Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös 7.7.2020 § 485

HEL 2020-008909
Asialla on uudempia käsittelyjä
4. / 186 §

Naapureiden oikaisuvaatimus myönnetystä pientalon rakennusluvasta, Uudenpellonpolku 5

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hylätä oikaisuvaatimuksen seuraavilla perusteilla:

Rakennusvalvontapalvelujen rakennusvalvontapäällikkö on hakemuksesta 8.10.2020 myöntänyt asemakaavapoikkeamisille poikkeamispäätöksen. Rakennuslupahakemus täyttää nyt kaikki maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaiset rakennusluvan myöntämisen edellytykset.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 89 §:n mukaan rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Tämän vuoksi ympäristö- ja lupajaosto määrää, että rakennusluvan mukaisia rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on lainvoimainen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Päätöksen perustelut

Tontilla voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa I 1/2 -kerroksisen asuinpientalon (AO), jossa saa olla yksi asuinkerros ja ullakkokerros, josta enintään puolet saa käyttää kerrosalaan laskettavana tilana. Myönnetyn rakennusluvan ja rakennussuunnitelman mukaan ullakkokerros ei ole ullakkokerros, vaan asuinkerroksen kokoinen toinen asuinkerros. Rakennus on siten asemakaavan salliman I 1/2 -kerroksisen asuinpientalon sijasta kaksikerroksinen pientalo.

Asemakaavan mukaan I 1/2 -kerroksisen asuinrakennuksen korkeus saa olla enintään 4 metriä. Rakennussuunnitelman mukaan rakennuksen korkeus on 6.78 metriä.

Poikkeamiset asemakaavasta eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n sallimia vähäisiä poikkeamisia, vaan sellaisia poikkeamisia, jotka vaativat varsinaisen poikkeamisluvan, jota ei ole haettu eikä myönnetty.

Oikaisuvaatimuksen alainen rakennuslupapäätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikkö 1:n arkkitehti on Pääkaupunkiseudun tonttirahasto Ky:n hakemuksesta 7.7.2020 § 485 myöntänyt rakennusluvan kaksikerroksisen yhden perheen pientalon rakentamiseksi 39. kaupunginosan korttelin 126 tontille 25, Uudenpellonpolku 5.

Asemakaavoituksen lausunto

Ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä lupahakemuksesta hankittiin asemakaavapalvelujen lausunto. 11.6.2020 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: Kaksikerroksinen rakennustapa on tälle pienelle tontille luontevaa. Suunnitelma on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti laadukas. Hakemuksen kerroskorkeuksissa, varsinkin toisen kerroksen suunnittelussa, on pyritty huomioimaan varjostuksen ja rakennuskorkeuden minimointi suhteessa ympäristöönsä. Rakentamalla kahteen kerrokseen hulevesien käsittelymahdollisuudet ja vehreän kasvillisuuden huomiointi pientalotontilla helpottuvat, kun rakennuksen peittoala tontilla pidetään pienenä. Kaksikerroksinen pientalojen rakennustapa on perusteltua tällä pienellä tontilla tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Rakennuslupapäätökseen kirjatut vähäiset poikkeamiset

Poiketaan asemakaavan mukaisesta kerrosluvusta 1 1/2 ja
rakennetaan II-kerroksinen pientalo. Poikkeamista perustellaan tontin tehokkaammalla käytöllä ja suuremmilla piha-alueilla. Olemassa oleva rakennettu ympäristö ei muodostu yhtenäisestä rakennustyypistä tai ole muuten alueella yhtenäinen vaan kerrosluvut, julkisivumateriaalit ja rakennusten muodot ovat eri aikakausien rakennuksille tyypillisiä, eikä siten kaksikerroksellisuus ole uhka kaupunkikuvalle.
Asemakaavan sallimaa lisärakennusoikeutta kylmiin varastoihin 6 m² käytetään asuinrakennuksen yhteydessä olevan lämpimän varaston rakentamiseen. Poikkeamista perustellaan hyödyllisemmällä ja monipuolisemmalla varaston käytöllä.

Asuinrakennuksen sisäänkäynti ei ole esteetön. Rakennus perustetaan tukipaalujen varaan ja sille rakennetaan kantava alapohja, joka edellyttää lattiatason nostamista reilusti ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Rakennukseen on suunniteltu luiskavaraus mahdollista myöhempää toteutusta varten, minkä katsotaan olevan riittävä järjestely rakennuspaikan olosuhteet ja kokonaisuus huomioon ottaen. Poikkeamista voidaan edellä mainituin perusteluin pitää vähäisenä ja perusteltuna.

Naapureiden oikaisuvaatimus

********** vaativat 21.7.2020 saapuneella oikaisuvaatimuksellaan, että kohteessa pitää noudattaa tiukasti voimassaolevaa asemakaavaa. Rakennus on rakennettava voimassaolevan asemakaavan mukaisesti 1 1/2 kerroksisena. Varastot on toteutettava kylminä kuten asemakaava edellyttää. Rakennuksen kapea korkea rakenne lautapintaisena on muutettava paremmin ympäröivään rakennuskantaan sopivaksi asemakaavaa noudattaen. Rakennuksen tehokkuusluku ei saa ylittää 0.25:ttä.

2. kerroksinen rakennus aiheuttaa naapuritontille ylikorkeana suurta varjostusta ja myös katunäkymän peittymistä. Erityisesti syksy- ja talviaikaan varjostus on erittäin suurta, koska rakennus sijaitsee talomme eteläpuolella, auringon puolella. Samalla aiheutuu tontillemme varjostuksen takia turhaa vettymistä, kun aurinko ei haihduta.

Rakennus on tyyliltään liian moderni ja soveltumaton keskelle vanhaa Tapaninkylän hillittyä 1 1/2 kerroksista omakotialuetta. Tämä "kottaraispönttöä" muistuttava puupintainen rakennus ei sovellu ympäristöön, jossa kaikki muut asuinrakennukset ovat esim. tiiliverhoiltuja. Yli 40 vuotta naapuritontilla asuneena edellytämme, että voimassa olevaa asemakaavaa noudatetaan tiukasti. Voimassaolevasta asemakaavasta poikkeaminen aiheuttaa meille naapuritontilla kohtuutonta varjostusta ja haittaa sekä vettymistä.

Rakennusluvanhakijan vastine oikaisuvaatimukseen

Rakennusluvan hakija ei ole antanut vastinetta oikaisuvaatimukseen.

Asemakaava

Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 11.10.1978 hyväksymä asemakaava numero 7681. Asemakaavassa tontti on merkitty erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO).

Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa asuinpientalon, jossa on asuinkerros ja ullakkokerros. Ullakkokerroksessa sallittu kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden enimmäismäärä saa olla puolet asuinkerroksen kerrosalasta (I 1/2).

I 1/2 -kerroksisen asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus maanpinnasta laskettuna saa olla enintään 4 metriä. Sallitun korkeuden yläpuolella olevat tilat saa rakentaa asuinhuoneiksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 58 §:n 2 momentin mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.

Käsittely

Vastaehdotus:
Noora Laak: Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hylätä oikaisuvaatimuksen seuraavilla perusteilla:

Rakennusvalvontapalvelujen rakennusvalvontapäällikkö on hakemuksesta 8.10.2020 myöntänyt asemakaavapoikkeamisille poikkeamispäätöksen. Rakennuslupahakemus täyttää nyt kaikki maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaiset rakennusluvan myöntämisen edellytykset.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 89 §:n mukaan rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Tämän vuoksi ympäristö- ja lupajaosto määrää, että rakennusluvan mukaisia rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on lainvoimainen.

Kannattaja: Tapio Klemetti

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hylätä oikaisuvaatimuksen seuraavilla perusteilla: Rakennusvalvontapalvelujen rakennusvalvontapäällikkö on hakemuksesta 8.10.2020 myöntänyt asemakaavapoikkeamisille poikkeamispäätöksen. Rakennuslupahakemus täyttää nyt kaikki maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaiset rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 89 §:n mukaan rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämän vuoksi ympäristö- ja lupajaosto määrää, että rakennusluvan mukaisia rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on lainvoimainen.

Jaa-äänet: 1
Anita Vihervaara

Ei-äänet: 8
Minna Aarnio, Mukhtar Abib, Hanna-Leena Hemming, Tapio Klemetti, Noora Laak, Tarja Laxén, Lea Saukkonen, Lilja Tamminen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Katso äänestystulos taulukkona

Äänestys 1

Jaa: Esityksen mukaan

Ei: Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hylätä oikaisuvaatimuksen seuraavilla perusteilla: Rakennusvalvontapalvelujen rakennusvalvontapäällikkö on hakemuksesta 8.10.2020 myöntänyt asemakaavapoikkeamisille poikkeamispäätöksen. Rakennuslupahakemus täyttää nyt kaikki maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaiset rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 89 §:n mukaan rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämän vuoksi ympäristö- ja lupajaosto määrää, että rakennusluvan mukaisia rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on lainvoimainen.

Jäsen Valtuustoryhmä
Vihervaara, Anita Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Aarnio, Minna Ei valtuustoryhmää
Abib, Mukhtar Kokoomuksen valtuustoryhmä
Hemming, Hanna-Leena Ei valtuustoryhmää
Klemetti, Tapio Kokoomuksen valtuustoryhmä
Laak, Noora Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Laxén, Tarja Ei valtuustoryhmää
Saukkonen, Lea Kokoomuksen valtuustoryhmä
Tamminen, Lilja Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Sulje
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä Jaa Ei Tyhjä Poissa
Ei valtuustoryhmää 1 4 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 0 3 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0 1 0 0
Sulje

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hyväksyä ********** oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön arkkitehdin 7.7.2020 § 485 tekemästä rakennuslupapäätöksestä ja kumota myönnetyn rakennusluvan.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Päätöksen perustelut

Tontilla voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa I 1/2 -kerroksisen asuinpientalon (AO), jossa saa olla yksi asuinkerros ja ullakkokerros, josta enintään puolet saa käyttää kerrosalaan laskettavana tilana. Myönnetyn rakennusluvan ja rakennussuunnitelman mukaan ullakkokerros ei ole ullakkokerros, vaan asuinkerroksen kokoinen toinen asuinkerros. Rakennus on siten asemakaavan salliman I 1/2 -kerroksisen asuinpientalon sijasta kaksikerroksinen pientalo.

Asemakaavan mukaan I 1/2 -kerroksisen asuinrakennuksen korkeus saa olla enintään 4 metriä. Rakennussuunnitelman mukaan rakennuksen korkeus on 6.78 metriä.

Poikkeamiset asemakaavasta eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n sallimia vähäisiä poikkeamisia, vaan sellaisia poikkeamisia, jotka vaativat varsinaisen poikkeamisluvan, jota ei ole haettu eikä myönnetty.

Oikaisuvaatimuksen alainen rakennuslupapäätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikkö 1:n arkkitehti on Pääkaupunkiseudun tonttirahasto Ky:n hakemuksesta 7.7.2020 § 485 myöntänyt rakennusluvan kaksikerroksisen yhden perheen pientalon rakentamiseksi 39. kaupunginosan korttelin 126 tontille 25, Uudenpellonpolku 5.

Asemakaavoituksen lausunto

Ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä lupahakemuksesta hankittiin asemakaavapalvelujen lausunto. 11.6.2020 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: Kaksikerroksinen rakennustapa on tälle pienelle tontille luontevaa. Suunnitelma on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti laadukas. Hakemuksen kerroskorkeuksissa, varsinkin toisen kerroksen suunnittelussa, on pyritty huomioimaan varjostuksen ja rakennuskorkeuden minimointi suhteessa ympäristöönsä. Rakentamalla kahteen kerrokseen hulevesien käsittelymahdollisuudet ja vehreän kasvillisuuden huomiointi pientalotontilla helpottuvat, kun rakennuksen peittoala tontilla pidetään pienenä. Kaksikerroksinen pientalojen rakennustapa on perusteltua tällä pienellä tontilla tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Rakennuslupapäätökseen kirjatut vähäiset poikkeamiset

Poiketaan asemakaavan mukaisesta kerrosluvusta 1 1/2 ja
rakennetaan II-kerroksinen pientalo. Poikkeamista perustellaan tontin tehokkaammalla käytöllä ja suuremmilla piha-alueilla. Olemassa oleva rakennettu ympäristö ei muodostu yhtenäisestä rakennustyypistä tai ole muuten alueella yhtenäinen vaan kerrosluvut, julkisivumateriaalit ja rakennusten muodot ovat eri aikakausien rakennuksille tyypillisiä, eikä siten kaksikerroksellisuus ole uhka kaupunkikuvalle.
Asemakaavan sallimaa lisärakennusoikeutta kylmiin varastoihin 6 m² käytetään asuinrakennuksen yhteydessä olevan lämpimän varaston rakentamiseen. Poikkeamista perustellaan hyödyllisemmällä ja monipuolisemmalla varaston käytöllä.

Asuinrakennuksen sisäänkäynti ei ole esteetön. Rakennus perustetaan tukipaalujen varaan ja sille rakennetaan kantava alapohja, joka edellyttää lattiatason nostamista reilusti ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Rakennukseen on suunniteltu luiskavaraus mahdollista myöhempää toteutusta varten, minkä katsotaan olevan riittävä järjestely rakennuspaikan olosuhteet ja kokonaisuus huomioon ottaen. Poikkeamista voidaan edellä mainituin perusteluin pitää vähäisenä ja perusteltuna.

Naapureiden oikaisuvaatimus

********** vaativat 21.7.2020 saapuneella oikaisuvaatimuksellaan, että kohteessa pitää noudattaa tiukasti voimassaolevaa asemakaavaa. Rakennus on rakennettava voimassaolevan asemakaavan mukaisesti 1 1/2 kerroksisena. Varastot on toteutettava kylminä kuten asemakaava edellyttää. Rakennuksen kapea korkea rakenne lautapintaisena on muutettava paremmin ympäröivään rakennuskantaan sopivaksi asemakaavaa noudattaen. Rakennuksen tehokkuusluku ei saa ylittää 0.25:ttä.

2. kerroksinen rakennus aiheuttaa naapuritontille ylikorkeana suurta varjostusta ja myös katunäkymän peittymistä. Erityisesti syksy- ja talviaikaan varjostus on erittäin suurta, koska rakennus sijaitsee talomme eteläpuolella, auringon puolella. Samalla aiheutuu tontillemme varjostuksen takia turhaa vettymistä, kun aurinko ei haihduta.

Rakennus on tyyliltään liian moderni ja soveltumaton keskelle vanhaa Tapaninkylän hillittyä 1 1/2 kerroksista omakotialuetta. Tämä "kottaraispönttöä" muistuttava puupintainen rakennus ei sovellu ympäristöön, jossa kaikki muut asuinrakennukset ovat esim. tiiliverhoiltuja. Yli 40 vuotta naapuritontilla asuneena edellytämme, että voimassa olevaa asemakaavaa noudatetaan tiukasti. Voimassaolevasta asemakaavasta poikkeaminen aiheuttaa meille naapuritontilla kohtuutonta varjostusta ja haittaa sekä vettymistä.

Rakennusluvanhakijan vastine oikaisuvaatimukseen

Rakennusluvan hakija ei ole antanut vastinetta oikaisuvaatimukseen.

Asemakaava

Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 11.10.1978 hyväksymä asemakaava numero 7681. Asemakaavassa tontti on merkitty erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO).

Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa asuinpientalon, jossa on asuinkerros ja ullakkokerros. Ullakkokerroksessa sallittu kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden enimmäismäärä saa olla puolet asuinkerroksen kerrosalasta (I 1/2).

I 1/2 -kerroksisen asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus maanpinnasta laskettuna saa olla enintään 4 metriä. Sallitun korkeuden yläpuolella olevat tilat saa rakentaa asuinhuoneiksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 58 §:n 2 momentin mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.

Sulje

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 10.09.2020 § 173

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Pöydällepanoehdotus:
Noora Laak: Pyydän asian kuukaudeksi pöydälle.

Esittelijä
yksikön päällikkö
Pentti Ruuska
Lisätiedot

Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218

pentti.ruuska@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 13.10.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös

Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista

Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • kunnan jäsen
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Pentti Ruuska

Lisätietojen antaja

Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218

pentti.ruuska@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Sijaintikartta Uudenpellonpolku
2. Asemakaava 7681
3. Rakennuslupapäätös 39-1873-20-A
4. Asemapiirros
5. Pohjapiirrokset
6. Julkisivut
7. Aluejulkisivut
8. Julkisivujen korkeus
9. Kaavoituksen lausunto
10. Oikaisuvaatimus 19.7.2020 liitteineen
11. Toisen naapurin kirjelmä
12. Toisen naapurin kirjelmän liite

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.