Uudet varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteet

HEL 2020-007225
Asialla on uudempia käsittelyjä
4. / 34 §

Varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteet 1.1.2021 alkaen

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että varhaiskasvatuspaikan myöntämisen periaatteet ovat 1.1.2021 alkaen seuraavat:

  1. Huoltaja esittää hakemuksessa yhdestä kolmeen hakutoivetta varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin. Toiveet huomioidaan järjestyksessä 1-3.
  2. Lapselle myönnetään tarkoituksenmukainen paikka kotia lähellä olevaan varhaiskasvatuksen toimipaikkaan, huomioiden varhaiskasvatuksen toimipaikkojen paikkatilanne. Varhaiskasvatuspaikkaa myöntäessä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta. Hakemuksia käsitellessä varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta huomioidaan kahden viikon jaksoissa noudattaen laissa säädettyä neljän kuukauden määräaikaa.  
  3. Mikäli varhaiskasvatuspaikkaan on enemmän hakijoita kuin paikkoja, käytetään seuraavia myöntämisen perusteita:
    1. Sisaruksille myönnetään paikka mahdollisuuksien mukaan samaan varhaiskasvatuksen toimipaikkaan. Esiopetusta, integroituja tai monivammaisten lasten erityisryhmiä ja kielikylpyopetusta koskevat omat valintaperusteet ja -prosessit. Tämän vuoksi näihin ryhmiin sijoittuvan lapsen sisarukselle ei aina voida myöntää paikkaa samasta varhaiskasvatuksen toimipaikasta.
    2. Mikäli hakijoilla on sama aloittamispäivämäärä ja sisarusperiaate täyttyy, ratkaisee varhaiskasvatuspaikan etäisyys kotoa lyhimmän matkan mukaan. Lyhimmän matkan arvioinnissa huomioidaan perheen mahdollisten muiden lasten sijoittuminen muihin varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin. Matkan arvioinnissa käytetään HSL:n reittioppaan mukaista lyhintä kävely tai julkisenliikenteen matkaa lapsen kotoa varhaiskasvatuksen toimipaikkaan.

Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevalle lapselle voidaan myöntää paikka tarvittaessa muuhun kuin lähimpään varhaiskasvatuksen toimipaikkaan. Tuen tarve osoitetaan tarvittaessa asiantuntijalausunnolla, joka laitetaan hakemukseen liitteeksi.

Mikäli varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta ei ole ollut ennakoitavissa varhaiskasvatuslain 17 §:n 2 momentin mukaisissa tilanteissa, varhaiskasvatuspaikkaa on haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Huoltaja esittää tällöin todistuksen siitä, että tarve johtuu työllistymisestä, opinnoista, koulutuksesta tai muutosta toiseen kuntaan työn tai opintojen takia.

Vuorohoitoon haettaessa pyydetään molemmilta samassa taloudessa asuvilta huoltajilta todistus vuorotyöstä hakemisen yhteydessä.

Mikäli perhe toivoo lapsen voimassa olevan varhaiskasvatuspaikan vaihtamista toiseen, sovelletaan samoja varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteita kuin uusiin hakijoihin.

Päätös varhaiskasvatuspaikasta tehdään pääsääntöisesti viimeistään kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista. Mikäli myönnettyä paikkaa ei oteta vastaan, huoltajan tulee ilmoittaa siitä mahdollisimman pian ja viimeistään viikon kuluessa tiedon saamisesta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto kumosi sosiaalilautakunnan 22.4.2008 § 123 tekemän päätöksen lasten päivähoitoon sijoittamisesta.

Samat varhaiskasvatuksen myöntämisen perusteet koskevat myös ruotsinkielistä varhaiskasvatusta. Ne käsitellään kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Tarve perusteiden uudistamiselle

Kaikille varhaiskasvatukseen oikeutetuille hakijoille tehdään päätös varhaiskasvatukseen. Asiakasohjauksessa huoltajalle kerrotaan varhaiskasvatuksen eri vaihtoehdoista, jotta huoltajan on mahdollista arvioida, mikä vaihtoehdoista vastaa heidän tarpeitaan. Kunnan tavoitteena on tarjota lähintä mahdollista vapaana olevaa varhaiskasvatuspaikkaa huoltajan toivomista varhaiskasvatuksen toimipaikoista.

Aiemmin varhaiskasvatuspaikan valintaperusteista on käytetty termiä sijoittamisen perusteet. Käytettyjä käsitteitä on haluttu yhtenäistää esiopetuksen ja perusopetuksen osalta. Muutoksen myötä varhaiskasvatuksen valintaperusteista käytetään nimeä varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteet.

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä muutoksia on tapahtunut paljon sekä varhaiskasvatuksessa, organisaatiossa, lainsäädännössä että yhteiskunnassa. Nykyiset perusteet ovat sosiaalilautakunnan päättämät vuodelta 2008. 1.8.2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain (540/2018) 5 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Varhaiskasvatuslain 6 §:n mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Lisäksi 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Varhaiskasvatuspaikan myöntämisen prosessia ja -perusteita on kehitetty vastaamaan nykytilannetta. Varhaiskasvatuspaikan järjestämisprosessin kehittämistä on edistetty keväällä 2019 osana lean-hanketta. Nykytila on kuvattu ja sitä on arvioitu monesta eri näkökulmasta.

Asiakkaiden kuuleminen

Asiakkaita on kuultu osana varhaiskasvatuspaikan myöntämisen kehittämisprosessia asiakaskyselyillä, vanhempainilloissa ja toimialan järjestämissä tilaisuuksissa. Varhaiskasvatuspaikan järjestämisprosessista toivotaan läpinäkyvämpää sekä ketterämpää ja paikan myöntämisen perusteista selkeitä sekä tasa-arvoisia. Varhaiskasvatuksen järjestämisprosessi on näyttäytynyt asiakkaille pitkänä ja epätasa-arvoisena. Asiakkaat ovat kokeneet, että asiakasohjaus on ollut vaihtelevaa ja prosessin etenemisestä ei ole saanut riittävästi tietoa. Varhaiskasvatuspaikkojen määräytymistä ei ole koettu oikeudenmukaiseksi. Myös tietojärjestelmien joustamattomuus on koettu yhdeksi syyksi prosessin monimutkaisuuteen. Myöntämisen perusteiden ja prosessin uudistamisella pyritään vastaamaan näihin epäkohtiin.

Perusteiden uudistamisen tavoitteena on aikaansaada yksinkertainen, selkeä ja tasa-arvoinen prosessi asiakkaille. Uudistamisessa huomioidaan varhaiskasvatuspaikan järjestämisprosessin kokonaisvaltainen kehittäminen osana uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottoa. Uudistamisen yhteydessä viestinnän ja asiakasohjauksen yhtenäistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta uusittu prosessi ja perusteet ovat yhdenvertaiset. Asiakaspalautteiden pohjalta prosessia ja paikan järjestämisen perusteita kuvataan selkeämmin. On myös Helsingin kaupunkistrategian mukaista kehittää asiakastyytyväisyyttä ja positiivista asiakaskokemusta.

Asioinnintietojärjestelmän kehittäminen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialla on kehitteillä uusi oppijoiden asioinnin tietojärjestelmä Asti. Tietojärjestelmän käyttöä pilotoidaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen osalta syksyllä 2020. Perusteiden uusiminen ollaan huomioitu oppijoiden asioinnintietojärjestelmässä Astin kehittämisessä. Kun Asti otetaan käyttöön, tullaan hakemukset esittämään päättäjälle myöntämisen perusteiden mukaisesti.

Tarkennuksia perusteisiin

Tarkoituksen mukaista on pyrkiä myöntämään paikka mahdollisimman läheltä palvelun käyttäjiä. Sen vuoksi alkamisen ajankohtaan otetaan huomioon 2 viikon sisällä olevat hakemukset. Ne käsitellään yhtä aikaa siten, että kuun 1.-15. ja 16.-31. päivän hakijat käsitellään samaan aikaan. Kaikki hakemukset käsitellään viimeistään 4 kuukauden lakisääteisyyden mukaan. Ainoastaan silloin kun hakijoiden välillä ei ole muita erottavia tekijöitä, huomioidaan aloittamispäivämäärä myönnettäessä vapaata varhaiskasvatuspaikkaa.

Jos hakijoiden välillä ei ole erottavia tekijöitä, kun kaikki varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteet on huomioitu, voidaan päätös tehdä lapsen edun mukaisesti huomioiden lapsikohtaiset syyt.

Helsingin seudun joukkoliikenne on usean joukkoliikennemuodon muodostama kokonaisuus. Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä (2016) perustuu mahdollisuuksien mukaan vakiominuuttisiin aikatauluihin, joissa samat lähtöminuutit toistuvat tunnista toiseen. Lähtökohta ajanlaskentaan otetaan maanantain arkiaamusta klo. 7.30. Matkustajan näkökulmasta varsinaisen liikennetarjonnan palvelutason lisäksi keskeisenä tekijänä on matkaketjun toimivuus eli vaihtojen onnistuminen. Matkan arvioinnissa käytetään HSL:n reittioppaan mukaista lyhintä kävely tai julkisenliikenteen matkaa lapsen kotoa varhaiskasvatuksen toimipaikkaan. Päättäjä hakee tiedot HSL:n reittioppaasta joka ilmoittaa lyhimmän matkan HSL:n määritysten mukaisesti. Lyhimmän matkan arvioinnissa huomioidaan perheen mahdollisten muiden lasten sijoittuminen muihin varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin.

Arviointi ja seuranta

Uusien varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteita ja koko varhaiskasvatukseen hakeutumisen prosessia seurataan sekä arvioidaan säännöllisesti. Uusien perusteiden lisäksi prosessia uudistetaan ja kehitetään kokonaisvaltaisesti. Mittaamista ja seurantaa tehdään siitä, kuinka moni saa paikan huoltajien toivomista vaihtoehdoista sekä kaksi kertaa vuodessa siitä minkälaisilla matka-ajoilla huoltajien siirtymät kotoa varhaiskasvatuksen toimipaikkaan toteutuvat. Asiakasohjaukseen ja –palveluun, tietojärjestelmä uudistuksiin sekä viestintään perusteiden suhteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Lapsivaikutukset

Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatusta on pyrittävä järjestämään lähellä palvelun käyttäjiä. Varhaiskasvatuspaikan myöntämisessä huomioidaan lapsen opinpolun jatkuminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen sekä lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaate mahdollisimman hyvin. Varhaiskasvatuspaikan myöntämisessä tulee turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä sekä monipuolisia kokemuksia vertaisryhmässä toimimisesta.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 06.10.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

varhaiskasvatusjohtaja
Satu Järvenkallas

Lisätietojen antaja

Outi Kakkonen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 09 310 26767

outi.kakkonen@hel.fi