Virkasuhteen täyttäminen, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, kampus 3, tuntiopettajan virka, matkailuala, työavain KASKO-03-106-20

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 23.6.2020 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen, Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtorin 22.6.2020 (§ 9) tekemästä päätöksestä, jolla rehtori on ottanut tuntiopettajan tehtävään 1.8.2020 alkaen restonomi **********

Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtori (Kampus 3) on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom 5 kohdan mukaan ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 20.11.2019 (§ 100) tekemään päätökseen perustuen ammatillisen koulutuksen tuntiopettajan ottaa kampuksen rehtori.

Hakuprosessista

Stadin ammatti- ja aikuisopiston matkailualan koulutuksen tuntiopettajan tehtävä on ollut julkisesti haettavana 15.5. - 29.5.2020.

Rehtorin päätöksen ja lausunnon mukaan tehtävään haki hakuajan kuluessa 13 henkilöä, joista neljä täytti opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset eli ammatillisten osien opettajan kelpoisuuden (13 §) ja kielitaitovaatimuksen (§ 17).

Hakuilmoituksessa muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi edellytettiin tuoretta opettajakokemusta matkailualan toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa, matkailu- sekä hotelli- ja ravintola-alan laajaa kokemusta ja kansainvälistä osaamista, monipuolisia pedagogisia taitoja, kykyjä hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, digitaalisia oppimisalustoja ja verkostoja sekä hyvää englanninkielen taitoa. Edellä todetun lisäksi edellytettiin kykyä tuottaa englanninkielistä ja suomenkielistä opetusmateriaalia, pääkaupunkiseudun matkailualan työelämän vahvaa ja ajantasaista tuntemista, kykyä ja taitoa kohdata erilaisia oppijoita ja toimia yhteistyössä opiskeluhuoltoon liittyvien verkostojen kanssa, hyviä työyhteisön vuorovaikutustaitoja ja kykyä toimia erilaisissa tiimeissä.

Edelleen hakuilmoituksessa luettiin eduksi palveluhenkisyys, matkailu- ja ohjelmapalvelutuntemus, suunnittelu- ja organisointitaidot, Wilma-opiskelijahallintojärjestelmän käyttötaidot ja Microsoft office 365 ohjelmien hallinta.

Rehtorin lausunnon mukaan haastatteluun kutsuttiin hakemusten perusteella kaikki neljä kelpoisuusvaatimukset täyttänyttä hakijaa. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei kutsuttu haastatteluun, koska hän ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii päätöksen kumoamista, koska hän katsoo olevansa kelpoinen ja tulleensa siten syrjityksi työn haussa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 §:ssä säädetään ammatillisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuudesta. Ammatillisten tutkinnon osien opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;

2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;

3) jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta. Työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Asian arviointi

Tehtävään valitun hakemuksen mukaan tehtävään valittu on suorittanut restonomin alemman korkeakoulututkinnon kesäkuussa 2016. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna 2000. Rehtorin päätöksen ja tehtävään valitun hakemuksen mukaan tehtävään valitulla on 10 kuukauden kokemus matkailualan koulutuksen tuntiopettajan tehtävistä. Edelleen rehtorin päätöksen mukaan hänellä on lisäksi ravintola-alan kokemusta noin 12 kuukautta ja kansainvälistä työkokemusta hotelli- ja ravintola-alalta noin 8 vuotta. Tuntiopettajan tehtävään valitulla on siis opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavista tehtävistä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksen mukaan hän on suorittanut restonomin alemman korkeakoulututkinnon vuoden 2014 lopussa. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna 2016. Rehtorin lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijällä on edellä todetusta vähintään kolmen vuoden vaadittavasta alan työkokemuksesta vain kuukauden työkokemus matkailualalta restonomiharjoittelijana. Tämän lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijällä on muuta työkokemusta, joka ilmenee tarkemmin rehtorin lausunnosta.

Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole kutsuttu haastatteluun, koska hän ei ole ollut kelpoinen kysymyksessä olevaan tehtävään. Oikaisuvaatimuksen tekijältä puuttuu opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavista tehtävistä.

Esittelijä toteaa, kuten rehtorin lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että viranhaltijan valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa virkaa. Esittelijä katsoo rehtorin valinneen kokonaisarvion perusteella taitavimmaksi ja ansioituneimmaksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen tuntiopettajan tehtävään. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista, että rehtori olisi syrjinyt oikaisuvaatimuksen tekijää tai ketään muutakaan hakijaa sukupuolen tai muunkaan seikan perusteella.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Rehtori on harkintansa mukaan voinut valita kyseiseen tuntiopettajan tehtävään valitsemansa henkilön. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun sekä rehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 22.10.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.