Vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin liittymisestä vapauttaminen, Villinki
Päätös vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta Villingin Kylänlahdessa
Päätös
Hakija
**********
**********
Hakemuksen vireilletulo
Hakemus koskee kiinteistön vapauttamista velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon vesihuoltolain 11 §:n mukaisesti. Kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen (Villingin vesiosuuskunta) toiminta-alueella.
Vesihuoltolain 11 §:n mukainen vapauttamishakemus on saapunut 22.8.2020.
Lupavelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen
Vesihuoltolain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on tietyin laissa määrätyin poikkeuksin, liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Lain 11 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaissa erikseen säädetyin perustein.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 § 102 siirtänyt ympäristönseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle toimivallan myöntää hakemuksesta vapautuksen vesihuoltolain 10 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoon.
Kiinteistön vesihuolto
Kiinteistöllä on loma-asunto, sauna ja kaksi vierasmökkiä. Kiinteistö on vapaa-ajankäytössä noin 60 vrk vuodessa ja kiinteistöä käyttää yksi henkilö. Kiinteistön talousvesi kannetaan päärakennukseen rengaskaivosta. Juomavesi tuodaan mantereelta kanisterilla. Arvioitu veden kulutus on noin 15 l/vrk ja 1 m³ kesässä.
Lomarakennuksen nk. harmaat tiskivedet imeytetään tontin kasvillisuuteen. Saunarakennuksen harmaat vedet johdetaan putkea pitkin imeytysalueelle, joka sijaitsee reilun kymmenen metrin päässä rannasta. Jätevesijärjestelmä on rakennettu 1977-79.
Hakijan perustelut vapauttamiselle
Hakijan mukaan talousveden määrä on riittävää ja käyttö on niin vähäistä, että liittäminen vesijohtoverkostoon on kustannuksiltaan kohtuutonta suhteessa tarpeeseen. Liittymiskustannukset olisivat noin 15 000-20 000 euroa. Harmaa jätevesimäärä on myös pieni ja imeytetään imeytyskenttään. Kiinteistöllä on kuivakäymälä.
Hakemuksen käsittely
Vesihuoltolakia on muutettu vuonna 2014. Siirtymäsäännöksen mukaan ennen muutetun lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31. päivänä joulukuuta 2018 asti kyseisen lain voimaan tullessa, voimassa olleen 10 §:n mukaisesti. Kyseinen siirtymäsäännös tuli voimaan 1.9.2014.
Liittämisvelvollisuus määräytyy tämän hakemuksen kohdalla vesihuoltolain siirtymäsäännöksen mukaan uuden 10 §:n (vesihuoltolain muutos 22.8.2014/681) mukaan.
Asianosaisten kuuleminen
Hakemuksen johdosta on kuultu kunnan terveydensuojeluviranomaista, joka on 15.1.2021 lausunut, että kaivovesinäytteen COD ja pH-tulokset poikkeavat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 mukaisista laatusuosituksista. Multa tutkituilta osin talousvesi täyttää asetuksen 401/2001 mukaiset laatusuositukset ja laatuvaatimukset. Elintarviketurvallisuusyksikkö toteaa, ettei yleisestä vesijohdosta vapauttamiselle ole terveydensuojelullisia esteitä.
Hakijaa on kuultu elintarviketurvallisuusyksikön lausunnosta, tarkastusmuistiosta 9.10.2020 sekä muista mahdollisesti asiaa liittyvistä seikoista 9.4.2021 lähetetyllä kirjeellä. Hakija tuo esille vastineessaan 6.5.2021, että rengaskaivo on otettu käyttöön 1948, pesuvesien käsittelyyn rakennettu imeytyskenttä on toteutettu vuosina 1977-1979. Kiinteistöllä ei ole vesikäymälää.
Tarkastus
Kiinteistöllä on tehty tarkastus 2.10.2020 (tarkastuspöytäkirja 9.10.2020). Tarkastuksen havaintojen mukaan harmaita vesiä syntyy hyvin vähän ja jätevesien käsittely kiinteistöllä vaikutti asianmukaiselta.
Ratkaisu
Vesihuoltolain muutoksen (681/2014) myötä kiinteistö kuuluu taajaman ulkopuolelle säädetyn liittämisvelvollisuuden lievennyksen piiriin, jolloin kiinteistö ei ole velvollinen liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoon. Siten vapautushakemus raukeaa. Viranomaisvalvontaa varten jätevesimäärän oleellisesta lisääntymisestä tai muista talousvesi- tai jätevesijärjestelyjen oleellisista muutoksista on ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.
Päätöksen perustelut
Perustelut hakemuksen raukeamiselle
Vesihuoltolain (muut. 681/2014) 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.
Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos:
1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä; ja
2) kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset täyttävää talousvettä
Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos:
1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai
2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.
Vesihuoltolain 10 §:ää koskeva muutos (681/2014) on tullut voimaan 1.1.2019. Säännöksen muutos merkitsee sitä, että taajaman ulkopuolella sijaitseva kiinteistöt ovat suoraan lain nojalla vapautettuja liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin, jos säännöksessä mainitut edellytykset täyttyvät.
Hakijan kiinteistö sijaitsee yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaisesti määritellyn taajaman ulkopuolella. Kiinteistön talousvesikaivo on rakennettu vuonna 1948. Kyseessä on kantoveden varassa oleva kiinteistö. Talousvesikaivoa käytetään pesuvetenä ja juomavesi tuodaan mantereelta kanisterilla. Kiinteistöllä on siten käytettävissään riittävästi terveydensuojelulain mukaisesti laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja vähäiset harmaat vedet käsitellään asianmukaisesti. Koska vesihuoltolain 10 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät, on kiinteistö vapautettu liittymisvelvollisuudesta suoraan lain nojalla ja näin ollen hakemus raukeaa.
Asia voidaan kuitenkin tarkastella uudelleen, mikäli toiminnan olosuhteet tai sen aiheuttamat haitat ympäristölle tai naapurustolle muuttuvat siten, etteivät vesihuoltolain 10 §:n mukaiset edellytykset enää täyty.
Mikäli alue muuttuu taajamaksi, tulee kiinteistön liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon tai hakea vesihuoltolain 11 §:n mukaista vapautusta liittymisvelvollisuudesta.
Sovelletut säännökset
Vesihuoltolaki (119/2001, muut. 681/2014) 4, 6, 10 ja 32 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Päätöksen perusteena olevat asiakirjat
Hakemus liitteineen, tarkastusmuistio, terveydensuojeluviranomaisen
lausunto ja hakijan vastine kuulemiseen
Päätös tullut nähtäväksi 05.07.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea (asianosainen)
- kunta
- valvontaviranomainen
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse ilman saantitodistusta, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta(valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut.
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja
mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Helsingin kaupungin kirjaamo |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Lisätietojen antaja
Saija Rautakorpi, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 310 32037