Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko 2.11.2019, Pohjola Vakuutus Oy

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Hakija on 9.3.2020 esittänyt kaupungille 2792,00 euron suuruisen takaisinsaantivaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin maksamassaan liukastumisvahingossa TA 19-133864-2 työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella. Vahinko on tapahtunut lauantaina 2.11.2019 kello 23.10 vahingonkärsijän kävellessä kevyen liikenteen väylällä osoitteessa Harustie 6. Vahingonkärsijän kertomuksen mukaan liukastuminen on johtunut mahdollisesti mustasta jäästä tai liukkaista lehdistä.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja sen hoitoluokka on III.

III-luokan kevyen liikenteen väyliltä poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I- ja II-luokan katujen jälkeen. Aurauksen lähtökynnys III-luokan kevyen liikenteen väylillä on 5 cm. Toimenpideaika on aurauksen osalta kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13-04 aurauskynnyksen ylittänyt sade tulee olla aurattu klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun lumisade on päättynyt. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16-7 välillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.

Katujen puhtaanapito perustuu puhtaanapitoluokkien vaatimustasoihin. Vahinkopaikka kuuluu puhtaanapitoluokkaan PV3. PV3-luokan kadut siistitään kiviaineksesta, liukkautta aiheuttavasta kasvillisuusjätteestä ja muista roskista siten, että katu pysyy tyydyttävässä kunnossa. Pieniä ja isompia roskia sallitaan melko vähän, ja kasvillisuusjätekerrosta ei saa olla häiritsevän paljon. Likaa ei saa olla häiritsevästi. Vaaraa aiheuttavat roskat kuten lasi ja huumeneulat pyritään poistamaan katu- ja puistoalueilta välittömästi.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kelikeskus ei ole hälyttänyt liukkaudesta vahinkopäivänä. Alueella on kuitenkin tehty tarkistushiekoituksia ja hiekoitettu väyliä tarvittaessa. Alueella katujen kuntoa tarkkaillaan tarkistushiekoitusten yhteydessä päivittäin, eikä vahinkopaikalla ole havaittu häiritsevän suurta lehtikerrosta. Kaupungille ei ole myöskään tullut ilmoituksia häiritsevästä lehtien määrästä vahinkopaikalla. Vahinkopaikalta on lakaistu lehdet 21.8.2019, jolloin lakaisu on havaittu tarpeelliseksi.

Forecan mukaan vahinkopäivänä 2.11.2019 lämpötila on vaihdellut Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa 6,4°C ja -1°C asteen välillä. Vahinkohetkellä klo 23 Kaisaniemen mittausasemalla lämpötila on ollut 4,6 °C ja sää on ollut sateinen. Vahinkoa edeltävänä päivänä 1.11.2019 sää on ollut aurinkoinen ja lämpötila on vaihdellut 4,7°C ja -0,7°C asteen välillä. Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan maassa ei ole ollut lainkaan lunta koko talvena vahinkopäivään mennessä. Lunta ei ole ollut myöskään vahinkopäivänä.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteenmäärä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet. Arvioitaessa sitä, mihin toimenpiteisiin kunnossapitovelvollisen olisi pitänyt ryhtyä, ratkaisevaa on se, onko vahinkotapahtumaa edeltänyt säätila edellyttänyt erityisiä kunnossapitotoimia. Lisäksi kunnossapitovelvollisen tulee varautua säätilan ennakoitavissa oleviin muutoksiin.

Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kadut eivät koskaan olisi liukkaat. Tämä on myös todettu oikeuskäytännössä (KKO:1998:147). Tästä syystä jalankulkijan tulee noudattaa talvella erityistä varovaisuutta.

Vahinkohetkellä sää on ollut plussan puolella. Vahinkoa edeltävänä päivänä ei ole satanut eikä maassa ole ollut koko talvena lunta. Myöskään kelikeskus ei ole hälyttänyt liukkaudesta. Näiden seikkojen perusteella on hyvin epätodennäköistä, että vahinkopaikalla olisi vahinkohetkellä esiintynyt sellaista liukkautta aiheuttavaa jäätä, joka olisi antanut aihetta hiekoitukselle.

On mahdollista, että vahinkopaikalla on vahinkohetkellä ollut lehtiä. PV3-luokan kaduilla saa kuitenkin olla kasvillisuusjätekerrostumaa, kunhan sitä ei ole häiritsevän paljon. Häiritsevän suurella kasvillisuusjätekerrostumalla tarkoitetaan mm. tilannetta, jossa kerrostuma on niin paksu, että se estää pyöräilyn. Vahinkopaikan kunnossapidosta on huolehdittu tarkkailemalla katujen kuntoa päivittäin ja lakaisemalla lehdet silloin, kun sille on tarkistushiekoitusten yhteydessä havaittu tarvetta. Lehtien lakaisulle ei ole määritelty samanlaisia toimenpideaikoja kuin hiekoitukselle, vaan lehdet lakaistaan tarpeen mukaan. Lehtien lakaisua ei edellytetä tehtäväksi yhtä usein kuin esimerkiksi liukkauden torjuntaa.

Vahinko on tapahtunut marraskuisena lauantaina klo 23.10, ja vahinkohetkellä on ollut pimeää ja sateista. Kuvatun kaltaisissa olosuhteissa liikkuessa tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta, ja liukastuminen on mahdollista, vaikka kaupunki on huolehtinut kunnossapidosta asianmukaisesti.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa kunnossapitolain mukaisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57