Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-28-9-7, Jokiniementie 40, Oulunkylä, Sato-Asunnot Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Sato-Asunnot Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Sato Oyj, PL 401, 00601 Helsinki
Y-tunnus: 1471718-4

Yhteyshenkilö: Sato Asunnot Oy Jussi Väisänen

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Kiinteistön omistavat ja sitä hallitsevat Sato-Asunnot Oy ja Kiinteistö Oy M2-Kodit.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 28. kaupunginosassa Oulunkylä, kiinteistöllä 91–28–9–7 osoitteessa Jokiniementie 40/Maaherrantie 34. Kiinteistön pinta-ala on noin 21100 m². Kohteen länsi-, pohjois- ja luoteispuolella kulkee Maaherrantie, itä-, koillis-, etelä- ja lounaispuolella on pienasutusta. Lisäksi kaakkois- / eteläpuolella on urheilukenttä.

Kiinteistön käyttöhistoria

Kiinteistön on aiemmin omistanut VR-Yhtymä Oy. Vanhojen ilmakuvien perusteella alueella on ollut asutusta ainakin jo 1930-luvulta lähtien. Alueen pohjoisosassa on ollut varasto- ja teollisuustoimintaa 1950–luvulta vuoteen 1977. Alueelle on rakennettu asuinkerrostaloja vuonna 1977. Kiinteistön pohjoisosassa sijaitsee myös asfaltoitu paikoitusalue ja eteläosassa toimi päiväkoti.

Alueen ja ympäristön nykyinen maankäyttö

Kiinteistöllä sijaitsevat vanhat asuinrakennukset puretaan ja niiden tilalle rakennetaan kahdeksan asuinkerrostaloa. Kiinteistön pohjoisosassa sijaitsevan pysäköintialueen tilalle rakennetaan pysäköintihalli.

Alueella on tullut voimaan asemakaava 31.12.2019 (tunnus 12527). Asemakaavassa alue on merkitty tunnuksilla AK (asuinkerrostalojen korttelialue) ja LPA (autopaikkojen korttelialue)

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Suunnittelualueella on 1950–luvulta alkaen vuoteen 1977 saakka ollut teollisuus- ja varastotoimintaa, jonka seurauksena on oletettavasti haitta-aineita joutunut maaperään. Kohteen maaperässä on todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21 yhdessä näytepisteessä ja fluoranteenia yhdessä näytepisteessä. Lisäksi alemmat ohjearvot ylittyivät yhdessä näytepisteessä arseenin ja yhdessä näytepisteessä PAH-yhdisteiden summapitoisuuden osalta.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Lisäksi ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 16.1.2020 (§ 4) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 30.6.2020.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Liite 1: Sato-Asunnot Oy, Puhdistuksen yleissuunnitelma, 30.6.2020, Maaherrantie 34, Oulunkylä Helsinki.

Ympäristöseuranta- ja valvontayksikköön on 13.8.2020 toimitettu Kiinteistö Oy M2-kodit valtakirja pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman ja ilmoituksen tekemiseen kiinteistöllä 91-28-9-7.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista.

Maaperä, pohjavesi, pintavesi

Tutkimusten perusteella kohteen maaperä on 1–3 metriä maan pinnasta humusmaata sekä täyttöhiekkaa ja soraa. Luonnonmaa alueella on hiekkaa ja silttiä. Kallion pinta on alueen länsi- ja luoteisosassa noin 2–3 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lähin pohjavesialue Tattarisuo (0109102) sijaitsee 5,3 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Lähin pintavesi, Vantaanoki, sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä idässä.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus

Kohteen maaperässä on todettu Vna (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Öljyhiilivetyjakeiden C21-C40 -pitoisuudet ylittivät alemman ohjearvotason yhdessä pisteessä syvyydellä 4–5 metriä maanpinnasta. Syvyyksillä 2‒3 ja 5‒6 metriä todettiin myös kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 summapitoisuuksia, PAH-yhdisteiden alemman ja ylemmän ohjearvojen ylityksiä sekä öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 summapitoisuuden kynnysarvon ylitys syvyydellä 0,5–1 metriä maanpinnasta. Kiinteistön eteläpäädyssä sijaitsevassa tutkimuspisteessä todettiin arseenin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus syvyydellä 0–0,5 metriä. Lisäksi useassa näytteessä todettiin kenttä- ja laboratorioanalyyseissa kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia.

Tutkimusten perusteella esitetty arvio pilaantuneen alueen laajuudesta ja yksilöidyt massamääräarviot:

Autopaikkojen korttelialueella on arvioitu olevan 614–1228 m³ (1105–2210 t) ylemmät ohjearvopitoisuudet ylittäviä maa-aineksia. Asuinkerrostalojen korttelialueella on arvioitu olevan 415–831 m³ (748–1496 t) alemmat ohjearvopitoisuudet ylittäviä maa-aineksia.

Ilmoituksen tekijän selitys kunnostustarpeesta

Tutkimusten perusteella alueella on kunnostustarve.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kohteessa valitsevat olosuhteet huomioiden pilaantuneisuusarviointi voidaan tehdä ns. viitearvovertailuna. Asuinkerrostaloalueella pilaantuneisuuden viitearvona voidaan käyttää alempaa ohjearvoa ja pysäköintialueella ja pysäköintiin kaavoitetulla (LPA) alueella viitearvona voidaan käyttää ylempää ohjearvopitoisuutta. Viitearvovertailun perusteella alueen maaperä on asuinkerrostaloalueella paikoin arseenilla ja PAH-yhdisteillä pilaantunutta ja pohjoisen pysäköintialueella paikoin öljyhiilivedyillä pilaantunutta. Todetut haitta-ainepitoisuudet ylittävät suunnittelualueen maankäytölle asetetut viitearvot, joten kohteessa on todettu maaperän puhdistustarve. Keskeisimmät pilaantumat ja pilaantumista aiheuttavat haitta-aineet (öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja arseeni) on myös pystytty riittävällä tarkkuudella toteamaan suunnittelualueella tehdyissä tutkimuksissa, joten alueen puhdistustavoite voidaan asettaa maankäytön viitearvojen perusteella. Suunnittelualueelle ei katsota olevan tarvetta tarkennettuun riskinarviointiin.

Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella ja tuleva maankäyttö on voimassa olevan asemakaavan mukaan ns. herkkää maankäyttöä (asuinkerrostalojen korttelialue AK), lukuun ottamatta kiinteistön pohjoisosaa, joka on autopaikkojen korttelialue (LPA). Em. perusteella kunnostustavoitteeksi asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK) esitetään asetuksessa (VNa 214/2007) esitettyjä alempia ohjearvoja ja autopaikkojen korttelialueelle (LPA) esitetään asetuksessa (VNa 214/2007) esitettyjä ylempiä ohjearvoja.

Puhdistusmenetelmä

Maaperäolosuhteet, tutkimustulokset sekä tuleva maankäyttö huomioiden kohteen puhdistusmenetelmäksi soveltuu massanvaihto. Kunnostustavoitteet ylittävä pilaantunut maa-aines poistetaan kaivamalla ja massat toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Rakentamisen vuoksi kaivetaan myös sellaisia massoja, joissa kunnostustavoitteet eivät ylity, mutta joissa kuitenkin on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Em. massat toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tai mahdollisuuksien mukaan kynnysarvomaat hyödynnetään kohteessa. Tarvittaessa täytöt tehdään rakennusten rakentamisen yhteydessä.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja ohjaa pilaantuneen maan kaivua. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista. Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan poistettavista maa-aineksista näytteitä vähintään 1 näyte/100 m³ kaivettavaa maa-ainesta, mukaan lukien tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Tarvittaessa maanäytteistä tehdään kokonaishiilivetypitoisuus-määrityksiä PetroFlag -kenttätestillä. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 20 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C10-C40, metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Mikäli työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haitta-aineet.

Kaivannon pohjan jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 100 m²:n aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla seinämistä vähintään yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista 20 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan vähintään alueella todettujen alemman ohjearvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Puhdistus lopetetaan, kun kunnostustavoitteet ylittävät pilaantuneet maat on poistettu kaivualueelta. Mikäli kaikkea kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada suunnittelualueelta poistettua, massojen sijainti dokumentoidaan huolellisesti ja dokumentointi esitetään loppuraportissa. Kunnostuksen päätyttyä alue siivotaan ja jätteet toimitetaan asianmukaisiin käsittelypaikkoihin.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Suunnittelualueen rajalla tai alueille, joihin jää kaivannon pohjalle tai seinämiin kunnostuksen tavoitepitoisuustason ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, asennetaan huomioverkko erottamaan massat pilaantumattomista täyttömassoista. Mikäli kunnostuksen päätyttyä alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä maa-aineksia, laaditaan erillinen riskinarvio, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle. Huomiorakenteiden sijainnit esitetään loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Pilaantuneita massoja varaudutaan kastelemaan tai peittämään pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maata puhdistusalueelta, poistetaan se säännöllisesti pesemällä ja harjaamalla ajoreittejä kohteen läheisyydessä. Kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneen maa-aineksen leviäminen ja pölyäminen ympäristöön.

Veden tutkiminen ja käsittely

Maaperätutkimuksissa ei ole havaittu vettä, joten kaivantovesiä ei oleteta kertyvän merkittävästi. Mahdollisesti kaivantoihin kertyvä vesi poistetaan öljynerottimien kautta jäte-, seka- tai hulevesiviemäriin veden haitta-ainepitoisuuksista riippuen. Veden viemäröinnistä sovitaan HSY-vesihuollon kanssa. Viemäriin johdettavasta vedestä otetaan vesinäytteitä HSY-vesihuollon edellyttämällä tavalla. Mikäli viemäriin johdettavassa vedessä ylittyy tulosten perusteella HSY-vesihuollon viemäröinnille asetetut tavoitepitoisuudet, varaudutaan veden esikäsittelyyn selkeytysaltaalla, öljynerotuksella, hiekkasuodatuksella tai aktiivihiilisuodatuksella. Tarvittaessa varaudutaan kaivantojen kuivana pitoon esimerkiksi imuautolla.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Kaivettuja pilaantuneita massoja läjitetään tarvittaessa lyhytaikaisesti alueella laboratorioanalyysien ja kuljetuksen järjestämisen ajan. Myös hyötykäytettäviä massoja välivarastoidaan alueella. Kasat peitetään tarvittaessa pölyämisen estämiseksi.

Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Pilaantuneen alueen kunnostamisessa pyritään minimoimaan turha maamassojen kuljettaminen ja sen vuoksi kaikki hyödynnettävissä oleva materiaali pyritään hyödyntämään täytöissä tai alueen muotoiluissa. Pilaantumatonta ylijäämämaata ja alemman ohjearvon alittavaa kynnysarvomaata hyödynnetään kaivantojen täytöissä tai alueen muotoilussa. Hyödynnettävistä maa-aineksista ei aiheudu lisäriskiä suunnittelualueen pohjaveden pilaantumiselle, eikä massoista aiheudu sisäilmariskiä kiinteistössä oleskeleville. Kynnysarvomaiden hyötykäyttö dokumentoidaan ja esitetään loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään mm. tiedot otetuista näytteistä ja poistetuista pilaantuneista massoista, tiedot hyötykäytetyistä massoista, työskentelyolosuhteista sekä muut havainnot. Kunnostuksen päätyttyä toimenpiteestä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt
- kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- puhdistustyön toteutus
- laadunvarmistusmenetelmät
- kaivettujen ja poistettujen massojen määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat
- vesien käsittely
- kaivualueet kartalla
- hyödynnetyt kaivumateriaalit
- huomiorakenteet
- analyysitulokset taulukoituna
- kunnostuksen aikataulu
- arvio tavoitteiden toteutumisesta
- asiakirjojen säilytys

Aloituksesta ilmoitetaan viikkoa ennen puhdistustyön aloittamista kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostushankkeessa mukana olevien tahojen, kuten urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Puhdistustyön ajankohta

Pilaantuneen maaperän puhdistustyöt tehdään todennäköisesti syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana. Aikatauluun vaikuttaa kohteen rakennusten purkutöiden ja rakennushankkeiden aikataulut.

Ilmoituksen käsittely

Vireilletulosta ilmoittaminen, lausunnot ja kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Sato-Asunnot Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Jokiniementie 40 / Maaherrantie 34 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Kiinteistöltä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset esitetyn mukaisesti. (VNA 214/2007)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. Myös rakenteen yläosa tulee peittää pilaantumattomalla aineksella, jossa haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. (VNA 214/2007)

Ilmoituksesta poiketen, mikäli maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta-ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Puhdistusta ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein esitetyn mukaisesti vähintään 20 %. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. ( JhL 32 §, YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi arvio rakenteen tarpeellisuudesta ja suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen alueen kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Haisevat massat on pyrittävä kuormaamaan ja kuljettamaan pois välittömästi kaivun jälkeen. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista eikä puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi kaivantojen täytöissä alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen maan omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä, jotta ympäristöseuranta- ja -valvontayksiköllä on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. (YSL 172 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä esitetyn lisäksi tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Tieto maaperään kunnostuksen jälkeen jääneistä pilaantuneista maa-aineksista on toimitettava maa-alueen tulevalle haltijalle. Pilaantuneet maa-ainekset on otettava huomioon alueen tulevissa kaivutöissä. Kunnostuksen loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut todennäköisesti pääasiassa ennen vuotta 1994.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivety-fraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Laitteiden sopivuus, kunto- ja kalibrointi ovat tärkeä osa tulosten luotettavuutta.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyödyntämiseen on tarve ja se on suunnitelmallista, maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa ympäristölle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Elohopeaa ja haituvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Mahdollisuus lisätutkimusten ja kunnostustyön tarkastamiseen on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Mikäli poistoimitettujen massojen alustavissa kenttätestituloksissa on virheellisyyttä, tulee viranomaiselle ja maa-ainesten vastaanottajalle ilmoittaa siitä jatkotoimista sopimiseksi ja oikean loppusijoituspaikan varmistamiseksi.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset. Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Sato Oyj:lle