Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Herttoniemen yritysalueen eteläosa, Työnjohtajankatu, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö:

**********

Alueiden omistajat

Katualueet omistaa Helsingin kaupunki lukuun ottamatta Suunnittelijankadulle tehtävän levennyksen alueita 91-43-52-5-M601 ja 91-43-52-5-M602. Alkuperäisessä ilmoituksessa oli mukana aiemmin suunniteltu Sorvaajankujan katualue tonteille 43057/4 ja 5, jotka ovat kiinteistöyhtiöiden omistuksessa.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa (Herttoniemi) yritysalueen eteläosan katualueilla Työnjohtajankatu, Insinöörinkatu, Suunnittelijankatu, Laivalahdenkatu, Konemestarinkatu, Puusepänkatu, Itäbaana ja osa Itäväylää väliltä Suunnittelijankatu - Työnjohtajankatu. Suunnittelukohde muodostuu kiinteistöistä tai kiinteistöjen osista 91-43-9901-0, 91-43-9901-100, 91-43-9906-100, 91-43-9903-100, 91-43-57-9, 91-43-61-6, 91-43-52-5-M601 ja 91-43-52-5-M602.

Katualueet peruskorjataan ja alueen kunnallistekniikka uusitaan vaiheittain vuosina 2020-2026. Lisäksi Suunnittelijankatu laajenee osittain kortteleiden 43084 ja 43052 puolelle.

Ilmoitusalue, josta Sorvaajankujan suunnittelualue tonteilla 43057/4 ja 5 poistettu.

Pilaantumisen syy

Maaperän pilaantuneisuus on voinut aiheutua vanhoista täytöistä ja viereisten tonttien teollisesta käytöstä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 16.1.2020 (§ 4) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 15.6.2020.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Herttoniemen katualueet, Työnjohtajankadun alue, Puusepänkatu, Sorvaajankuja ja Itäbaana, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 11.6.2020, Ramboll Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteessä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä ja pohjavesi

Maanpinnan korkeus laskee pohjoisesta kohti etelää ja vaihtelee tasovälillä +4–15 metriä. Maaperän pinta on täyttömaata 1–3 metrin paksuudelta, jonka alla luonnollinen maaperä muodostuu hiekasta, siltistä ja savesta. Paikoin täyttökerrosten alla on kalliota tai moreenimaalajeja.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesi virtaa Herttoniemen alueella kohti etelää ja sen virtaus sekä muodostuminen alueella ovat heikkoa.

Haitta-ainetutkimukset

Alueella ja sen lähiympäristön tonteilla on tehty useita maaperätutkimuksia ja maaperää on kunnostettu vuosina 1997–2020.

Alueella tehdyissä tutkimuksissa ja aiempien kunnostusten jäännöspitoisuusnäytteissä on todettu alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kuparia, sinkkiä, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Syanideja on havaittu vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävä jäännöspitoisuus Karhutien puiston pohjanäytteessä. Tri- ja tetrakloorieteeniä on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina korttelissa 43052.

Pohjavedessä on havaittu pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. BTEX-yhdisteistä on havaittu bentseeniä, tolueenia ja ksyleeneitä. Suurimmat pitoisuudet on havaittu putkessa PVP10, joka sijaitsee suunnittelualueen lounaispuolella. Putken PVP10 tolueenin analysoitu korkein pitoisuus on ollut 770 μg/l vuonna 2005. Pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä vuoden 2013-2015 analyyseissä. Tri- ja tetrakloorieteeniä on havaittu putkissa PVP RF101, PVP RF102 ja HP101. Tetrakloorieteenin maksimipitoisuus on 98 μg/l putkessa PVP RF101 vuonna 2017.

Pilaantuneen maa-aineksen määrä alueella

Tutkimusten perusteella suunnittelualueella arvioidaan olevan pilaantunutta maata pinta-alaltaan noin 4 000 m² alueella. Laskennallisen tarkastelun perusteella tämä vastaa tilavuudeltaan noin 6 000 m³ pilaantunutta maa-ainesta. Tarkastelussa arvioitiin pilaantuneisuuden keskimääräiseksi syvyydeksi n. 1,5 metriä. Pilaantunutta maa-ainesta on todettu alueella 0–3,5 metrin syvyydellä noin 0,5–3 metrin paksuisessa kerroksessa. Alustavan suunnitelman mukaan tähän asti todetut alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset kaivetaan rakentamisen yhteydessä noin 2,5–3,5 metrin syvyyteen.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Viitearvovertailu

Asetuksen (214/2007) mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Tutkimuskohde sijaitsee rakennetussa ympäristössä, minkä perusteella ekologisin perustein määritellyt viitearvot eivät ole nykyisessä tilanteessa asianmukaisia kunnostustavoitteita. Koska kohteen läheisyyteen suunnitellaan asumista, voidaan viitearvotarkastelu tehdä käyttäen terveysperusteisesti määritettyjä viitearvoja. Alueen tulevan käytön perusteella soveltuva vertailuarvo on SHPter (suurin hyväksyttävä pitoisuus, terveysperusteet).

Kunnostustarve

Suunnittelualueelle tehtyjen maaperätutkimusten mukaan alueella on VNa 2014/2007 viitearvovertailun perusteella pilaantuneen maaperän kunnostustarve tuleva maankäyttö huomioon ottaen. Pilaantuneen maaperän kunnostustarve syntyy myös alueen rakentamisesta. Katualueet kaivetaan rakentamisen vuoksi putkilinjojen kohdalla noin 2–3 metrin syvyydelle, joten paikoitellen kaivu ulottuu täyttökerroksen läpi luonnonmaahan asti. Kevyenliikenteenväylillä rakentamisen vaatima kaivu on vähäisempää. Osittain alueella tehdään täyttöjä, mm. Suunnittelijankadun pengertäytöt.

Kunnostuksen tavoitteet ja puhdistusmenetelmä

Suunnittelualueella tehdään pääsääntöisesti vain rakentamisen vuoksi tehtävät kaivut. Mikäli kaivualueen reunoille tai pohjaan jää SHPter-pitoisuudet tai öljyhiilivetyjen ja syanidin osalta ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia, laaditaan erillinen riskinarvio, jonka perusteella päätetään kaivun jatkamisesta tai muista riskinhallintatoimenpiteistä. PAH-yhdisteiden osalta päätös kaivun jatkamisesta tehdään jäännöspitoisuusnäytteiden pitoisuuksien perusteella käyttäen tavoitepitoisuuksina yksittäisten yhdisteiden SHPter-pitoisuuksia. Asuinrakennusten läheisyydestä (mm. Työnjohtajankadun ympäristö ja Sorvaajankuja) poistetaan SHPter-pitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen, syanidin ja PAH-yhdisteiden summapitoisuuksien osalta alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maa-ainekset tulevien asuinkortteleiden seinälinjasta 3 metrin etäisyydelle. Kaivun aikana otettavien näytteiden osalta yksittäisten PAH-yhdisteiden tavoitepitoisuutena voidaan käyttää myös yksittäisten yhdisteiden SHPter-arvoja, mutta suunnittelun aikana käytettävissä on ollut vain summapitoisuudet. Jos esitettyjen pitoisuustavoitteiden saavuttaminen massanvaihdolla arvioidaan työn aikana kestävän kunnostuksen periaatteiden vastaisiksi, esimerkiksi laajan kaivun tai massiivisten tuentatoimien vuoksi, laaditaan riskinarvio tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä lisätutkimusten perusteella kunnostusten aikana.

Rakennettavissa johtokaivannoissa putkien ja alueelle jäävän pilaantuneen maa-aineksen väliin rakennetaan vähintään 30 cm paksu suojakerros pilaantumattomasta maa-aineksesta.

Työn toteutus

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Pilaantuneet maat lajitellaan kaivun aikana ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja tarvittaessa maalajin perusteella. Eriasteisesti pilaantuneet massat sijoitetaan erilleen siten, että ne kyetään luotettavasti ohjaamaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Massojen lajittelu tehdään pääasiassa ennen työn aloittamista tehtyjen pilaantuneisuustutkimusten ja kenttämittausten perusteella.

Mahdolliset suuret jätejakeet ja suuret kivet erotellaan kaivettavista maista. Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin pois kuljetettavaksi tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia tai mahdollista esikäsittelyä varten. Pilaantuneen maan tai mahdollisten vaarallisten jätteiden kuormille laaditaan kuormakohtaiset asianmukaisesti täytetyt siirtoasiakirjat.

Kunnostus päättyy, kun kaikilla kaivualueilla saavutetaan tavoitepitoisuudet, kaivu lopetetaan saavutettaessa rakentamisen vaatima kaivusyvyys, tai kaivu lopetetaan kaivuteknisistä syistä ja mahdolliset huomio- ja eristerakenteet on asennettu.

Haitta-ainetutkimukset ja laadunvalvonta

Tarvittaessa ennen kunnostuksen aloittamista alueelle tehdään lisätutkimuspisteitä, kun tarkemmat tiedot rakentamisesta ja kaivusyvyyksistä kunkin urakan osan vaiheesta on tiedossa. Lisätutkimuksista laaditaan erillinen suunnitelma.

Kaivun aikaiset näytteet

Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostusta pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Kaivannon alueella tutkitaan kaivettavien maa-ainesten laatua pääsääntöisesti koekuopista, kaivantojen seinämistä ja kasoista tarpeen mukaan. Maa-ainesten laadunvalvontanäytteitä otetaan riittävästi sillä tarkkuudella, että maat saadaan luokiteltua luotettavasti soveltuvaan loppusijoituspaikkaan. Tarvittaessa XRF -kenttämittarilla tutkitaan arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Vähintään 10 %:sta näytteitä tutkitaan laboratoriossa antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitoisuudet. Jos aistinvaraisessa arviossa havaitaan öljyhiilivetyjä, syanideja, PAH-yhdisteitä, VOC-yhdisteitä (sis. klooratut hiilivedyt) tai muita orgaanisia haitta-aineita, tutkitaan ko. näytteet laboratoriossa.

Jäännöspitoisuusnäytteet

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200 m²:n aluetta kohti. Pilaantuneiden alueiden kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivantojen seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista noin 30 metriä kohden. Jos kaivu toteutetaan veden alta, jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivinkoneella kaivannon pohjalta ja seinämistä. Mahdollisista ponttiseinin vahvistetuista tai kaivutukien rajaamista kaivannoista ei oteta seinämistä jäännöspitoisuusnäytteitä. Otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Alueet dokumentoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Eristys- ja huomiorakenteet

Eristysrakenteen tarkoitus on estää haitta-aineiden kulkeutumista takaisin kunnostetuille alueille. Huomioverkon tarkoituksena on merkitä puhtaan ja pilaantuneen maan rajapinta. Jos kaivannon reunan jäännöspitoisuusnäytteessä todetaan yli alemman ohjearvon olevia haitta-ainepitoisuuksia, kaivannon reunaan asennetaan huomioverkko. Huomioverkkoja ei kuitenkaan asenneta tulevien rakenteiden alle. Jos kohteen kunnostamisen yhteydessä todetaan korkeita orgaanisten kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuuksia, arvioidaan eristysrakenteen tarve kohdekohtaisesti. Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainti mitataan riittävällä tarkkuudella. Kunnostuksen loppuraportissa kuvataan tehdyt huomio- ja eristysrakenteet, sekä esitetään niiden sijainnit kartalla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työturvallisuusasioiden valvominen kuuluu rakennushankkeen päätoteuttajalle (urakoitsijalle). Ennen kunnostustöiden aloittamista hankkeeseen laaditaan erillinen työsuojelusuunnitelma. Pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia työnaikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa altistuminen haitta-aineille. Ensisijaisia mahdollisia altistumisreittejä ovat haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan. Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeellisia suojavarusteita, jotka ovat työturvallisuus- ja työsuojeluohjeiden mukaiset. Suojavarustuksen taso vaihtelee alueittain. Suojautumisen tasoa voidaan muuttaa olosuhteiden muuttuessa.

Kunnostuksesta aiheutuu maanrakentamiselle tyypillisiä ympäristövaikutuksia, kuten melua, pölyämistä ja päästöjä ilmaan. Työmaan rajalle levitetään tarvittaessa sepelipatja tai muu rakenne, joka vähentää ulkopuolisille katualueille kulkeutuvan maan määrää. Mikäli työmaan ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä. Kuljetuksen aikana pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Märät maamassat kuljetetaan tarvittaessa lietelavoilla. Hajuhaittaa ehkäistään tarvittaessa pitämällä kerralla avoin haiseva kaivurintaus pienenä ja rajoittamalla alueella välivarastoitavien haisevien massojen määrää sekä peittämällä varastokasat tarvittaessa.

Vesien tutkiminen, käsittely ja johtaminen

Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet ennen kaivantojen kuivatuksen aloittamista. Laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa pH, kiintoaine, kokonaistyppi (louhinnan aikana), öljyhiilivedyt (C10-C40), syanidit, metallit (liukoiset ja kokonaispitoisuudet (VNa 214/2007)) sekä PAH-yhdisteet. Jos alueen maaperässä todetaan yli kynnysarvon olevia pitoisuuksia muita haitta-aineita, analysoidaan myös näiden haitta-aineiden pitoisuudet. Vedestä otetaan näyte kerran viikossa pumppauksen aikana.

Kohteessa syntyvät kaivantovedet johdetaan hulevesiviemäriin. Vedet johdetaan hulevesiviemäriin Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti. Lisäksi hulevesiviemäriin ja edelleen mereen johdettavien vesien pitoisuusrajoina käytetään samoja raja-arvoja kuin Jätkäsaaren välivarastointialueen ympäristöluvassa Nro 75/2014/1 Dnro ESAVI/66/04.08/2013 on annettu vesien johtamisesta mereen. Em. ympäristöluvan mukaan viitteellisinä raja-arvoina voidaan soveltaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 235/2012/1, 31.12.2012 määräyksessä 4 asetettuja raja-arvoja.

Vesien jätevesiviemäriin johtaminen tehdään HSY:n antaman viemäröintiluvan mukaisesti. Kaivantovedet käsitellään kiintoaineksen erotuksella. Mikäli kaivantovedet eivät täytä laatuvaatimuksia, ne esikäsitellään lisäksi öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä. Vaihtoehtoisesti vedet voidaan myös kuljettaa luvanvaraiseen käsittelyyn.

Kaivumaiden hyödyntäminen alueella

Kaivantojen täytöissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueelta kaivettuja maa-aineksia. Kohteen täyttöihin käytetään pilaantumattomia, tarkoitukseen geoteknisiltä ominaisuuksiltaan sopivia maa-aineksia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita.

Alueen täytöissä, mm. pengerrakenteissa, hyödynnetään alueelta kaivettuja kynnysarvomaita, eli maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot. Kunnostusalueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia. Kynnysarvomaiden päälle tulee rakenne tai vähintään 0,5 metriä maa- tai kiviaineksia, joissa pitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. Alueen maaperässä on todettu yleisesti kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia, jolloin maiden hyötykäyttö alueella ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä. Kohteella ei ole myöskään merkityksellisiä ekologisia arvoja, joiden suhteen riskejä esiintyisi. Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään pilaantumattomalla maa-aineskerroksella. Haitta-aineille ei siten voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen/hengittämisen kautta. Mahdollisten kynnysarvopitoisuuden ylittävien kaivumaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Maa-aineksen välivarastointi

Alueella voidaan varastoida lyhytaikaisesti pieniä määriä maa-aineksia enintään kaksi viikkoa mm. tutkimustulosten valmistumisen ajan. Tarvittaessa kasat peitetään, jos niistä esimerkiksi leviää pölyä tai hajua ympäristöön. Maa-aineksia välivarastoidaan kunnostamattomilla ja/tai asfaltoiduilla alueilla.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, esimerkiksi maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin todetuilla haitta-aineilla tai pilaantuneet maat ovat niin syvällä, että niitä ei voi kaivaa, asiasta ilmoitetaan välittömästi kunnostusta valvovalle viranomaiselle. Lisäksi ilmoitetaan ja tarvittaessa työt keskeytetään, jos kaivantoon suotautuu runsaasti vettä tai tapahtuu vahinkoja, onnettomuuksia tai muita häiriötilanteita, joista voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä maahan, pohjaveteen tai ilmaan.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloitusajankohta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle.

Ympäristötekninen valvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Työmaakirjassa esitetään ainakin seuraavat asiat: Tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet), tiedot mahdollisista huomio- ja eristysrakenteista, tiedot alueelta poistetuista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta). Lisäksi tiedot mahdollisista hyötykäytetyistä massoista, tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista, hajuhavainnot, pumpatun ja käsitellyn veden määrä, kaivantovesiseurannan tulokset sekä poikkeukselliset tilanteet, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin.

Kunnostuksesta päätyttyä laaditaan loppuraportit urakkakohtaisesti. Loppuraportissa esitetään tunnistetiedot, kunnostustyön toteutus ja toteutuneet kaivualueet ja syvyydet, poistetut massamäärät ja niiden sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden ottopaikat ja analyysitulokset, rakennetut eristysrakenteet ja niiden laadunvalvonta, hyötykäytettyjen maa-ainesten määrä, laatu ja sijainti. Lisäksi esitetään yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantovesien johtamisesta ja käsittelystä sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Loppuraportit toimitetaan ympäristöpalveluille viiden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä.

Puhdistustyön ajankohta

Alueen kunnostustyö alkaa 1-vaiheen katualueilla, Suunnittelijankadulla ja Laivalahdenkadun eteläosassa, alustavien tietojen mukaan elo-syyskuussa 2020.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on tarkastanut ilmoitusalueen 24.6.2020.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 23.6.2020 kiinteistön määräalojen 91-43-52-5-M601 ja 91-43-52-5-M602 omistajalle (Sponda Oy) ja kiinteistöjen 43057/4 ja 5 omistajalle, (KOy Puusepänkatu 3 ja KOy Vuorenvarma), joille asianosaisina varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta.

Sponda Oy ilmoitti, ettei anna muistutusta.

KOy Puusepänkatu 3 ja KOy Vuorenvarma totesi muistutuksessaan, että kaavahanketta Puusepänkadun kortteleihin sellaisessa muodossa kuin se kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2016 hyväksymässä kaavaluonnoksessa oli ja jossa mainitut kiinteistöosakeyhtiöt olivat mukana, ei enää ole olemassa.

Kaupunginvaltuuston marraskuussa 2018 päättämä asemakaavamuutos ei ole vielä saanut lainvoimaa, mutta siinä Koy Puusepänkatu 3:n ja Koy Vuorenvarman tontit on jätetty kaavamuutosalueen ulkopuolelle eikä esimerkiksi Sorvaajankuja tule toteutumaan.

Näin ollen kiinteistöosakeyhtiöiden mielestä esimerkiksi mahdollisen Sorvaajakujan osalta pilaantuneita maita ei voi poistaa eikä uutta rakentaa, koska kujaksi suunniteltu maa-alue on kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa eikä siihen ole Helsingin kaupungin tämän hetken kaavamuutossuunnitelmissa edes suunnitteilla kujaa/katualuetta.

Koy Puusepänkatu 3 ja Koy Vuorenvarma eivät voi siis antaa muistutusta maaperän kunnostamisen ilmoituksesta, mutta pidättävät oikeuden antaa muistutus, jos Helsingin kaupunki palaa alkuperäiseen Puusepänkadun korttelien hankesuunnitelmaan.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu totesi selityksessään, että ilmoitusalueesta poistetaan KOy Puusepänkatu 3:n ja KOy Vuorenvarman tontit 43057/4 ja 43057/5.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Herttoniemen kiinteistöillä ja kiinteistöjen osilla 91-43-9901-0, 91-43-9901-100, 91-43-9906-100, 91-43-9903-100, 91-43-57-9, 91-43-61-6, 91-43-52-5-M601 ja 91-43-52-5-M602, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta tulee poistaa pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ilmoituksessa esitetyllä tavalla. (VNA 214/2007)

2. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja välivarastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

3. Vesien tutkiminen ja käsittely

Vesien tutkiminen ja käsittely voidaan tehdä ilmoituksessa esitetyllä tavalla, kuitenkin ilmoituksesta poiketen tulee kaivantovesien johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. Suunnitelmassa tulee olla arvio pumpattavasta vesimäärästä, esitys johdettavien haitta-aineiden pitoisuusrajoista, pumppauksen kestosta, hulevesien purkupaikasta sekä sekoittumisvyöhykkeestä. (YSL 155, 172 §)

HSY:n antama lupa vesien johtamisesta viemäriin on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

4. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 16, 134, 136, 172 §, JL 13, 120 §)

5. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä poistettavien pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut tehdyistä täytöistä ja alueen toiminnoista ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoituksessa esitetyt tavoitteet ovat riittävät.

2. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi maata kastelemalla tai peittämällä maa-ainekset.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

3. Vesien tutkiminen ja käsittely

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja mahdollisen vesien johtamisen ympäristölupatarpeen arvioinnissa.

Ilmoituksessa esitetty ESAVIn päätös 235/2012/1 on annettu Kalasatamaan, jossa kaivantojen vesimäärät ja purkupaikan sekoittumisvyöhyke ovat olleet suuria. Päätöksen laskennallisia pitoisuuksia ei voi suoraan käyttää tässä kohteessa, joten ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee esittää vesien johtamisesta kohdekohtainen suunnitelma.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

5. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus, joka sisältää tiedot vastuuhenkilöistä, valvojan yhteystiedoista, massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista, sekä tiedot eri työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun

maaomaisuuden hallinta ja tontit -palvelulle