Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 5.1.2020, LähiTapiola

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Hakija on 2.4.2020 esittänyt kaupungille 6673,56 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Takaisinsaantivaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin maksamassaan liukastumisvahingossa 3502003059 työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella. Vaatimuksen mukaan vahingoittunut liukastui 5.1.2020 noin klo 01.00 Vilhonvuorenkadun sillalla, joka ylittää Sörnäisten Rantatien. Vaatimuksen mukaan liukastuminen johtui riittämättömästä liukkaudentorjunnasta.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on jalankulkusilta, jota ei talvikunnossapidetä.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan sillan molemmissa päissä on kyltit "ei talvikunnossapitoa". Sillan sijaan vaihtoehtoisena kulkureittinä voi käyttää sillan alla olevaa suojatietä, joka on talvikunnossapidon piirissä.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Myötävaikutus voi perustua esimerkiksi siihen, että vahingonkärsijä on havainnut käyttäytymiseensä liittyvän normaalia suuremman riskin, mutta ei ole kuitenkaan valinnut vähemmän riskialtista menettelytapaa. Kyltti "ei talvikunnossapitoa" tarkoittaa, että kaupunki ei pidä portaita kunnossa talvikautena, jolloin kulku niissä tapahtuu omalla vastuulla noudattaen tällöin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Koska vahinkopaikalla on ilmoitettu asianmukaisin kyltein, että jalankulkusilta ei ole talvikunnossapidon piirissä, vahinko ei ole seurausta kaupungin kunnossapitolain mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnistä. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57