Toimivallan siirtäminen kaupunkiympäristön toimialalla, HKL, vahingonkorvauksen suorittamisesta vapauttaminen

Toimitusjohtaja päätti, että hallintopäällikkö päättää vapautuksen myöntämisestä Helsingin kaupungin liikenneliikelaitokselle (HKL) kohdistettavan enintään 2.000,00 euron suuruisen korvauksen suorittamisesta silloin, kun kyse on alaikäisten HKL:n omaisuudelle rikoksella aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevista sovitteluasioista.

Lisäksi toimitusjohtaja päätti, että liikenneliikelaitoksen työsuhteessa olevat hallintopäällikön alaisina toimivat lakimiehet voivat hallintopäällikön vastuulla tehdä vastaavia tarkoituksenmukaisia ratkaisuja sovittelutilanteissa vastaavin rajoituksin kuin, mitä hallintopäällikön osalta on päätetty.

Sovittelutoiminnan taustaa

Sovittelu tarjoaa mahdollisuuden käsitellä rikos- ja riita-asioita osapuolten välillä. Sovitteluun sovelletaan lakia rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Sovittelussa osapuolet kohtaavat toisensa ja käsittelevät rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja. Tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään heitä tyydyttävä ratkaisu aiheutuneiden vahinkojen hyvittämiseksi. Tavoitteena on osapuolten välinen sovinto, josta tehdään kirjallinen sopimus. Sovittelussa keskeistä on kohtaaminen, vuoropuhelu ja kuulluksi tuleminen. Sovittelussa ei ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä eikä rangaistusseuraamusta.

Helsingin kaupunki on linjannut, että alaikäisten rikoksilla kaupungille aiheuttamat vahingot ensisijaisesti sovitellaan. Sovittelu on erityisesti nuorille rikoksentekijöille toimiva keino ennaltaehkäistä tulevia rikoksia. Sovittelu myös ehkäisee syrjäytymistä ja edistää nuoren osallisuutta. Alaikäisten rikosasioiden sovittelua järjestää, tuottaa, johtaa ja koordinoi Helsingin kaupungin sovittelutoiminta.

Vahingonkorvauksen kohtuullistaminen sovittelussa on mahdollista, jos nuori osoittaa kykenevänsä kohtaamaan teon seuraukset ja ottaa vastuuta teostaan. Korvauksen kohtuullistamisesta sovitaan sovintoneuvottelussa laaditussa sovittelusopimuksessa, joka voi sisältää työkorvauksen, rahakorvauksen tai raha- ja työkorvauksen yhdistelmän. Nuorelle on tärkeää antaa mahdollisuus suoriutua korvausvelastaan. Työllä suoritettava korvaus antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Työkorvauksen osuus voi olla enintään 40 tuntia à 10‒12 euroa eli yhteensä noin 500 euroa. Korvaus suoritetaan Helsingin kaupungille. Suorituspaikka on ensisijaisesti se toimiala tai liikelaitos, johon rikos on kohdistunut.

Korvausvelkaa voidaan työkorvauksen ylittävältä osalta kohtuullistaa, mikäli työkorvaus ja sen ylittävä osuus korvausvelasta on yhteensä enintään jonkin verran yli 1 000 euroa. Kohtuullistaminen tarkoittaa tällöin sitä, että loppuosa korvausvelasta jätetään perimättä joko kokonaan tai osittain. Mikäli korvaussumma on suurempi, korvausta ei ole mielekästä kohtuullistaa sovittelussa, koska nuorten aiheuttamista vahingoista riippuen korvaussummat vaihtelevat ja sovittelua haluavat nuoret saattaisivat joutua eriarvoiseen asemaan. Tällöin sovittelumenettely voi olla osa rikosprosessia, joka toteutuu tuomioistuimessa. Tuomioistuimessa HKL:ää edustaa hallintopäällikkö tai lakimies.

Toimivallan siirtäminen

Hallintosäännön 11 luku ei sisällä liikelaitosten osalta vahinkojen korvaamiseen tai korvauksista vapauttamiseen liittyviä toimivaltamäärittelyjä. Näin ollen liikelaitoksella toimivalta päättää tai hyväksyä perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta liikelaitokselle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta kuuluu liikelaitoksen johtajan yleistoimivaltaan.

Tämän perusteella HKL:n toimitusjohtaja on toimivaltainen päättämään korvausvastuusta vapauttamisesta myös alaikäisten aiheuttamien vahinkojen sovittelua koskevissa asioissa.

Toimitusjohtaja ei ole kuitenkaan osallistunut sovintoneuvotteluihin, vaan on päättänyt jälkikäteen korvauksen kohtuullistamisesta sovitteluun osallistuneen lakimiehen laatiman päätösehdotuksen perusteella ja allekirjoittanut sovittelusopimuksen. Menettely ei ole joustava eikä se ota riittävästi huomioon nuoren etua, koska siitä aiheutuu viivästystä korvauksen toimeenpanolle.

Vahingonkorvausta sovitellaan Helsingin sovittelutoiminnan järjestämässä sovintoneuvottelussa, jonka yhteydessä laaditaan sovittelusopimus. Sovintoneuvottelussa osapuolet sopivat muun muassa vahingonkorvauksen mahdollisesta kohtuullistamisesta ja allekirjoittavat sopimuksen. Neuvotteluun saattaa osallistua myös edustajia muilta kaupungin toimialoilta.

Sovitteluprosessin sujuvuuden ja sovintoneuvotteluun osallistuvan nuoren kannalta on tärkeää, että sovintoneuvotteluun osallistuva HKL:n edustaja on toimivaltainen edustamaan HKL:ää, sopimaan mahdollisen sovittelusopimuksen ehdoista, vahingonkorvauksesta ja sen kohtuullistamisesta sekä vahingon korvaamisesta mahdollisella työkorvauksella. Lisäksi HKL:n edustajalla tulee olla toimivalta sovittelusopimuksen allekirjoittamiseen sovintoneuvottelussa. Samalla voidaan käynnistää työkorvauspaikan etsintä nuorelle.

Ottaen huomioon sovittelun luonne ja se, että jokaista yksittäistä alaikäisen tekemää vahingonkorvausasiaa ei ole tarkoituksenmukaista saattaa toimitusjohtajan päätettäväksi, on toimivalta sovitteluasioissa perusteltua siirtää HKL:n henkilöstö ja liiketoiminnan tuki –yksikön hallintopäällikölle ja hänen vastuullaan toimiville lakimiehille. Toimivallan siirron tarkoituksena on toiminnan joustavoittaminen ja nuorten rikosasioiden sovittelussa sovittujen asioiden toimeenpanon tehostaminen.