Ympäristölupa, Jäähdytintie 21, Hernesaaren Romu Oy

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Hernesaaren Romu Oy:n Jäähdytintien jätteenkäsittelyaseman ympäristöluvan muutoshakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Hernesaaren Romu Oy, Jäähdytintie 21, 00770 HELSINKI

Y-tunnus 0195774-4

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Jätteiden laitos- ja ammattimainen käsittely on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 1 momentin kohdan 12 f mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Ympäristönsuojelulain 29 §:n mukaan ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Asian vireilletulo

Ympäristöluvan muutoshakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 10.7.2020. Tämän hetkiselle toiminnalle on Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 23.9.1997 (342 §) myöntämä ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukainen toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa.

Laitoksen sijainti

Toiminnan sijaintipaikka on Tattarisuon teollisuusalueen tonteilla 41005/20, 41005/21 ja 41005/22 osoitteessa Jäähdytintie 19-23, 00770 Helsinki. Toiminta-alue on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Tonteilla on ollut erilaista teollista toimintaa 1960-luvun puolivälistä lähtien. Hernesaaren Romu Oy on toiminut tonteilla 41005/21 ja 41005/22 vuodesta 1988.

Toiminta-alue rajautuu pienteollisuuskiinteistöihin ja varastointialueisiin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 350 metriä toiminta-alueesta itään Alppikylässä. Tattarisuon vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen raja on noin 300 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta.

Kaavoitustilanne

Asemakaavassa (9200, 28.8.1987) alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueelle ei ole vireillä kaavamuutoksia.

Ympäristöolosuhteet

Maaperä

Tattarisuon alue on rakennettu pehmeälle suopohjalle. Alueella tehtyjen maaperäkairausten perusteella on todettu, että alueen maaperässä ylimpänä on 1 - 3 metrin paksuinen täyttömaakerros, jonka seassa on mahdollisesti mineraalista rakennusjätettä. Tämän alla on turvekerros ja sen alla lähes 20 metrin paksuinen kerros savea ja liejusavea.

Hernesaaren Romu Oy:n tontilla 41005/21 on tehty vuonna 1998 maaperän pilaantuneisuustutkimus. Tonteille kaivettiin kaksi koekuoppaa, joista otettiin kokoomanäytteet 0,2 – 0,5 metrin syvyydeltä. Kuoppiin kertyvä orsivesi esti näytteenoton syvemmältä maasta. Näytteistä määritettiin mineraaliöljyjen ja rasvojen sekä raskasmetallien pitoisuudet. Tulosten perusteella arseeni-, elohopea-, kadmium-, kupari-, nikkeli-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ylittivät silloiset SAMASE- ohje- tai raja-arvot. Samoin mineraaliöljyjen pitoisuudet ylittivät paikoin ohjearvot. Verrattaessa pitoisuuksia maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetussa valtioneuvoston asetuksessa esitettyihin ohjearvoihin todettiin toisessa koekuopassa ns. ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet elohopeaa, kuparia, lyijyä ja sinkkiä ja toisessa koekuopassa ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kuparia ja sinkkiä sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Tontin maaperää ei ole puhdistettu, koska toiminta tontilla on säilynyt entisellään.

Pohjavesi

Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tattarisuon vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (0109102) raja kulkee idässä noin 300 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Alueella oleva orsivesi on lähellä maanpintaa.

Pintavedet

Suunnittelukohde kuuluu Longinojan valuma-alueeseen. Loginojassa lisääntyy uhanalaiseksi luokiteltu taimen.

Luontoarvot

Tattarisuon teollisuusalueen ympärillä on erilaisia vihervyöhykkeitä. Alueen luoteispuolella on avointa peltoa, joka vaihtuu etelään päin kuljettaessa metsäksi. Pohjois- ja koillispuolella sijaitsee melko kapea metsävyöhyke, jonka alueella on pieniä kosteikkoalueita harvinaisine kasveineen. Teollisuusalueen eteläpuoli koostuu lähinnä kosteikoista ja niityistä. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä tärkeäksi lintualueeksi luokiteltu Tattarisuon lehtometsä sijaitsee noin 70 metriä toiminta-alueesta länteen.

Toiminnan kuvaus

Jätteenkäsittelyasemalla vastaanotetaan, varastoidaan, käsitellään ja siirtokuormataan seuraavia valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisia jätteitä:

Lisäksi jätteenkäsittelyasemalla vastaanotetaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia romuakkuja (16 06 01*, 16 06 02* ja 20 01 33*), mutta niitä ei käsitellä vaan ne toimitetaan välivarastoinnin jälkeen jatkokäsittelyyn. Romuakut kuuluvat jätelain 48 §:n mukaisesti ns. tuottajavastuun piiriin ja Hernesaaren Romu Oy on tuottajayhteisön (Akkukierrätys Pb Oy) hyväksymä romuakkujen vastaanottopaikka.

Olennaiset muutokset aikaisempaan toimintaan nähden

Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan jätteenkäsittelyasema toimii tonteilla 41005/21 ja 41005/22, mutta toiminta on laajentunut myös tontille 41005/20.

Vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä esitetään nostettavaksi 3000 tonniin (voimassa olevassa ympäristöluvassa 1500 tonnia) ja kerrallaan varastoitavan jätteen määrä 300 tonniin (aiemmin 140 tonnia). Vuosittain arvioidaan vastaanotettavan kaapeliromua n. 300 tonnia, romuakkuja n. 200 tonnia, sähkömoottoriromua n. 100 tonnia, rauta- ja teräsromua n. 2000 tonnia ja muuta metalliromua n. 400 tonnia. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laitoksella ei vastaanoteta romuakkuja.

Toiminta-aika on arkipäivisin (maanantai - perjantai) edelleen klo 7.00 – 18.00. Hakemuksen mukaan laitos toimii jatkossa tarvittaessa myös viikonloppuisin klo 9.00 – 17.00.

Jätteiden vastaanotto ja käsittely

Laitokselle saapuu 20-50 kuljetusta päivittäin Tattarisuontien ja Jarrutien kautta. Vastaanotto tapahtuu Jäähdytintie 21:ssa, Jäähdytintie 19 ja 23 toimivat varastointialueina. Jätteiden toimittajia ovat metalliteollisuuden yritykset, yhdyskunnat, maatalouden yritykset, purku-urakoitsijat ja yksityishenkilöt.

Jätteet otetaan vastaan asfaltilla tai betonilla pinnoitetulla alueella. Jäteöljyä sisältävää metallijätettä ei oteta vastaan. Vastaanotettava materiaali punnitaan, tarkistetaan ja luokitellaan sekä poistetaan metallijätteen seassa mahdollisesti olevat muut jätteet (puujäte, sekajäte sekä mahdolliset vaaralliset jätteet kuten jäteöljy). Edellä mainitut muut jätteet toimitetaan luvallisiin kierrätys- tai vastaanottopisteisiin. Hyödyntämiskelvotonta jätettä toimitetaan vuosittain kierrätykseen noin 10 tonnia sekä puuta noin 4 tonnia.

Romun käsittelyssä ja siirtelyssä käytetään kuorma-autoja, pakettiautoja, traktoreita, nostureita, nostoautoja, polttoleikkausvälineitä, leikkureita ja käsityökaluja. Jalostusprosessissa materiaalierät lajitellaan kone- ja käsityönä sekä tarvittaessa leikataan sähköhydraulisella leikkausasemalla tai polttoleikkaamalla. Kukin romuluokka varastoidaan sille määrättyyn paikkaansa. Varastoitavan romun varastointiajan tavoite on olla mahdollisimman lyhyt, keskimäärin 1 viikko. Metalliromut ja jalostetut materiaalit toimitetaan kuorma-autoilla teräs- ja metallisulattojen raaka-aineeksi tai edelleen prosessoitaviksi alan laitoksille.

Kemikaalit ja polttoaineet

Työkoneissa käytettävä polttoöljy säilytetään tynnyrissä, joka on sijoitettu suoja-altaaseen. Muille vaarallisille kemikaaleille ja nestemäisille vaarallisille jätteille on oma betonista valettu suoja-allas, joka sijaitsee katoksessa. Polttoleikkaukseen tarkoitettuja nestekaasua ja happea säilytetään kerrallaan 5 pulloa molempia (10 kpl).

Vedenhankinta ja viemäröinti

Sosiaalitiloissa käytettävä vesi tulee HSY:n vesijohtoverkosta ja niiden jätevedet johdetaan HSY:n jätevesiviemäriin.

Suurempien romumäärien betonisella kippauspaikalla on ns. MiniPEK-tyyppinen viemärikaivo, jonka pintakerrosta tarkkaillaan silmämääräisesti sinne mahdollisesti joutuvan öljyn havaitsemiseksi. Viemärikaivosta lähtevä vesi on johdettu maaperään. Muilta osin alue on viemäröimätön eli hulevedet joko imeytyvät maaperään tai ohjautuvat aluetta ympäröiviin ojiin.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Työkoneiden ja siirtokaluston energianlähteinä käytetään sähköä ja kevyttä polttoöljyä. Polttoleikkauksessa käytetään happi-nestekaasuseosta. Kyseessä on metalliromun ulkona tapahtuva välivarastointi, joten laitoksen energian käytön tehokkuutta ei ole tarpeen arvioida.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole käytettävissä Euroopan komission julkaisemaa ns. BREF-vertailuasiakirjaa. Toiminnassa käytetään nykyaikaista ja asianmukaista kalustoa. Laitokselle saapuvien jätteiden alkuperistä ja määristä sekä pois toimitettavien jätteiden toimituspaikoista ja määristä pidetään kirjaa.

Arvio ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta

Romumetallin kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät neitseellisten raaka-aineiden käytön tarvetta. Toiminnassa pyritään lajittelemaan ja käsittelemään jätteet siten, että niistä mahdollisimman suuri osa voidaan hyödyntää uusiomateriaalina. Jätteiden vastaanotto on valvottua. Laitos sijaitsee teollisuusalueella, mikä vähentää toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja luonnonympäristöön.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Laitoksen toiminnan muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Alue on vanhaa teollisuus- ja varastoaluetta, jolla on muutakin vastaavanlaista toimintaa.

Jäteasemalle tulevasta ja sieltä lähtevästä liikenteestä sekä jätteiden käsittelystä syntyy jonkin verran pakokaasu- ja pölypäästöjä. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan alueen muusta toiminnasta poikkeavaa meluhaittaa.

Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy

Päästöt maaperään, vesistöihin ja pohjaveteen

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä maaperään, vesistöihin tai pohjaveteen. Romu vastaanotetaan, käsitellään ja varastoidaan asfaltoidulla tai betonoidulla alueella. Vaarallisia jätteitä ei vastaanoteta romuakkuja lukuun ottamatta. Akut välivarastoidaan tähän tarkoitukseen suunniteltuihin tiiviisiin laatikoihin.

Kaluston tankkaus suoritetaan päällystetyllä alueella ja 200 litran polttonestetynnyri on sijoitettu suoja-altaaseen. Kuormien mukana mahdollisesti tulevat pienet määrät jäteöljyä tms. vaarallista jätettä kerätään erilleen ja varastoidaan betoniseen suoja-altaaseen sijoitetuissa astioissa.

Mahdolliseen öljyvuotoon on varauduttu imeytys-sahanpurulla, jota käytetään öljyn ja/tai polttoaineen imeyttämiseen.

Päästöt ilmaan

Päästöt ilmaan syntyvät työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasuista. Polttoleikkauksessa muodostuu muita päästöjä sekä savupäästöjä pienistä tulipaloista. Pakokaasupäästöjä voidaan vähentää uusilla kalustohankinnoilla mahdollisuuksien mukaan. Tulipalot sammutetaan nopeasti, jolloin savupäästöt jäävät vähäisiksi.

Melu ja tärinä

Melua aiheutuu romukuormien kippaamisesta sekä lajittelusta klo 7-18 välisenä aikana. Alueella ei ole melulle alttiita kohteita.

Romun käsittelystä ei aiheudu tärinää. Kuljetusten tärinävaikutukset ilmenevät kuljetusreittien välittömässä läheisyydessä.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Hakemusasiakirjoissa on esitetty valtioneuvoston asetuksen 179/2012 25 §:ssä edellytetyt tiedot jätteen käsittelyn seurannasta ja tarkkailusta. Vastaanotettavat kuormat punnitaan ja jätteiden laatu tarkastetaan. Vastaanotetuista jätteistä pidetään kirjaa ja lyijyakuista tehdään jatkokäsittelyyn toimituksen yhteydessä siirtoasiakirjat. Alueelle ei oteta vastaan muita romuja tai jätteitä kuin mitä hakemuksessa on ilmoitettu.

Ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle toimitetaan vuosittain raportti edellisen vuoden aikana vastaanotetuista ja edelleen toimitetusta sekä vuoden lopussa varastoituna olleista jätteistä.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Toiminnan ympäristöriskejä ovat tulipalot, kaluston öljyvuodot ja vastaanotetun romun mukana mahdollisesti tulleet vaaralliset jätteet. Polttoleikkauksen yhteydessä syttyvät tulipalot ovat erittäin harvinaisia ja pienet syttymiset saadaan heti sammutettua. Tulipaloihin on varauduttu alkusammutuskalustolla. Öljy- ja polttonestevuotoja varten on imeytysainetta. Romun vastaanottopaikalla on betonilaatta ja käsittelyalueet ovat asfalttipintaisia. Vaaralliset jätteet varastoidaan katetussa betonisessa suoja-altaassa, jonka tilavuus on noin 2 m³.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla 4.8. – 10.9.2020 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja Malmi-seura ry:lle. Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana ympäristö- ja lupajaostolle muistutuksia eikä mielipiteitä.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristö-palveluiden ympäristöterveys-yksikön päällikkö, jolle kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kuuluvien lausuntojen antaminen on delegoitu (kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 22.5.2017, 96 §), toteaa, että ympäristö-palveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi valmistelemassa asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.

Laitokselle on tehty tarkastus 27.11.2019. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Hernesaaren Romu Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan metalliromun vastaanotto-, varastointi-, käsittely- ja siirtokuormaustoiminnan olennaiselle muuttamiselle osoitteessa Jäähdytintie 19-23 00770 Helsinki hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

Toiminta:

1. Ympäristölupa myönnetään kohdassa ”toiminnan kuvaus” olevassa taulukossa mainittujen metallijätteiden vastaanottoon, lajitteluun, varastointiin, siirtokuormaukseen ja käsittelyyn sähköhydraulisella leikkausasemalla tai polttoleikkaamalla. Lisäksi laitokselle saa vastaanottaa romuakkuja ja välivarastoida niitä ennen jatkokäsittelyyn toimittamista.

Muiden kuin edellä mainittujen jätteiden vastaanotto alueelle on kielletty, kuten myös edellä mainitusta poikkeava käsittely. Jätteen laadun toteamiseksi kuormat on tarkastettava silmämääräisesti ennen niiden kippaamista kentälle. Jos alueelle tuodussa kuormassa on muuta jätettä kuin mitä alueelle on sallittua tuoda, kuorma on palautettava lähettäjälle tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kuorman sisältämää jätettä. (YSL 52 ja 58 §)

2. Vastaanotettavan jätteen määrä saa olla enintään 3000 tonnia vuodessa, josta enintään 200 tonnia saa olla romuakkuja. Suurin kerrallaan varastoitavan jätteen määrä saa olla enintään 300 tonnia, josta enintään 30 tonnia saa olla romuakkuja.

Edellä mainitun kerrallaan varastoitavan jätteen määrän täyttyessä alueelle ei saa vastaanottaa uutta jätettä ennen kuin varastointimäärä saadaan jätteen edelleen toimitusten myötä pysymään luvallisella tasolla (YSL 52 ja 58 §)

3. Alueelle vastaanotetut jätteet tulee toimittaa jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian. Jätettä saa varastoida alueella enintään kolme vuotta. (YSL 52 ja 58 §, VNA 331/2013 3 §)

4. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden vastaanotto on tehtävä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Luvanhaltijan on tehtävä kyseisen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kirjallinen sopimus tai vastaava asiakirja, josta selviää yhteistyökumppanin nimi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä sopimus koskee. Asiakirjat on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (JL 47 §)

5. Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 18.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9.00 – 17.00. (YSL 52 §)

Jätteiden käsittely:

6. Alueelta pois kuljetettavat jätteet tulee toimittaa sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat tai vastaavat luvat kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai hyödyntämiseen. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 8 ja 29 §)

7. Mahdolliset kuormien mukana alueelle tulevat vähäiset määrät sellaista jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, tulee erotella ja varastoida jätteen laadun edellyttämällä tavalla ja toimittaa ensi tilassa jätteen laadun mukaisiin vastaanottopaikkoihin. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee säilyttää ennen niiden pois kuljettamista siten, että ne eivät vuototilanteessa pääse ympäristöön ja että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 15 §)

8. Vaarallisen jätteen varastointiastioissa tulee olla merkinnät niiden sisältämistä jätteistä ja vaaraominaisuuksista. Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa vastaanottajalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja/tai käsittely. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 16 §, VNA 179/2012 9 §)

9. Alueelle vastaanotettavista ja edelleen luovutettavista rakennus- ja purkujätteistä, romuakuista sekä jatkokäsittelyyn toimitettavista vaarallisista jätteistä tulee laatia jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. Siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 121 §, VNA 179/2012 24 §)

10. Jätteitä kuljettavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin (JäteL 94 §)

Ympäristöhaittojen ehkäisy:

11. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Alueelta ympäristöön levinneet jätteet tulee siivota välittömästi. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 - 73 §)

12. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton tuonti laitosalueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin. Laitosalueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina. (YSL 52 §)

13. Romun kippauspaikalla olevan viemärikaivon pintaa tulee tarkkailla päivittäin ja kaivoon mahdollisesti päässyt öljy tulee poistaa välittömästi. Viemärikaivosta lähtevät vedet on johdettava ojaan tai hulevesiviemäriin 31.8.2021 mennessä. (YSL 52 ja 58 §)

Poikkeustilanteet:

14. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa ympäristöön päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)

Kirjanpito ja raportointi:

15. Toiminnasta on pidettävä kirjaa ja ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:

- vastaanotettujen jätteiden määrät ja jätenimikkeet

- edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä

- varastossa edellisen vuoden lopussa olleen jätteen määrä

- tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, jätteen enimmäisvarastointimäärän ylitykset) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (YSL 62 §, JäteL 118, 121 - 122 §)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:

16. Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle vähintään kolme kuukautta etukäteen. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Ennen toiminnan loppumista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on esitettävä selvitys toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52 ja 170 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Hernesaaren Romu Oy:n jätteenkäsittelyaseman toiminnan muuttaminen lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnan pienimuotoisuuden ja käsiteltävien jätteiden hyötykäyttökelpoisuuden vuoksi vakuutta ei vaadita. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Lupamääräysten perustelut

1. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa määräyksen mukaiseen jätteiden käsittelyyn eikä lupa oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon tai muuhun käsittelyyn.

2. Alueella käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrä on tarpeen määritellä luvan käsittelevän viranomaisen toimivallan mukaan, suurten jätevarastojen syntymisen ehkäisemiseksi ja siitä seuraavien ympäristöhaittojen välttämiseksi.

3. Määräys on tarpeen jätteen nopean kierron varmistamiseksi ja alueen pysyvään jätteen varastointiin käyttämisen ehkäisemiseksi.

4. Määräys on annettu jätelain tuottajavastuun noudattamisen varmistamiseksi ja valvonnallisista syistä.

5. Toiminta-aikaa on rajoitettu, jotta ympäristöön ei aiheudu meluhaittaa yöaikaan.

6. Jätteiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä on tarpeen antaa määräys ympäristöhaittojen välttämiseksi.

7. Alueelle saattaa kuormien seassa kulkeutua pieniä määriä muita jätteitä, joiden säilytystä ja jatkokäsittelyä koskien on tarpeen antaa määräyksiä.

8. Määräys on tarpeen, jotta vaaralliset jätteet saadaan pidetyksi erillään muista jätteistä ja niitä ei varastoida tarpeettomasti alueella.

9. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan varmistaa, että käsitellyt jätteet ovat tämän ympäristöluvan mukaisia ja että ne on toimitettu luvallisiin vastaanottopaikkoihin.

10. Jätettä saavat ammattimaisesti kuljettaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyt toiminnanharjoittajat

11. Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.

12. Määräys ulkopuolisten pääsyn ja jätteen luvattoman tuonnin estämisestä on tarpeen, jotta voidaan torjua ympäröivän alueen roskaantumista ja maisemahaittoja. Laitosalueen porttien lukitseminen muina kuin aukioloaikoina estää osaltaan alueen luvattoman käytön ja vähentää ilkivaltaa.

13. Viemärikaivon tarkkailu on tarpeen, jotta sinne mahdollisesti joutuneet kemikaalit voidaan kerätä heti talteen. Kaivosta lähtevät vedet tulee ohjata hallitusti siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa viemäriin päässeet kemikaalit saadaan kerätyksi talteen hulevesiviemäristä tai alueen ojista.

14. Määräys on tarpeen maaperän ja vesistön pilaantumisen estämiseksi.

15. Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.

16. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6 - 8, 16, 17, 27, 29, 34, 42, 43, 44, 48, 49, 52, 58, 59, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 93, 94, 170, 172, 190, 198 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 8, 11, 13-15 ja 20 §

Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 29, 72, 73, 94, 118, 120, 121, 122 ja 141 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 ja 25 §

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 12.4.2019 (91 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 2 205,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisutjaaineistot/ilmoitukset/.

Kuulutus julkaistaan 5.11.2020. Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Valitusaika päättyy 14.12.2020 klo 16.15. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös lähetään tiedoksi hakijalle, rakennusvalvontaviranomaiselle ja asiassa yleistä etua valvovalle viranomaiselle. Kuulutus annetaan tiedoksi myös niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Päätös korvaa ympäristölautakunnan 23.9.1997 (342 §) myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan.