Poikkeaminen, Tapaninkylä
Tapaninkylä, Saunatie, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:
- Poiketaan osittain asemakaavan mukaisten rakennusalojen rajoista siten, että tontille saa rakentaa yhden rakennuksen kahden erillisen rakennuksen sijaan.
- Asemakaavassa sallitusta kerrosalan määrästä (260 k-m²) poiketaan siten, että kerrosalaa toteutuu yhteensä 346 k-m²:
- Kerrosala voidaan ylittää 66 k-m² tontilla säilytettävän talousrakennuksen johdosta.
- Siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti (10 k-m²).
- Teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti (10 k-m²).
- Poiketaan asemakaavan mukaisesta talousrakennuksen vähimmäisetäisyydestä tontin rajaan (asemakaavassa 1,5 m) sekä sen enimmäiskoosta (asemakaavassa 30 m²).
- Toteutetaan kaksi tonttiliittymää asemakaavassa sallitun yhden ajoaukon sijasta.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Rakennuksen yksikerroksinen osa tulee sijoittaa tontin pohjoisosaan.
- Mikäli talousrakennus puretaan tai se tuhoutuu, tontille rakennettavan uuden talousrakennuksen tulee olla asemakaavan määräyksien mukainen.
- Asemapiirrokseen säilytettäviksi merkityt puut tulee säilyttää tai jos niiden kaataminen on välttämätöntä, ne tulee korvata uusilla puilla.
- Tontilla tulee olla puita.
- Hulevesien hidastamiseksi tontilla tulee välttää vettä läpäisemättömien pintojen määrää mahdollisuuksien mukaan ja käyttämällä läpäiseviä pinnoitteita kulku-, oleskelu- ja pysäköintialueilla.
- Rakennuslupahakemuksen yhteydessä pitää esittää pihasuunnitelma.
- Tontille voidaan toteuttaa kaksi tonttiliittymää ainoastaan siinä tapauksessa, jos tontille rakennetaan kaksi asuntoa tai kahdeksi asunnoksi sopivalla tavalla.
Maksu
1 365 euroa
Hakija
**********
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa paritalon (280 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:
- Kaavassa on kaksi erillistä rakennusalaa, haetaan poikkeamaa yhdelle rakennukselle, joka sijoittuu osin molemmille rakennusaloille.
- Talousrakennuksen vähimmäisetäisyydestä tontin rajasta (asemakaava: 1,5 m), olemassa oleva rakennus on rajassa kiinni.
- Asemakaavaan merkitystä kerrosalasta (260 k-m²), haetaan poikkeamaa rakentaa yhteensä 346 k-m², josta 66 k-m² on säilytettävän talousrakennuksen osuutta, 10 k-m² ulkoseinien 250 mm ylittävää osuutta ja 10 k-m² asuntojen teknisten tilojen osuutta (MRL 115 §). Kokonaisylitys on 86 k-m², eli 33 %.
- Säilytettävä talousrakennus ylittää kaavan salliman 30 k-m² enimmäiskoon.
- Kaava sallii yhden tonttiliittymän, haetaan poikkeamaa rakentaa kaksi.
Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:
- Rakennusalan rajojen osalta perusteena on tontin tarkoituksen mukainen käyttö ottaen huomioon talousrakennuksen säilyttäminen ja pihatoimintojen sijoittelu.
- Perusteena poikkeamiin talousrakennuksen osalta on halu säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä säilyttämisen arvoinen rakennus.
- Ulkoseinien ylityksen sekä teknisen tilan osalta kerrosalan ylitys on perusteltu ottaen huomioon nykypäivän energiavaatimukset sekä yhdenvertainen kohtelu suhteessa uusiin kaava-alueisiin, joilla molemmat ylitykset sallitaan suoraan lain puitteissa ilman poikkeamia.
- Tonttiliittymien osalta on perusteena tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja pihatilojen maksimointi, jotta rakennus saadaan sijoitettua mahdollisimman lähelle Saunatietä.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.4.1981 vahvistettu asemakaava nro 8295. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa. Niissä ehdottomasti käytettävä kerrosluku on II, jolloin rakennuksen kerrosalasta tulee vähintään 2/5 sijoittaa ylimpään kerrokseen. Tontin Saunatien puoleiselle tontin osalle on osoitettu istutettava alue. Lisäksi Saunatien puoleiselle rajalle on osoitettu rajan osa, joka on aidattava säleaidalla. Kullekin tontille saa tehdä vain yhden enintään 3 m leveän ajoaukon.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.
Nykytilanteessa tontin pohjoisosassa on 1920-luvulla rakennettu yksikerroksinen asuinrakennus, jolle on myönnetty purkamislupa (29.10.2019). Tontin itäpuoleisessa rajassa on kiinni talousrakennus, joka on rakennettu 1930-luvulla.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (12.3.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.
Muistutuksia saatiin 4 kpl. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennusalan ylitykseen, kerrosalan ylitykseen, talousrakennuksen sijoittumiseen sekä sen kokoon, ajoliittymien määrään sekä kaupunkikuvaan.
Hakemuksesta on saatu lausunto kaupunginmuseolta. Lausunnossa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennusalan ylitykseen, kerrosalan ylitykseen, talousrakennuksen sijoittumiseen sekä sen kokoon, ajoliittymien määrään sekä kaupunkikuvaan.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista.
Liitteenä olevassa Kooste muistutuksista ja lausunnoista sekä hakijan vastine -liitteessä esitetään yhteenvedot poikkeamispäätöksen valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä hakijan toimittama vastine niissä esitettyihin huomautuksiin.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska poikkeamishakemuksessa esitetty rakentamishanke huomioi asemakaavan periaatteet ja tavoitteet, soveltuu alueen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Alustavien suunnitelmien mukaisessa rakentamisessa Tapanilan alueelle ominainen rakeisuus säilyy.
Rakennusalat
Asemakaavassa on esitetty rakennusaloilla kaksi erillistä rakennuspaikkaa. Poikkeamishakemuksessa paikalle on suunniteltu paritalo, jossa rakennusalan raja ylitetään osittain tontin keskiosan suuntaan rakennusalojen muodostamaan väliin. Tämä mahdollistaa suuremman etäisyyden rajanaapureihin, kuin jos rakennusmassa olisi sijoitettu asemakaavan mukaisesti. Ratkaisu on perusteltu, koska sillä saavutetaan molemmille asunnoille yksityinen ja tilava oma piha sekä mahdollisuus jakaa tontti joko hallinnanjakosopimuksella tai tonttijaolla. Ratkaisu on hyvä naapureille, koska rakennus sijoittuu tontille keskeisemmin ja etäisyydet varsinkin eteläpuolen naapurustoon säilyvät hyvinä.
Rakennus on sijoitettu rakennusalan pohjoisreunalle niin, että se on pohjoispuolelta yksikerroksinen eikä muodosta merkittävää häiriötä tai varjostusta pohjoisnaapurille. Rakennuksen yksikerroksinen osa tulee pohjoisosaan, missä on säilytettävä talousrakennus ja jossa kokonaisuus on arvioitu sopivaksi pihamiljööseen.
Poikkeaminen voidaan myöntää rakennusalojen ylityksen osalta. Tapanilan alue ei koostu vain tietystä rakennustyypistä, vaan alueella on monenlaisia rakennuksia samalta aikakaudelta. Uudisrakennus on suunniteltu mittakaavaltaan ja sijoittelultaan Tapanilan kaupunkirakenteeseen sopivaksi. Rakennusmassan kadunpuoleinen pitkä sivu on suunniteltu sivu- ja korkeussuunnassa polveilevaksi, ja suunnitelmassa on kuistimaisia osuuksia.
Kerrosalan määrä
Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus. Ulkoseinien paksuudesta sekä teknisten tilojen toteuttamisesta johtuva kerrosalan ylitys ei muuta rakennuksen kaupunkikuvallista ilmettä merkittävästi.
Lisäksi säilytettävän talousrakennuksen johdosta kerrosala ylitetään 66 k-m², jolloin kokonaisylitys on 86 k-m². Jotta taloudellinen paine purkaa kulttuurihistoriallisesti arvokas talousrakennus ei olisi liian suuri, on perusteltua myöntää kerrosalan ylitys vanhan talousrakennuksen ylittävältä osalta. Hakija on halukas kunnostamaan talousrakennuksen. Rakennus on huonokuntoinen eikä sen säilyttämiseen ole hakijan mukaan taloudellisia edellytyksiä, mikäli se vie 66 k-m² varsinaista asuinrakennusoikeutta. Kaavassa ei ole annettu erillistä varastorakennusoikeutta, vaan lisärakennusoikeus koskee ainoastaan autosuojia, joita ei tässä hankkeessa toteuteta.
Talousrakennus
Olemassa oleva, vanha talousrakennus sijaitsee asemakaavasta poiketen kiinni rajassa ja se on suurempi kuin nykyinen asemakaava sallii. Talousrakennuksen säilyttämistä puoltaa sen kaupunkikuvallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo.
Poikkeamispäätöksellä pyritään siihen, että talousrakennus on säilytettävissä. Rakennusoikeudesta (66 k-m² osalta) poiketaan talousrakennuksen säilyttämisen mahdollistamiseksi. Jos talousrakennusta ei säilytettäisi, hanke poikkeaisi asemakaavan rakennusoikeudesta vain vähäisesti ja rakennusaloista vähäistä enemmän.
Mikäli talousrakennus puretaan tai se tuhoutuisi, talousrakennusta ei saa korvata samankokoisella uudella talousrakennuksella, sillä poikkeaminen talousrakennuksen rakennusoikeuden määrästä myönnetään olemassa olevan talousrakennuksen säilyttämisen mahdollistamiseksi. Tilalle mahdollisesti rakennettavan uuden talousrakennuksen tulee olla asemakaavan määräyksien mukainen.
Tonttiliittymien määrä
Asemakaava sallii yhden ajoliittymän kullekin tontille. Asemakaavasta poiketen tontille voidaan toteuttaa kaksi tonttiliittymää, jos tontille rakennetaan kaksi asuntoa tai kahdeksi asunnoksi sopivalla tavalla. Talousrakennuksen säilyttäminen aiheuttaa sen, että on tarkoituksenmukaista sijoittaa rakennukset viitesuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Tällöin on luontevaa, että nykyisellä yhdellä tontilla on kaksi ajoliittymää yhden sijasta. Yhden ajoliittymän rakentaminen on mahdollista, mutta aiheuttaisi sen, että tontin sisälle rakentuisi paljon ajoväyliä. Ratkaisu on perusteltu, jotta mahdollisimman iso alue tontista saadaan säilytettyä istutettavana alueena.
Kahden ajoliittymän toteuttaminen on perusteltua myös siksi, että rakennus voidaan sijoittaa lähes kiinni kadun puolen rakennusalan rajaan, ja tontille saadaan mahdutettua myös invapaikka. Molemmat ajoliittymät toteutetaan kaavan mukaisina (3 m leveys, aukon sisennys 2 m rajasta 45 asteen kulmassa), joten vaikutus kaupunkikuvaan pysyy vähäisenä.
Tontin puusto ja hulevesien hallinta
Asemapiirrokseen säilytettäviksi merkityt puut tulee säilyttää tai ne tulee korvata uusilla puilla. Etenkin tontin kaakkoisosan puuryhmä on kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä hakijan tulee esittää pihasuunnitelma, jotta tiiviistä pihasta saadaan suunniteltua herkkään ympäristöön sopiva.
Hulevesien hallinnassa sovelletaan Helsingin kaupungin hulevesiohjelman prioriteettijärjestelyjä. Hulevesien hidastamiseksi tontilla tulee välttää vettä läpäisemättömien pintojen määrää mahdollisuuksien mukaan ja käyttää läpäiseviä pinnoitteita kulku-, oleskelu- ja pysäköintialueilla.
Julkisivut
Julkisivumateriaali on asemakaavan mukainen. Isot ikkunat on suunnattu pihan puolelle, eikä kadun puolelle ole erityisen suuria ikkunoita.
Poikkeamisen erityiset syyt
Poikkeamisen erityiset syyt ovat tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden edistäminen vanhan talousrakennuksen säilyttämisellä.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15 a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 11.06.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 301 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 301 (Maksun osalta) ja 303 §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289
Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300