Vahingonkorvaus, homevauriot, päiväkoti Himmeli
Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevasta päätöksestä
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** hallintopäällikön päätöksestä 22.12.2020 (§ 178) tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös, johon vaaditaan oikaisua
Hallintopäällikkö hylkäsi 22.12.2020 tekemällään päätöksellä (§ 178) vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimuksen tekijä (jäljessä hakija) toistaa oikaisuvaatimuksessa (liitteenä 1) aiemmin esittämänsä 699 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Helsingin kaupungin tulee korvata päiväkotirakennuksen sisäilman vuoksi vahingoittuneista aikuisten ja lasten vaatteista 200 euroa sekä pesukoneesta 499 euroa. Pesukone meni pilalle, koska siihen tuli vaatteisiin tarttuneita homeiden aineenvaihduntatuotteita. Kaupunki on pitkään ollut tietoinen päiväkodin sisäilmaongelmista, eivätkä päiväkodin työntekijät ole kykeneviä arvioimaan vaatteiden vahingoittumista mikrobien seurauksena. Vaatteiden ja pesukoneen saastumisesta on kerrottu sähköpostitse kaupunkiympäristön toimialan sisäilmatiimin työntekijälle. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tulee turvata lapselle terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.
Perustelut
Kiinteistön sisäilmaongelmien tutkiminen ja korjaaminen kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. Kaupungin tilaomaisuuden hallinnasta vastaa kaupunkiympäristön toimiala ja käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan (aineistopankki) kaupunki on teettänyt vuosina 2017–2019 tutkimuksia ja korjauksia päiväkodissa. Vuonna 2019 on tehty toimia sisäilman laadun varmistamiseksi siihen saakka, kunnes toimipiste on siirtynyt väistötiloihin. Tiedotteessa 22.8.2019 on todettu, että kosteus- ja rakenneteknisen tutkimuksen mukaan rakennuksessa on laajoja korjaustarpeita. Mikrobivaurioita on eri puolella rakennusta ja vaurioituneet kohdat ovat yhteydessä sisäilmaan. Kesän 2019 aikana on tehty tarvittavia korjaustoimenpiteitä, jotta rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan estetään sekä tuotu ilmanpuhdistamia ilmanvaihdon parantamiseksi. Elokuun 29.8. tiedotteessa on todettu, että sisäilmaolosuhteita seurataan (mittaukset) ja että kaupunki selvittää jatkotoimenpiteitä ja mahdollista väistötilaratkaisua. Lokakuun tiedotteessa (3.10.2019) on kirjattu väistötiloja tarvittavan nopeasti. Kun väistötiloihin on siirrytty irtaimiston puhdistamiseen sovellettu työterveyslaitoksen ohjetta. Irtaimiston puhdistustarve määräytyy aina tapauskohtaisesti (tiedote 29.1.2020).
Asiakirjojen mukaan, kun vuoden 2019 tutkimukset ovat valmistuneet, henkilöstölle ja vanhemmille on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Kaupunkiympäristön toimialan edustajat ovat vastanneet vanhemmilta tulleisiin tiedusteluihin. Toimiala on lähettänyt toimipisteen tiloja ja väistötiloja koskevia tiedotteita muun muassa 22.8.2019, 29.8.2019, 6.9.2019, 3.10.2019, 22.10.2019, 6.11.2019, 22.11.2019 ja 29.11.2019 ja 29.1.2020.
Varhaiskasvatuksen toimipisteestä saadun selvityksen mukaan päiväkoti on siirtynyt uusiin tiloihin keväällä 2020 (16.3.2020), sitä ennen on toimittu vanhassa rakennuksessa. Säilytystiloina vanhassa rakennuksessa olivat lasten omat lokerot, joissa oli yksi avolokero, yksi luukullinen lokero, naulakkotilaa henkareineen sekä alhaalla tila esimerkiksi sisätossuille. Huoltajia on ohjeistettu tuomaan päiväkotiin vaihtovaatteita säiden vaihtelu huomioiden ja pienemmillä lapsilla on yleensä useampia vaatekertoja kuin isommilla. Vanhassa rakennuksessa oli runsaasti ns. varavaatteita, joita oli mahdollista käyttää omien varavaatteiden puuttuessa. Kuraisina aikoina kuravaatteet ohjeistettiin viemään viikonlopuksi kotiin pesuun. Sisäilmaongelmien tultua esille palaverissa 19.8.2019 vaatekerrat vähenivät tai suurin osa huoltajista alkoi säilyttää niitä lasten repuissa naulakoissa. Kyseisenä ajankohtana on ollut puhetta, kuten myöhemminkin, tekstiilien pesusta 60 asteessa.
Sisäilmaongelmassa on tehty laajalti yhteistyötä eri toimialojen kesken ja sisäilma-asiantuntijat ovat vastanneet huoltajien kysymyksiin sisäilmasta ja ohjeistaneet niin vanhempia kuin päiväkodin työntekijöitä olemassa olevassa tilanteessa, todetaan päiväkodin selvityksessä. Hakijan lapsen vaatteissa päiväkodin henkilökunta ei ole huomannut vahingoittumista eikä huoltaja ole aiemmin ilmoittanut nimenomaisesti vaatteiden pilaantumisesta. Hoitosuhteen aikana perhe on henkilökunnalle kertonut perheen kotona ilmenneestä homehaitasta. Hakijan lapsista toinen on ollut ajalla 1.3.2018–7.7.2019 varhaiskasvatuksessa vanhassa rakennuksessa ja puolestaan toinen lapsi ajalla 1.3.2018–16.3.2020. Henkilökunnan on pyydetty toimittamaan tieto esimiehelle, mikäli sisäilman tuomia mahdollisia poikkeavuuksia ilmenisiä materiaaleissa.
Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Helsingin kaupunki on vastuussa vahingonkorvauslain nojalla isännänvastuun perusteella sellaisesta vahingosta, jonka kaupungin työntekijät ja viranhaltijat ovat tuottamuksellaan aiheuttaneet. Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä tulee on syy-yhteys ja vahingonkärsineen tulee estää tai rajoittaa vahingon syntymistä.
Lähtökohtana on, että hakijan tulee pystyä osoittamaan, että hänelle on syntynyt korvattavaksi vaadittu vahinko ja että vahinko on syntynyt kaupungin palveluksessa olevan työntekijän tai viranhaltijan tuottamuksellisen toiminnan seurauksena. Hakija ei ole esittänyt näyttöä tavaroiden vahingoittumisesta päiväkodin sisäilman seurauksena, käytettävissä on yksinomaan hakijan väite vahingosta. Myöskään hakijan vaatimuksen tueksi ei ole ilmennyt selvitystä, jonka perusteella asiaa olisi syytä arvioida toisin. Siten ei voida katsoa, että Helsingin kaupunki olisi asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.
Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.
Päätös tullut nähtäväksi 22.01.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036