Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91- 16-700-5, Skanska Talonrakennus Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Skanska Talonrakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Skanska Talonrakennus Oy, PL 114, 00101 Helsinki.
Y-tunnus: 1772433-9

**********

Alueen omistaja

Tontin maanomistaja on Kruunuasunnot Oy, ja kiinteistöä hallitsee Skanska Talonrakennus Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 16. kaupunginosassa (Ruskeasuo) tontilla 16700/5, osoitteessa Mannerheimintie 162. Kunnostettavan tontin koko on 1 655 m². Tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (AK). Kunnostettavalta alueelta puretaan vuonna 1952 valmistunut asuinrakennus.

Ilmoitusalue

Alueen maaperässä on todettu öljyhiilivedyillä C21-C40, PAH-yhdisteillä ja raskasmetalleilla pilaantuneita maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat tai ylemmät ohjearvot.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 16.1.2020 (§ 4) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut 11.2.2020 Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
- Skanska Talonrakennus Oy, Mannerheimintie 162, RR53369, Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, 27.9.2019, Sitowise Oy ja Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, 7.2.2020, Sitowise Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maaperän pintakerroksessa on 0–2,0 metriä sekalaista täyttömaata, jonka alapuolella on kallion pinta 0,3–2,0 metrin syvyydessä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tutkimuspisteissä ei havaittu pohjavettä.

Alueella havaitut haitta-aineet

Tontin maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin kuudesta koekuopasta ja viidestä rakennuksen pohjalaatan läpi tehdystä tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteistä otettiin 17 maanäytettä. Kaikista maanäytteistä analysoitiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia PID-mittarilla. Laboratoriossa analysoitiin neljästä näytteestä metallien, 10 näytteestä öljyhiilivetyjen, seitsemästä näytteestä PAH-yhdisteiden sekä kahdesta näytteestä aromaattisten hiilivetyjen, kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen sekä klooribentseenien pitoisuudet.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole muuta osoitettu. Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä on havaittu laboratorioanalyysien perusteella tutkimuspisteessä SW5 1–1,5 metrin syvyydessä sinkin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus ja lyijyn alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sekä öljyhiilivetyjen C21-C40 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Lisäksi havaittiin PAH-yhdisteiden alempien ja ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden kynnysarvot ylittyivät tutkimuspisteessä SW5 1–1,5 m ja öljyhiilivetyjen C10-C40 kynnysarvo tutkimuspisteessä SW9 0,15–0,35 m. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös tiiliä ja muita jätteitä.

Alueella on noin 300 m³ maa-ainesta, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat tai ylemmät ohjearvot. Lisäksi on noin 310 m³ maa-ainesta, jossa ylittyvät kynnysarvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarvioinnin mukaan tontista tulee pinnoitettu asuinalue, jolloin haitta-aineet eivät pääse pintamaan kautta pölyämään. Lisäksi havaitut haitta-aineet ovat haihtumattomia ja niukkaliukoisia, joten ne eivät kulkeudu veden mukana. Alueella esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan ekologista tai terveysriskiä.

Kiinteistöllä ei ole riskinarvioperusteista puhdistustarvetta, mutta rakentamisen vaatimassa laajuudessa kiinteistöltä esitetään poistettaviksi maa-ainekset, jotka ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi esitetään, että alueen pintamaan (0,0–0,5 m) haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamalla. Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Pilaantuneet kaivumaat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja jätteiden esiintymisen mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet massat kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormille laaditaan siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on koko kunnostuksen ajan ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua.

Kaivutyön aikana kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä analysoidaan arseenin, kromin, nikkelin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia. Kenttätestien tuloksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyyseillä.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet otetaan edustavina kokoomanäytteinä jokaisen kaivannon seinämistä ja pohjasta, mikäli kaivu ei ulotu kallion pintaan. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset metallit ja puolimetallit, öljyhiilivetyjakeet C10-C40 sekä PAH-yhdisteet. Jos työn aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina, niiden pitoisuudet analysoidaan ko. alueiden jäännöspitoisuusnäytteistä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat estämään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Kuorma-autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pesemällä tai esim. ajamalla murskepatjan kautta ennen yleistä katua. Tarvittaessa lähialueen katuja puhdistetaan harjakoneella. Lisäksi kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tarvittaessa tai peitetään pölyämisen estämiseksi.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Altistuminen estetään ensisijaisesti henkilökohtaisilla suojavaatteilla ja hengityssuojaimella.

Veden tutkiminen ja käsittely

Jos kaivantoon suotautuu vettä, otetaan vesinäyte. Näytteestä analysoidaan alueella tehdyissä selvityksissä todetut haitta-aineet sekä kiintoaine. Vesien mahdollisesta viemäröinnistä tehdään sopimus HSY:n kanssa ja noudatetaan saatuja ohjeita. Vesiä ei saa johtaa maastoon ilman valvovan ympäristöviranomaisen lupaa. Vedet käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen mahdollista maastoon johtamista.

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi

Pilaantuneen maa-aineksen varastointia pyritään välttämään. Tarvittaessa pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti niiden varmentamisen ajan. Välivarasto tehdään haitta-ainepitoiselle, kunnostamattomalle alueelle. Jos välivarastoidaan pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus ottamalla näytteitä kasojen paikoilta välivarastoinnin jälkeen.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä voidaan käyttää hyödyksi alemmat ohjearvot alittavia, mutta kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia. Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia ei kuitenkaan hyödynnetä pintamaassa (0,0–0,5 m).

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, esimerkiksi maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin todetuilla haitta-aineilla tai poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta tai alueen maaperässä havaitaan erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia tai kemikaalitynnyreitä, asiasta ilmoitetaan välittömästi kunnostusta valvovalle viranomaiselle ja kunnostuksesta vastaavalle.

Tiedottaminen ja raportointi

Kohteen ympäristötekninen valvoja vastaa pilaantuneiden maa-ainesten toimittamisesta loppusijoituspaikkoihin. Työmaapäiväkirjaan valvoja kirjaa tiedot kunnostamisen toteutumisesta, alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, tiedot otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista. Lisäksi kirjataan erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamisiin.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kohteeseen jäävien massojen laatu ja sijainti, kunnostustyön toteutus, sekä jäännöspitoisuustiedot. Lisäksi esitetään tiedot hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista, mahdollisten vesien käsittelystä ja johtamisesta sekä mahdollisesta jälkiseurantatarpeesta.

Kunnostuksesta vastaava vastaa kunnostukseen liittyvästä tiedotuksesta tai erikseen sovittaessa ympäristötekninen asiantuntija.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostus tehdään vuoden 2020 aikana.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin kiinteistön omistajalle, jolle asianosaisena varattiin mahdollisuus antaa muistutus ilmoituksesta. Kruunuasunnot Oy ei antanut muistutusta.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Skanska Talonrakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Ruskeasuolla tontilla 16700/5, osoitteessa Mannerheimintie 162, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Tontin alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007)

Kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet on perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kaivualueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä tulee ottaa pilaantuneilta alueilta yksi edustava kokoomanäyte 100 m²:ä kohti. Kaivannon seinämistä tulee ottaa vähintään yksi edustava kokoomanäyte 20 m²:ä kohti. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Tarvittaessa eritysrakenteen tarve on arvioitava. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. Rakenteet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa karttapiirroksin. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa esitetyn mukaisesti, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Hyödynnettyjen maa-ainesten sijainti, määrä ja pitoisuudet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa.(VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, josta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite on riittävä alueen tulevassa käyttötarkoituksessa.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Skanska Talonrakennus Oy:lle.