkaisuja riskien hallitsemiseksi.

Vastineessa lisäksi eritellään riskinarvion tavoitepitoisuuksien laskentaa eri hiilivetyjakeille ja todetaan, että purkutyön laajuudessa ei hyödynnetä kohteelta kaivettavia haisevia tai kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä kaivumaita.

Lausunnot

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut pyysi Ilmoituksesta lausunnon 26.2.2020 Helsingin kaupungin maankäyttö ja kaupunkirakenne

-palvelun asemakaavoitusyksiköstä koskien asemakaavan mahdollistamaa rakentamista kunnostusalueelle ensimmäiseen kerrokseen.

Asemakaavoitusyksikkö antoi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille lausunnon 27.2.2020. Asemakaavoitusyksikön lausunnon perusteella kohteen asemakaava (12420) ei estä tontille 28222/2 asuntojen rakentamista ensimmäiseen kerrokseen. Pirkkolantien puoleinen rakennusala on viitesuunnitteluvaiheessa ajateltu toteuttaa siten, että kadun puoleisia tiloja voidaan osoittaa työtiloiksi, jotka yhdistyvät yläkerran asuntoihin ja nuo yläkerran asunnot ovat rakennuksen toisessa kerroksessa pihakannen tasossa. Kaava ei estä ratkaisua, jossa ensimmäisen kerroksen työtilavyöhyke toteutuisikin asunnon tiloina. Eli asunto olisi tässä tapauksessa kaksikerroksinen.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Neste markkinointi Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Oulunkylässä osoitteessa Pirkkolantie 2, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoituksesta poiketen, polttoaineiden jakelutoiminnasta peräisin olevat haitta-ainepitoiset maa-ainekset tulee poistaa jakeluaseman vuokra-alueelta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvoihin. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava niin laajalta alueelta, että kunnostusta voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Lisätutkimukset

Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa purettavan huoltoasemarakennuksen alapuolelta sekä ilmoituksessa esitetyn toimenpidealueen länsireunasta. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on havaittu alueen aiemmissa tutkimuksissa. (JhL 32 §, YSL 6 §).

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Jokaiselta kaivualueelta on otettava riittävä määrä maaperänäytteitä. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % tai kaksi näytettä jokaisen kaivannon kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti (JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on paikalle asennettava soveltuva eristysrakenne tai arvioitava eristerakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluille on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluille on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää aitaamalla kunnostettava alue. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvistä vesistä on tehtävä riittävästi tutkimuksia niiden laadun selvittämiseksi. Kaivantovedet voidaan toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille erillinen suunnitelma. (YSL 155, 172 §)

Veden johtaminen avo-ojaan ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa. (YSL 155 §)

6. Pilaantuneen maan-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueelta kaivettuja, tutkimuksilla pilaantumattomiksi todettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvojen sisältäviä maa-aineksia. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä yksityiskohtainen jätelain vaatimukset täyttävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §).

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostussuunnitelmasta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluille. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen maan omistajalle, jonka alueelle pilaantuneisuus jatkuu. (JhL 21, 32 §, YSL, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä oma aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluille tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti, joka on toimitettava ympäristöpalveluille ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä pilaantuminen arvioidaan alkaneen ennen vuotta 1994 alueella aloitetun jakeluasematoiminnan seurauksena.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun muistutuksessa ja Neste Markkinointi Oy:n vastineessa sekä Helsingin kaupungin asemakaavoituksen lausunnossa esitetyt seikat on päätöksen määräyksessä otettu huomioon. Annettujen selvitysten perusteella esitetyn riskinarvioinnin lähtöoletuksiin sisältyy epävarmuuksiin sekä virheellisiä tulkintoja liittyen tulevan asuinrakennuksen teknisiin yksityiskohtiin. Kunnostusalueen 6.11.2019 lainvoiman saaneessa asemakaavassa ei ole otettu kantaa tontille 28222/2 rakennettavien rakennusten pohjalaatan korkotasoon, rakennuksen ilmanvaihtoratkaisuihin tai siihen tuleeko rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen asumista vai liiketiloja.

Kunnostussuunnitelmassa esitettävä ja puhtaustavoitteiden perustana oleva riskinarvio tulee aina koskea kunnostuksen ja/tai tiedossa olevien rakennustoimien jälkeistä tilannetta. Jos tulevan rakennustoimien jälkeisestä tilanteesta ei kunnostussuunnitelmaa ja riskinarviota laadittaessa ole ollut varmuutta, on päätöksen määräyksissä noudatettu varovaisuusperiaatetta.

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle tulevan rakentamisen takia. Purkutyön vaatiman kaivusyvyyden alapuolelta on tulevien asuinrakennusten alapuolelta tarpeen poistaa maa-aines, jossa ylittyy haihtuvien haitta-aineiden osalta alempi ohjearvo, koska kunnostustavoitteen asettaminen tulevan pohjalaatan korkotason suhteen on epävarmaa. Myös laskennallisen riskinarvion lähtöoletus siitä, että ensimmäiseen kerrokseen ei tulisi asumista, on virheellinen.

Alueella on havaittu haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistaminen koskee vain osaa alueen voimassa olevan asemakaavan mukaisesta kiinteistöstä. Tämän vuoksi kunnostus tulee ulottaa riittävän laajalle alueelle, jotta kunnostusta on myöhemmin mahdollista jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyyseillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laboratoriomenetelmillä varmennetaan kenttämittausmenetelmien luotettavuus.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluille mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Pitämällä jätejakeet sekä eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset erillään estetään ympäristölle tai terveydelle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

HSY:n luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluille ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Suunnitelma veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella liikkuvien, työskentelevien tai asuvien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristöpalvelut tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Hyötykäytettävät maa-ainesten määrä- ja laatutiedot ja sijainnit tulee dokumentoida loppuraportissa. Tietoja tarvitaan viranomaisvalvonnassa

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Neste Markkinointi Oy:lle.