Poikkeamispäätöshakemus, Tapaninkylä,Tapanila, Fallkullan kiila
Tapaninkylä, Jokipoikasenkaari 4, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39284 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12380 seuraavasti:
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta tontin yhteenlasketusta rakennusoikeudesta siten, että rakennusoikeus ylittyy 833 k-m² (10 %)
- ylitetään asemakaavassa pohjoisemmalle rakennusalalle osoitettu enimmäiskerrosluku IV siten, että rakennuksessa saa olla viisi asuinkerrosta
- ullakkokerroksiin saadaan sijoittaa yhteiskäyttöisiä tiloja
- ylitetään rakennusala hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti
- poiketaan sisäänkäyntien toteutuksesta siten, että sisäänkäyntijärjestelyt on rajattu julkisivun eteen sijoittuvan aukotetun seinämän taakse
Maksu
1 000 euroa
Hakija
Helsingin kaupunki Asuntotuotanto
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39284 tontti 1
Hakemus
Hakija hakee lupaa kolmen erillisen kerrostalon (yhteensä 9 133 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12380 siten, että poiketaan asemakaavan osoittamasta rakennusoikeudesta, kerrosluvusta, rakennusalan rajasta ja sisäänkäyntien toteuttamisesta.
Hakijan tarkoituksena on poiketa asemakaavassa osoitetusta tontin yhteenlasketusta rakennusoikeudesta siten, että rakennusoikeus ylittyy 833 k-m² (10 %). Hakija perustelee rakennusoikeuden ylitystä sillä, että ratkaisun avulla yhteistiloja on keskitetty pihan puolelle, jolloin puistoon rajautuvien rakennusten maantasokerrokseen on voitu sijoittaa asuntoja.
Hakijan tarkoituksena on poiketa asemakaavassa pohjoisemmalle rakennusalalle osoitetusta enimmäiskerrosluvusta IV siten, että rakennus saa olla viisikerroksinen. Hakija perustelee kerrosluvusta poikkeamista sillä, että ratkaisun ansiosta yhteistiloista avautuu avaria näkymiä ja niiden ulkotilat voidaan toteuttaa suojaisina.
Hakija perustelee rakennusalan rajan ylitystä sillä, että kortteleiden sisäisen rakennusalan raja ylitetään paikoitellen vähäisessä määrin, jotta rakennukset muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden.
Hakijan tarkoituksena on poiketa asemakaavassa osoitetusta sisäänkäynnistä. Kahta korttelin 39284 Jokipoikasenkaaren puolelle sijoittuvaa katusisäänkäyntiä on korostettu sisäänvedon sijaan hakijan mukaan siten, että sisäänkäyntijärjestelyt on rajattu julkisivun eteen sijoittuvan aukotetun seinämän taakse. Hakijan mielestä ratkaisun avulla voidaan sisäänkäyntien edellyttämät portaat ja luiskat rajata turvallisesti katualueesta ja samalla avata aukotuksen avulla näkymiä ulko-oven edustan tasanteelle.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.6.2017 vahvistettu asemakaava nro 12380. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusala jakautuu kahteen osaan: pohjoisemmalle 4-kerroksiselle osalle saa rakentaa 2 500 k-m² ja eteläisemmälle 5-kerroksiselle osalle 5 800 k-m². Asemakaavan mukaan katuun rajautuvilla julkisivuilla sisäänkäynnit on tehtävä sisäänvedettyinä. Sisäänveto tulee olla laajuudeltaan vähintään 8 m², syvyydeltään enintään 2 m ja kahden kerroksen korkuinen sekä poiketa julkisivun väristä ja materiaaleista.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A2. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.
Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (28.8.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa. Poikkeaminen rakennuksen tai sen osan suurimmasta sallitusta kerrosluvusta ja yhteiskäyttöisten tilojen sijoittaminen ullakkokerroksiin voidaan hyväksyä. Sijoittamalla ullakkokerrokseen yhteiskäyttöisiä tiloja parannetaan asumisviihtyvyyttä ja tilaratkaisussa hyödynnetään kaupunkikuvallisena tavoitteena ollutta kattomuotojen vaihtelua.
Poikkeaminen rakennusalan rajasta voidaan hyväksyä liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti, sillä poikkeamiset rakennusalasta ovat vähäisiä ja sijoittuvat pihan puolelle, joten niillä ei ole vaikutusta katutilaan tai naapuruston olosuhteisiin.
Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tontin yhteenlasketusta rakennusoikeudesta voidaan hyväksyä, sillä rakennusoikeuden kaavasta poikkeava jakautuminen on tehty tarkempien rakennussuunnitteluratkaisujen perusteella, eikä muutoksesta ole haittaa ympäristölle. Viisikerroksiseksi korotetun rakennuksen kohdalla kadun vastakkaisella puolella on pysäköintitalo, joten varjostus- tai näkymähaittaa ei naapurustolle asiasta koidu.
Poikkeaminen sisäänkäyntien toteutuksesta voidaan hyväksyä siten, että sisäänkäyntijärjestelyt on rajattu julkisivun eteen sijoittuvan aukotetun seinämän taakse. Kaavamääräyksen tarkoituksena on saada aikaan vaihtelua jalankulkuympäristöön, lisätä liikkumisen turvallisuutta ja korostaa kadunpuoleisten sisäänkäyntien tunnistettavuutta. Katujulkisivut ovat muutoin varsin pelkistetyt ja vähäeleiset. Suunniteltu rakennus on hieman irti katulinjasta, mutta sisäänkäyntiseinämät on sijoitettu sivuamaan katulinjaa, mikä on katuympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Kaavan tavoitteena oleva vaikutelma korostetuista ja samalla suojatuista sisäänkäynneistä voidaan saavuttaa hakemuksen mukaisella ratkaisulla.
Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen ja asemakaavan toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös tullut nähtäväksi 09.10.2020
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 93 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 93 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769