Vahingonkorvaus, esinevahinko, 24.3.2020, Pääskylänkatu 3

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 26.3.2020 esittänyt kaupungille 100,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen esinevahingosta. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 24.3.2020 kello 19.30 jalkakäytävällä olevaan kuoppaan osoitteessa Pääskylänkatu 3.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun tarpeet.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Pääskylänkatu on luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin alueisiin.

Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, kun päällysteisiin liittyvä puute on korkeintaan 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkä epätasaisuus. Vahinkopaikan (II luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, mikäli päällyste on kulunut ja siinä esiintyy lieviä vaurioita, ja urasyvyys on vähäisempi kuin huomattava.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on pintarakenteessa kohdalla olevan kiinteistön porraskiven edessä matala, reunaltaan loiva noin 1 senttimetrin syvyinen painauma. Pinnan kuluminen on alle 2 senttimetriä, mikä on kaupungin asettamissa raameissa. Ilmoituksen jälkeen paikka on käyty tarkistamassa, eikä vahinkopaikalla tarvitse tehdä kunnossapidon toimenpiteitä. Ko. kohdalla jalkakäytävällä on syvempi painauma, mikä liittyy kohdalla olevan kiinteistön rakenteisiin.

Pääskylänkadun alueen päällysteet eivät ole tasalaatuisia liittyen mm. Hämeentien perusparantamiseen. Alueen luonne ja yleisilme on osin työmaastakin johtuen ollut sellainen, että alueella esiintyy satunnaisesti myös työmaalta siirtyviä maan ainesosia.

Vahinkopaikan jalkakäytävän lievästi vaurioitunut kunto ei yksistään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Vahingonkorvausvastuu edellyttää, että kaupunki on laiminlyönyt pitää kadun jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57