Hakuun osallistuminen, Helsingin kaupunki, Lapsiystävällinen kunta -malli, Suomen Unicef ry

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on 25.9.2019 § 277 käsitellyt valtuustoaloitetta selvityksen tekemisestä Suomen Unicef ry:n Lapsiystävällinen kunta -tunnustukseen tähtäävän prosessin käynnistämisestä. Valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä on saatu kaikkien toimialalautakuntien lausunnot, joissa kannatetaan esitetyn selvityksen tekemistä. Lausunnoissa on esimerkein kuvattu, miten lasten oikeuksia huomioidaan ja toteutetaan eri toimialojen toiminnassa vuonna 2019. Nämä ovat kokonaisuudessaan asian oheismateriaalina.

Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään nykyisissä rakenteissa monin tavoin eri toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu jo nyt ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen. Liittyminen Lapsiystävällinen kunta -malliin voi vahvistaa arvopohjaista työtä.

Kevään 2020 aikana Lapsiystävällinen kunta -mallin edellytyksiä ja velvoitteita on selvitetty yhteistyössä Suomen Unicefin kanssa. Mallin hyötyjä lasten oikeuksien vahvistamiseksi kaupungin toiminnassa on käsitelty lasten ja nuorten strategisessa verkostossa, joka päätti esittää kaupunginhallitukselle malliin liittymistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmän tuella.

Lapsiystävällinen kunta –mallin sisältö

Malli on Suomen Unicefin kunnille tarjoama kokonaisuus, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly City -malliin. Vuonna 2020 lapsiystävällisyyttään kehittää Unicefin tuella jo 37 kuntaa. Haku päättyy 30.11.2020 ja Unicef tekee päätöksen uusista mukaan tulevista kunnista tammikuussa 2021.

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa ja kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Lasten näkökulmasta lapsiystävällinen kunta varmistaa, että jokaisella lapsella on vaikutusmahdollisuuksia omassa arjessaan, turvallinen aikuinen lähellä, kavereita ja harrastuksia sekä koulu, joka antaa lapsen taustoista riippumatta jokaiselle mahdollisuuden onnistua.

Unicef edellyttää kehittämistyöhön hakeutuvilta kunnilta lapsen oikeuksien edistämisen lisäksi riittävällä työajalla resursoitua koordinaattoria ja koordinaatioryhmää, lasten ja nuorten osallisuutta kehittämistyöhön sekä sitoutumista hyvään tiedottamiseen kehittämistyön tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille.

Kun kunta valitaan mukaan, yhteistyö Unicefin kanssa käynnistyy koordinaattorin ja koordinaatioryhmän koulutuksella vuoden 2021 alusta. Koulutuksen jälkeen kehittämistyö jatkuu kunnan tekemällä nykytilan kartoituksella, jossa kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään kunnassa toteutuu. Arvioinnissa ovat apuna Unicefin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat materiaalit ja indikaattorit sekä työntekijät. Kartoituksen tulosten perusteella kunta päättää, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten.

Kunta arvioi työnsä etenemistä ja tuloksia sekä raportoi niistä säännöllisesti Unicefille. Unicef tukee kuntia koulutuksilla, prosessinohjauksen digipalvelulla sekä kansallisella vertaiskehittämisellä. Kahden vuoden kehittämistyön jälkeen kunta voi saada Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, joka on voimassa kaksi vuotta. Tunnustusta myönnettäessä Unicef arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia. Tunnustus ei tarkoita, että työ olisi valmis, vaan kunta sitoutuu jatkamaan lapsiystävällisyyden kehittämistä.

Helsingin perustelut malliin hakeutumiselle

Lasten oikeuksien edistäminen ja huomioiminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa ovat tärkeitä kaupungin toimivuudelle ja menestykselle. Helsinki on kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvä kaupunki lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten huomioiminen kaupungin päätöksenteossa on kirjattu kaupungin hallintosääntöön ja strategiaan. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017−2021 keskeisenä painopisteenä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, joita systeemisesti kehitetään eri palveluissa, kaupunkistrategian kärkihankkeilla sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamis- ja koordinaatiorakenteella.

Koronaepidemian seurauksena monen lapsen ja nuoren hyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia. Helsinki on tehnyt selvityksiä lasten ja nuorten oppimisesta ja epidemian vaikutuksista arkeen ja hyvinvointiin. Tuloksia huomioidaan kaupungin palautumissuunnitelmassa, jonka toteutuksessa lasten oikeuksien huomioimista vahvistetaan.

Helsinki pyrkii torjumaan eriarvoistumista esimerkiksi valittujen asuinalueiden elinvoimaisuuden vahvistamisella ja kehittämällä poikkitoimialainen kaupunkiuudistuksen malli. Esimerkiksi käynnissä oleva, kaupunkistrategiaan liittyvä Mukana -ohjelma hakee systeemisiä ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn, ja toimenpiteet kohdistuvat kaupunkiuudistusalueille. Asukasyhteistyön avulla kaupunkiuudistusta tehdään kestävästi ja asukaslähtöisesti. Työhön olisi mahdollista systeemisesti lisätä lasten ja nuorten oikeuksien näkökulmaa.

Osana Helsingin tulevaisuuden sote-keskus hankesuunnitelmaa on tunnistettu riskitekijöitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden näkökulmasta. Haasteina ovat erityisesti mielenterveys ja jaksaminen, lähisuhdeväkivalta ja päihteiden käyttö. Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin kehittämistyössä voidaan toteuttaa tiivistä yhteistyötä hankkeen kanssa.

Vuonna 2021 kaupungissa käynnistetään uuden valtuustokauden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sisällöllinen työstäminen osana kaupungin laajempaa hyvinvointisuunnitelmaa. Unicefin tuella työtä voidaan suunnata entistä paremmin lasten oikeuksien näkökulmasta sekä varmistaa innovatiivisia tapoja lasten ja nuorten ottamiseen mukaan Helsingin lapsiystävällisyyden kehittämiseen. Malliin sisältyvä nykytilan kartoitus toteutetaan osana lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelua lapsia ja nuoria osallistaen. Osana valmistelua parannetaan lapsiystävällistä viestintää.

Helsingissä kehitetään lasten hyvinvointitiedon tietokantaa ja seurantaa. Lasten hyvinvoinnin tiedon jäsentelyä ohjaa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen keskeiset periaatteet, jotka ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen. Helsingin kaupungin tehtävänä on tietoon perustuen tuottaa sellaisia palveluja, jotka edistävät lasten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään lapsuuteen lasten oikeudet huomioiden. Tätä käynnistettyä tietotyötä vahvistetaan Unicefin tuella osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohjan rakentumista.

Unicefin edellyttämän tilannekartoituksen tulosten perusteella voidaan valita myös muita kehittämiskohteita lapsiystävällisen työn parantamiseksi

Päätös tullut nähtäväksi 29.10.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §